HS tänään: Jari Sinkkonen: ydinperhe on lapselle paras
Kommentit (27)
No tottahan se on. Niin ei vain saisi sanoa, ettei uuden rakkauden perässä juokseville "mullaonvaantämäyksielämä" -vanhemmille tulisi paha mieli. Kun lapsia tekee, pitäisi sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa niitä valitsee tehdä, ainakin 18 vuodeksi. Ja turha tulla kertomaan ääriesimerkkejä perhehelveteistä: Sinkkonenkaan ei varmasti kannata lasten elämistä väkivallan ja päihteiden keskellä. Lapsi ei kuitenkaan kärsi siitä, jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan intohimoisesti. Lapsille riittää kunhan arki on tasaista, hyvää ja turvallista. Aikuiset hoitakoot alapääkutinansa niin etteivät lapset kärsi.
Vierailija kirjoitti:
No tottahan se on. Niin ei vain saisi sanoa, ettei uuden rakkauden perässä juokseville "mullaonvaantämäyksielämä" -vanhemmille tulisi paha mieli. Kun lapsia tekee, pitäisi sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa niitä valitsee tehdä, ainakin 18 vuodeksi. Ja turha tulla kertomaan ääriesimerkkejä perhehelveteistä: Sinkkonenkaan ei varmasti kannata lasten elämistä väkivallan ja päihteiden keskellä. Lapsi ei kuitenkaan kärsi siitä, jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan intohimoisesti. Lapsille riittää kunhan arki on tasaista, hyvää ja turvallista. Aikuiset hoitakoot alapääkutinansa niin etteivät lapset kärsi.
Ah, mutta siinä jutussapa ei sanota ollenkaan näin. Tuo on ihan sinun omaa mielipidettäsi.
Vierailija kirjoitti:
No tottahan se on. Niin ei vain saisi sanoa, ettei uuden rakkauden perässä juokseville "mullaonvaantämäyksielämä" -vanhemmille tulisi paha mieli. Kun lapsia tekee, pitäisi sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa niitä valitsee tehdä, ainakin 18 vuodeksi. Ja turha tulla kertomaan ääriesimerkkejä perhehelveteistä: Sinkkonenkaan ei varmasti kannata lasten elämistä väkivallan ja päihteiden keskellä. Lapsi ei kuitenkaan kärsi siitä, jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan intohimoisesti. Lapsille riittää kunhan arki on tasaista, hyvää ja turvallista. Aikuiset hoitakoot alapääkutinansa niin etteivät lapset kärsi.
Suora lainaus hesarista:
"Jos vanhemmat pystyvät sopimaan yhteisymmärryksessä lapsen asioista, tämä pärjää elämässään samalla tavalla kuin ne lapset, jotka elävät ydinperheessä."
Samaa mieltä, että vieraissa juoksevat tekevät sen lastensa ja meidän muiden lasten (kakkosnaiset ja miehet) kustannuksella. Ja aihetta sivutaan jutussa koko ajan.:D
Sinkkonen kertoo, että kun kehno liitto enää kuormita vanhempia ja riitoihin on saatu etäisyyttä, monet ovat kyenneet luomaan lapsiinsa entistä paremman suhteen. ”Erokriisi pakottaa vanhemmat tekemään psyykkistä työtä omien tunteidensa kanssa. Voi olla, että eron jälkeen he tajuavat arvostaa vanhemmuuttaan uudella tavalla.”
Hmm.. eli eikö edes sano noin kuin otsikko että ydinperhe on lapselle paras.
Lidl: Tänään tarjolla maukasta tuoremakkaraa.
Pitääkö paikkansa? Onko kellään paketillista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tottahan se on. Niin ei vain saisi sanoa, ettei uuden rakkauden perässä juokseville "mullaonvaantämäyksielämä" -vanhemmille tulisi paha mieli. Kun lapsia tekee, pitäisi sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa niitä valitsee tehdä, ainakin 18 vuodeksi. Ja turha tulla kertomaan ääriesimerkkejä perhehelveteistä: Sinkkonenkaan ei varmasti kannata lasten elämistä väkivallan ja päihteiden keskellä. Lapsi ei kuitenkaan kärsi siitä, jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan intohimoisesti. Lapsille riittää kunhan arki on tasaista, hyvää ja turvallista. Aikuiset hoitakoot alapääkutinansa niin etteivät lapset kärsi.
Ah, mutta siinä jutussapa ei sanota ollenkaan näin. Tuo on ihan sinun omaa mielipidettäsi.
Ah kappas, niinpä onkin. En ole lukenut koko juttua, mutta kerroin silti mielipiteeni aiheesta. Voi kauhistus. Eikös se ole keskustelupalstan idea? Taisi mennä tunteisiin...
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. eli eikö edes sano noin kuin otsikko että ydinperhe on lapselle paras.
Ei sano.
KANSAINVÄLISISSÄ pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa on todettu, että ratkaisevaa lapsen kannalta ei ole se, eroavatko vanhemmat vai eivät, vaan se millä tavalla he käyttäytyvät toisiaan kohtaan.
”Isot aineistot osoittavat, että vaikka ydinperhettä pidetään vanhanaikaisena, se on kuitenkin lapselle paras. Elävässä elämässä tosin tiedämme varsin hyvin, että on perheitä, joissa voidaan huonosti ja toisaalta yksinhuoltajaperheitä, joissa lapset voivat hyvin”, Sinkkonen sanoo.
Jos vanhemmat pystyvät sopimaan yhteisymmärryksessä lapsen asioista, tämä pärjää elämässään samalla tavalla kuin ne lapset, jotka elävät ydinperheessä. Jos taas vanhemmat tekevät lapsesta kiistakapulan tai oman kostonsa välineen, se aiheuttaa lapselle kauaskantoisia seuraamuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tottahan se on. Niin ei vain saisi sanoa, ettei uuden rakkauden perässä juokseville "mullaonvaantämäyksielämä" -vanhemmille tulisi paha mieli. Kun lapsia tekee, pitäisi sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa niitä valitsee tehdä, ainakin 18 vuodeksi. Ja turha tulla kertomaan ääriesimerkkejä perhehelveteistä: Sinkkonenkaan ei varmasti kannata lasten elämistä väkivallan ja päihteiden keskellä. Lapsi ei kuitenkaan kärsi siitä, jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan intohimoisesti. Lapsille riittää kunhan arki on tasaista, hyvää ja turvallista. Aikuiset hoitakoot alapääkutinansa niin etteivät lapset kärsi.
Ah, mutta siinä jutussapa ei sanota ollenkaan näin. Tuo on ihan sinun omaa mielipidettäsi.
Ah kappas, niinpä onkin. En ole lukenut koko juttua, mutta kerroin silti mielipiteeni aiheesta. Voi kauhistus. Eikös se ole keskustelupalstan idea? Taisi mennä tunteisiin...
Ei ollenkaan. Mutta yleensä kannattaa vastata kysymykseen, eikä sepitellä omiaan.
Vierailija kirjoitti:
No ihan sitä peruslässytystä.
Pikkulapsiarki on rankkaa ja ero ei sitä muuksi muuta. Lapsi pärjää eron jälkeen parhaiten jos aikuiset ovat sovussa. Lapseen ei saa purkaa katkeruutta exään. Ja toisaalta, että lapseen voi eron jälkeen luoda ehkä paremmankin suhteen kuin ennen, kun huono liitto riitoineen ei rasita. Ei mitään mitä perusjamppa ei tietäisi muutenkin.
Suurinpiirtein ja vielä se, että vieraannuttaminen on aina pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tottahan se on. Niin ei vain saisi sanoa, ettei uuden rakkauden perässä juokseville "mullaonvaantämäyksielämä" -vanhemmille tulisi paha mieli. Kun lapsia tekee, pitäisi sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa niitä valitsee tehdä, ainakin 18 vuodeksi. Ja turha tulla kertomaan ääriesimerkkejä perhehelveteistä: Sinkkonenkaan ei varmasti kannata lasten elämistä väkivallan ja päihteiden keskellä. Lapsi ei kuitenkaan kärsi siitä, jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan intohimoisesti. Lapsille riittää kunhan arki on tasaista, hyvää ja turvallista. Aikuiset hoitakoot alapääkutinansa niin etteivät lapset kärsi.
Ah, mutta siinä jutussapa ei sanota ollenkaan näin. Tuo on ihan sinun omaa mielipidettäsi.
Ah kappas, niinpä onkin. En ole lukenut koko juttua, mutta kerroin silti mielipiteeni aiheesta. Voi kauhistus. Eikös se ole keskustelupalstan idea? Taisi mennä tunteisiin...
Ei ollenkaan. Mutta yleensä kannattaa vastata kysymykseen, eikä sepitellä omiaan.
No sinäpä et siitä päätä, mitä muut saavat tai eivät saa kirjoitella. Ja hyvä niin. Tunteisiinpa hyvinkin...
Minusta on kauheaa että lapset laitetaan juoksemaan kahden kodin väliä. Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen millaista olisi asua vuoroviikoin eri talouksissa, aina osa tavaroista muualla. Tuntuuko ympäristö ja oma sänky tutulta kun tietää että parin päivän päästä taas vaihtuu? Jos jo aikuiselle on vaikeaa niin miten sitten pienelle lapselle?
Riskihän on siinä, että vaikka pariskunta eroaisi sovussa, tulee pakkaa sekoittamaan uusi puoliso. Uusi puoliso saattaa asettaa kummallisia ehtoja ja rajoituksia exän ja lapsen tapaamisiin. Aiemmin hyvässä sovussa tapahtuneesta yhteiskasvatuksesta tuleekin helvetti ja se uuden puolison löytänyt lähtee näihin uuden puolison sekoiluihin mukaan.
Totta kai on. Sitä ei vaan nykypäivänä saa sanoa kun tuhansille pelkästään tänä vuonna lapsen yksin hankkineille naisille tulee paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa että lapset laitetaan juoksemaan kahden kodin väliä. Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen millaista olisi asua vuoroviikoin eri talouksissa, aina osa tavaroista muualla. Tuntuuko ympäristö ja oma sänky tutulta kun tietää että parin päivän päästä taas vaihtuu? Jos jo aikuiselle on vaikeaa niin miten sitten pienelle lapselle?
Tämä! Ja lisäksi vielä ne kaikki uudet "sukulaiset" joihin lapsen on vain sopeuduttava... Uusperheet hajoavat ydenperheitä todennäköisemmin, joten niissä elävät lapset joutuvat käsittelemään useita menetyksiä. Esimerkkinä tämä yksi bloggaaja, joka jätti lapsensa isän ilmeisesti siksi, että miehen siisteyskäsitys ei vastannut hänen omaansa. Seuraavaksi lapsi vietiin uuden miehen perässä vieraalle paikkakunnalle satojen kilometrien päähän isästä. Ja tämäkö on millään mittarilla LAPSEN paras?
Siis oikeasti, aloittaja kysyy mitä Sinkkosen jutussa sanotaan ja ihmiset tulevat taas paasaamaan uusperheiden kamaluudesta. Ja alapeukuttavat, kun joku on kopioinut tekstiä siitä artikkelista. Olette te kyllä ihme tapauksia. Jutun otsikko ei edes ole "ydinperhe on lapselle paras" vaan ”Vieraannuttaminen vaikuttaa lapseen hätkähdyttävän rajusti” – Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo, mikä ratkaisee lapsen selviämisen erosta.
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, aloittaja kysyy mitä Sinkkosen jutussa sanotaan ja ihmiset tulevat taas paasaamaan uusperheiden kamaluudesta. Ja alapeukuttavat, kun joku on kopioinut tekstiä siitä artikkelista. Olette te kyllä ihme tapauksia. Jutun otsikko ei edes ole "ydinperhe on lapselle paras" vaan ”Vieraannuttaminen vaikuttaa lapseen hätkähdyttävän rajusti” – Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo, mikä ratkaisee lapsen selviämisen erosta.
Mitä sitten? Keskustelupalstan idea on keskustelu. Joskus joku aloitus saa aikaan vilkaista keskustelua ihan alkuperäisen aiheen vierestä, ja entä sitten? Taidat olla noviisi tällä palstalla jos et sitä tiedä. Etkä voi myöskään tilata itseäsi miellyttäviä vastauksia tai keskustelua.
Tämä varmaan poistuu, mutta tässä koko tarina:
"
”Vieraannuttaminen vaikuttaa lapseen hätkähdyttävän rajusti” – Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo, mikä ratkaisee lapsen selviämisen erosta
”Isot aineistot osoittavat, että vaikka ydinperhettä pidetään vanhanaikaisena, se on kuitenkin lapselle paras”, kertoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
Tilaajille
Valtaosa lapsista selviää erosta hyvin. Toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen vaurioittaa kuitenkin lasta ytimeen saakka.
Valtaosa lapsista selviää erosta hyvin. Toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen vaurioittaa kuitenkin lasta ytimeen saakka. (KUVA: KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA)
Katri Kallionpää HS
Julkaistu: 29.8. 8:53
PITÄISIKÖ erota, vai yrittää vielä?
Onko lapsen kannalta parempi sinnitellä huonossa liitossa kuin lähteä eri teille, miettivät vanhemmat, kun avioliitto tuntuu olevan tukevasti karilla.
KYSYMYS saa lastenpsykiatri Jari Sinkkosen huokaamaan.
”Ihmiset janoavat selkeitä ohjeita. Liiton purkaminen tai purkamatta jättäminen on kuitenkin hirveän monimutkainen asia.”
Sinkkonen on työskennellyt 35 vuotta lastenpsykiatrina ja on ollut paljon tekemisissä myös eroperheiden kanssa. Hän on vastikään julkaissut kirjan Lapsi ja ero yhdessä pariterapeutti Heli Pruukin kanssa.
ERITYISEN tarkkaan eroa on syytä miettiä, jos lapset ovat alle kouluikäisiä.
”Pikkulapsiperheessä uuvutaan helposti, on infektiokierrettä, työn hakua, lopputyön tekoa. Silloin pitää etsiä apua kuormittumiseen eikä kuvitella, että ero ratkaisee kaiken. Näinhän ei ole.”
Mitä pienempi lapsi on, sitä haavoittuvampi hän myös on. Esimerkiksi 4–5-vuotiailla on Sinkkosen mukaan taipumus kääntää asiat itseensä ja pitää itseään syyllisenä eroon.
”Nelivuotias voi ajatella, että koska pissasin housuuni tai löin serkkuani, vanhemmat ovat niin vihaisia, että he eroavat.”
Pahin tilanne on silloin, jos toinen vanhempi vieraannuttaa lapsen toisesta.
VIERAANNUTTAMISELLA tarkoitetaan sitä, että toinen vanhempi käännyttää lapsen toista vanhempaa ja jopa hänen perhettään vastaan esimerkiksi puhumalla toisesta pahaa.
”Tutkimusta siitä, miten vieraannuttaminen vaikuttaa lapseen, on vielä vähän, mutta alustavat tulokset ovat hätkähdyttävän rajuja”, Sinkkonen sanoo.
Niiden mukaan vieraannuttaminen aiheuttaa lapsessa hallitsematonta ahdistusta, masennusta ja itsetuhoisuutta sekä valtavia itsetunto-ongelmia. Se vaurioittaa lasta ytimeen saakka.
Sinkkonen vertaa tilannetta amputaatioon. ”Lapsi on saanut geeninsä molemmilta vanhemmiltaan. Jos kaikki toiselta peritty, olipa se sitten pyörtyvä hiuksissa tai hyvä lauluääni, on toisen mielestä huonoa, lapsi joutuu amputoimaan puolet itsestään.”
Seuraukset ulottuvat jopa seuraavaan sukupolveen. ”Jos lapsi on vieraannutettu, hän saattaa aikuisena käyttäytyä samalla tavalla omia lapsiaan kohtaan”, Sinkkonen sanoo.
Tutkimusten mukaan vieraannuttamista esiintyy noin 10 prosentissa kaikista huoltoriidoista ja 20–27 prosentissa riitaisista eroista. Vieraannuttajavanhemmilla on myös mielenterveyden häiriöitä useammin kuin muilla vanhemmilla.
KANSAINVÄLISISSÄ pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa on todettu, että ratkaisevaa lapsen kannalta ei ole se, eroavatko vanhemmat vai eivät, vaan se millä tavalla he käyttäytyvät toisiaan kohtaan.
”Isot aineistot osoittavat, että vaikka ydinperhettä pidetään vanhanaikaisena, se on kuitenkin lapselle paras. Elävässä elämässä tosin tiedämme varsin hyvin, että on perheitä, joissa voidaan huonosti ja toisaalta yksinhuoltajaperheitä, joissa lapset voivat hyvin”, Sinkkonen sanoo.
No ihan sitä peruslässytystä.
Pikkulapsiarki on rankkaa ja ero ei sitä muuksi muuta. Lapsi pärjää eron jälkeen parhaiten jos aikuiset ovat sovussa. Lapseen ei saa purkaa katkeruutta exään. Ja toisaalta, että lapseen voi eron jälkeen luoda ehkä paremmankin suhteen kuin ennen, kun huono liitto riitoineen ei rasita. Ei mitään mitä perusjamppa ei tietäisi muutenkin.