Lue keskustelun säännöt.
Taas kohdeltiin apteekissa kuin rikollista
28.08.2017 |
Kovassa kuumeessa kiskoin itseni ostamaan särkylääkkeitä ja tunnustan, etten ollut kaikkein freeseimmässä kunnossani, nenänalus niistämisestä punainen ja siihen malliin. Meikkiä ei ollut, hiukset laittamatta mutta muuten puhtaat ja hyväkuntoiset. Vaatteina legginssit, pitkä neulepaita ja parkatakki, mielestäni ihan fine apteekkireissulle.
Apteekissa farmaseutti tuli heti ovella vastaan ja kysyi tarvitsenko apua, samalla kun katseli tylyllä naamalla vartaloani? Vastasin ystävällisesti etten tarvitse apua ja suuntasin kipuhyllylle. Sama farmaseutti seurasi perässä ja kysyi uudestaan, tarvitsenko apua. Vastasin toistamiseen että löydän kyllä (ja löysinkin heti haluamani lääkkeet).
Jäin vielä hetkeksi katsomaan käytävälle laitetulla pöydällä olleita kuumemittareita ja farmaseutti seisoi pöydän toisella puolella tarkkailemassa käsiäni, ilmeisesti etten tunge mittareita taskuihin? Hän oli niin lähellä minua, että olisin helposti ylettänyt kädellä koskettamaan häntä.
Kassan kautta kotiin, mutta pakko sanoa että tuollainen käytös ärsyttää.
(Jos joku ihmettelee, kyseinen apteekki on auki 23:00 asti ja kävin siellä puoli tuntia ennen sulkeutumista, koska en yksinkertaisesti saanut itseäni aikaisemmin ylös sohvalta huonon vointini takia.)
ps ärsyttää vielä sekin, että sitten kun apteekissa tarvitsisit apua ja kysyt neuvoa, farmaseutti alkaa lukemaan lääkepaketin kylkeä... Sitten kun farmaseutti ei tiedä vastausta kysymykseeni (koska sitä ei kerrota pakkauksen kyljessä, jonka minäkin itse asiassa osasin jo lukea ja tarkistaa...), hän vain mutuilee jonkin vaikeasti tulkittavan vastauksen.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Olen se "moikkaava myyjä" ja olin melkein aina yksin siinä liikeessä.
Liike oli sentyyppinen, että olin tavallaan erikoisliike sen alan tavaroille, joten yleensä asiakkaat tulivat siihen liikeesse ihan tarkoituksella, koska oli sillä hetkellä ainoa laatuaan ko. kaupungissa.
Eli he eivät olleet voineet kierrellä monissa paikoissa ennen sitä, ei ainakaan sen alan tavaran takia.
Tarkoitan tervehtimisellä sitä, että kun tulee ovesta sisään sanotaa päivää, hei tai moi, ei tarvitse sanoa enää koko ajan muille mahdollisille myyjille. Ja kun menee siitä ovesta ulos niin sanoo "näkemiin, hei tai moi".
Eli kerran päivää ja kerran näkemiin!
Vinkkinä sulle: teidän liikkeeseen on ahdistava tulla, kuulostaa siltä. Kannattaa miettiä muutoksia siihen.
Onko teillä tiski suoraan vastapäätä ovea? Hiljaista, jolloin olet valmiina siinä väijymässä kun asiakas astuu sisään? Onko teillä liian hiljaista, auttaisiko hiljainen taustamusiikki?
Varsinkin hiljaiset erikoisliikkeet on joskus tosi ahdistavia, jos niihin ei olla osattu luoda mitään "tunnelmaa". Ihan kuin hautausmaalla hiipisi kun ei ole muita asiakkaita liikkeessä, myyjä väijyy kuin haukka koska olet ainut asiakas.
Pienissä hiljaisissa liikkeissä on myös sitä ongelmaa että asiakas on nopeasti kiertänyt kaupan, koska tullessaan tervehti, tuntuu se hölmöltä tervehtiä heti kahden minuutin päästä taas (siis hyvästely.)
Sinuna mä nyt yrittäisin tehdä muutoksia omaan toimintaan ja ehkä paikkaankin, jostain syystä asiakkaat eivät tunne oloonsa "kotoisaksi" tullessaan ja lähtiessään teiltä. Jos löydät jutun joka saa asiakkaat tervehtimään, jatka sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta että muiltakin löytyy tästä kokemuksia! Olen siististi pukeutuva ja muutenkin asiallisen näköinen, +30 nainen, silti kahdesti on käynyt niin että kun en ole ollut parhaimmillani ovat myyjät/vartijat osoittaneet tarpeetonta mielenkiintoa.
Tapaus 1: Koko yön kestäneen migreenin jälkeen menin läheiseen Lidliin hakemaan kahvia ja hedelmiä, hetken mielijohteesta ostin myös kynsilakan. Vartija alkoi kävellä perässä selvästi tarkkaillen jokaista askelta minkä otin, ensin hämmennyin ja sitten alkoi suututtaa. Teki mieli kysyä, onko ongelmia?
Tapaus 2: Haettunani sairalomatodistuksen suuntasin läheiseen kirjakauppaan hakemaan nopeasti lukemista, en tarvinnut apua vaan suuntasin heti etsimäni kirjan luo . Myyjä tuijotti maksutapahtuman ajan sen näkösenä, kuin tahtoisi vaatia minua näyttämään mitä minulla on laukussani !
Eli kalpea, meikitön, niiskuttava/köhivä naisihminen, jolla ei nyt sinä päivänä ole niitä ykkösiä päällä on automaattisesti varas/lääkkeiden väärinkäyttäjä/mielenterveyspotilas? Kiva :(
Kaikkien meidän, joilla ei ole todistettuja paranormaaleja kykyjä, tulisi olla hyvin varovaisia ajatustenluvun suhteen... Oikeasti, mistä voi tietää mitä tuntematon asiakaspalvelija ajattelee?
"Katsoo kuin halpaa makkaraa"
"Katsoo päästä varpaisiin"
"Mulkoilee"
"Tuijottaa"
"Katsoo pitkään"
"Katsoo epäilevästi"
...voivat kaikki tarkoittaa sitä, että joku vain KATSOO. Ja yleensä ihmiset katsovat toisiaan, kun samaan tilaan sattuvat. Emmehän me tiedä, mitä toinen päänsä sisällä ajattelee. "No kyllä sen näkee", sanoo nyt joku, mutta ei muuten näe. Sinun täytyy tuntea ihminen hyvin, ennen kuin voit ulospäin tulkita, mitä se nyt meinaa.
Samoissa tunnetiloissa eri ihmiset näyttävät ihan erilaisilta. Joku näyttää säikähtäessään vihaiselta, joku taas hämmentyessään alkaa nauraa. Joku saattaa vain olla luonnostaan ilmeettömämpi ja jähmeämpi tapaus, ja luulet että hän katsoo tylysti, vaikka hänen tarkoituksensa ei ole lainkaan sellainen.
Vaikka joku tuijottaisi sinua kulmat kurtussa, et siltikään voi olla varma hänen ajatuksistaan. Hänhän saattaa vaikka juuri kiivaasti pohtia, että "Tunnenko tuon ihmisen? Olenko nähnyt hänet jossain?" Hän saattaa ajatella aivan muita omia asioitaan, eikä edes huomaa että sattuu tuijottamaan sinun suuntaasi. Vaikka hän sattuisikin paheksumaan sinua, mistä tiedät että hän paheksuu juuri "narkkarin ulkonäköä"? Mitä jos hän paheksuu vaikka lihavuuttasi, laihuuttasi, ikääsi, murrettasi, sukkia sandaaleissa...
Varovaisuutta johtopäätöksiin siis!
Muistan , miten minua pelotti aikoinaan Siwan myyjänä kun kauppaan tuli aurinkolasit päässä itsekseen mutiseva kalpea nainen , päällä jotkut verkkarit . Kierteli siinä ja mumina kuului hyllyjen takaa. Kunnes sitten tämän asiakkaan puhelin soi ja kuulin selvästi " joo kävin lääkärissä, jos nyt saisi tämän migreeniputken poikki!" Ja hetkeä myöhemmin nainen tuli hymyillen kassalle, tervehti, maksoi ja poistui.
Ja sitten toisella kertaa taas siististi pukeutunut mieshenkilö sai yhtäkkiä raivokohtauksen, heitti juustopaketin maahan ja huusi naama punaisena kunnes ryntäsi ulos kaupasta ! Ei ole koiraa karvoihin...
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien meidän, joilla ei ole todistettuja paranormaaleja kykyjä, tulisi olla hyvin varovaisia ajatustenluvun suhteen... Oikeasti, mistä voi tietää mitä tuntematon asiakaspalvelija ajattelee?
"Katsoo kuin halpaa makkaraa"
"Katsoo päästä varpaisiin"
"Mulkoilee"
"Tuijottaa"
"Katsoo pitkään"
"Katsoo epäilevästi"...voivat kaikki tarkoittaa sitä, että joku vain KATSOO. Ja yleensä ihmiset katsovat toisiaan, kun samaan tilaan sattuvat. Emmehän me tiedä, mitä toinen päänsä sisällä ajattelee. "No kyllä sen näkee", sanoo nyt joku, mutta ei muuten näe. Sinun täytyy tuntea ihminen hyvin, ennen kuin voit ulospäin tulkita, mitä se nyt meinaa.
Samoissa tunnetiloissa eri ihmiset näyttävät ihan erilaisilta. Joku näyttää säikähtäessään vihaiselta, joku taas hämmentyessään alkaa nauraa. Joku saattaa vain olla luonnostaan ilmeettömämpi ja jähmeämpi tapaus, ja luulet että hän katsoo tylysti, vaikka hänen tarkoituksensa ei ole lainkaan sellainen.
Vaikka joku tuijottaisi sinua kulmat kurtussa, et siltikään voi olla varma hänen ajatuksistaan. Hänhän saattaa vaikka juuri kiivaasti pohtia, että "Tunnenko tuon ihmisen? Olenko nähnyt hänet jossain?" Hän saattaa ajatella aivan muita omia asioitaan, eikä edes huomaa että sattuu tuijottamaan sinun suuntaasi. Vaikka hän sattuisikin paheksumaan sinua, mistä tiedät että hän paheksuu juuri "narkkarin ulkonäköä"? Mitä jos hän paheksuu vaikka lihavuuttasi, laihuuttasi, ikääsi, murrettasi, sukkia sandaaleissa...
Varovaisuutta johtopäätöksiin siis!
Tässä nyt on kyse siitä että katsoo=tuijottaa. Tai katsoo ilmeellä joka kertoo jo paljon. Ja jos jollekkin ei ole opetettu että tuijottaminen on töykeää ja epäkohteliasta niin sitten saa käydä sanomassa vanhemmilleen että miksi minua ei kasvatettu oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun alettiin miehen kanssa seurustelemaan, minä 19, mies 25.. Kierreettiin pientä k-markettia, kun mietittiin mitä otetaan rannalle. Kassalla myyjä käski tyhjentää kaikki laukut. Eli rantakassit, laukun (olin menossa miehelle yöksi, eli vaatteet yms). Meni niin hermo, kysyin luulevatko varkaiksi. Oltiin vielä ko kaupan vakkareita, ja ostokset aina laadukkaita..... Onneksi myyjä pahoitteli..... Oli hienoa heitellä pyyhkeitä ja pitsialusvaatteita kassahihnalle...
Terkkuja Tampereelle!
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien meidän, joilla ei ole todistettuja paranormaaleja kykyjä, tulisi olla hyvin varovaisia ajatustenluvun suhteen... Oikeasti, mistä voi tietää mitä tuntematon asiakaspalvelija ajattelee?
"Katsoo kuin halpaa makkaraa"
"Katsoo päästä varpaisiin"
"Mulkoilee"
"Tuijottaa"
"Katsoo pitkään"
"Katsoo epäilevästi"...voivat kaikki tarkoittaa sitä, että joku vain KATSOO. Ja yleensä ihmiset katsovat toisiaan, kun samaan tilaan sattuvat. Emmehän me tiedä, mitä toinen päänsä sisällä ajattelee. "No kyllä sen näkee", sanoo nyt joku, mutta ei muuten näe. Sinun täytyy tuntea ihminen hyvin, ennen kuin voit ulospäin tulkita, mitä se nyt meinaa.
Samoissa tunnetiloissa eri ihmiset näyttävät ihan erilaisilta. Joku näyttää säikähtäessään vihaiselta, joku taas hämmentyessään alkaa nauraa. Joku saattaa vain olla luonnostaan ilmeettömämpi ja jähmeämpi tapaus, ja luulet että hän katsoo tylysti, vaikka hänen tarkoituksensa ei ole lainkaan sellainen.
Vaikka joku tuijottaisi sinua kulmat kurtussa, et siltikään voi olla varma hänen ajatuksistaan. Hänhän saattaa vaikka juuri kiivaasti pohtia, että "Tunnenko tuon ihmisen? Olenko nähnyt hänet jossain?" Hän saattaa ajatella aivan muita omia asioitaan, eikä edes huomaa että sattuu tuijottamaan sinun suuntaasi. Vaikka hän sattuisikin paheksumaan sinua, mistä tiedät että hän paheksuu juuri "narkkarin ulkonäköä"? Mitä jos hän paheksuu vaikka lihavuuttasi, laihuuttasi, ikääsi, murrettasi, sukkia sandaaleissa...
Varovaisuutta johtopäätöksiin siis!
Itse kokeneena (usean eri alan vuosien varrella) aspana sanon, että neutraali, ystävällinen ilme on paras, ja jos vähän jaksaa hymyillä, niin vielä parempi. Asiakasta ei tarvitse myöskään kytätä tai jahdata pitkin liikettä. Asiakas kysyy kyllä, jos tarvitsee apua. Tai kerran voit kysyä, ja sitten mennä pois. Älä ala tervehtimään, jos asiakas ei luo katsekontaktia = hän haluaa olla rauhassa. Tervehdi sitten, kun hetki on. Älä kyylää, tuijota, vahtaa.
Kyllä ne rosvot huomaa. Silloin voi hälyttää huomaamattomasti vartijan hoodeille, ja voihan olla ettei varkautta tapahdu, kun vartija on jossakin näkyvillä eli ei siis asiakkaan iholla kuitenkaan.
Olen myös ollessani asiakas kipeänä ja lääketokkurassa saanut epäileviä katseita jne, mutta mitä väliä jos saan tavarat (maksettuina, huom) messiin. Eri asia jos aletaan tivaamaan jotakin tai vaatimaan, että avaan kassin tms. Joskus tk:ssakin on kohdeltu epäluulolla, mutta en oikeasti välitä ellei olla töykeitä. Toki miellyttävästä käytöksestä saa ruusuja, huonosta ja tylystä risuja - tosin en yleensä jaksa valittaa. Ajattelen, että tuo tyyppi varmaan saa palautetta muiltakin. Ei ole minun asiani. Tai ongelmani, vaan omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien meidän, joilla ei ole todistettuja paranormaaleja kykyjä, tulisi olla hyvin varovaisia ajatustenluvun suhteen... Oikeasti, mistä voi tietää mitä tuntematon asiakaspalvelija ajattelee?
"Katsoo kuin halpaa makkaraa"
"Katsoo päästä varpaisiin"
"Mulkoilee"
"Tuijottaa"
"Katsoo pitkään"
"Katsoo epäilevästi"...voivat kaikki tarkoittaa sitä, että joku vain KATSOO. Ja yleensä ihmiset katsovat toisiaan, kun samaan tilaan sattuvat. Emmehän me tiedä, mitä toinen päänsä sisällä ajattelee. "No kyllä sen näkee", sanoo nyt joku, mutta ei muuten näe. Sinun täytyy tuntea ihminen hyvin, ennen kuin voit ulospäin tulkita, mitä se nyt meinaa.
Samoissa tunnetiloissa eri ihmiset näyttävät ihan erilaisilta. Joku näyttää säikähtäessään vihaiselta, joku taas hämmentyessään alkaa nauraa. Joku saattaa vain olla luonnostaan ilmeettömämpi ja jähmeämpi tapaus, ja luulet että hän katsoo tylysti, vaikka hänen tarkoituksensa ei ole lainkaan sellainen.
Vaikka joku tuijottaisi sinua kulmat kurtussa, et siltikään voi olla varma hänen ajatuksistaan. Hänhän saattaa vaikka juuri kiivaasti pohtia, että "Tunnenko tuon ihmisen? Olenko nähnyt hänet jossain?" Hän saattaa ajatella aivan muita omia asioitaan, eikä edes huomaa että sattuu tuijottamaan sinun suuntaasi. Vaikka hän sattuisikin paheksumaan sinua, mistä tiedät että hän paheksuu juuri "narkkarin ulkonäköä"? Mitä jos hän paheksuu vaikka lihavuuttasi, laihuuttasi, ikääsi, murrettasi, sukkia sandaaleissa...
Varovaisuutta johtopäätöksiin siis!
Tässä nyt on kyse siitä että katsoo=tuijottaa. Tai katsoo ilmeellä joka kertoo jo paljon. Ja jos jollekkin ei ole opetettu että tuijottaminen on töykeää ja epäkohteliasta niin sitten saa käydä sanomassa vanhemmilleen että miksi minua ei kasvatettu oikein.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Kun alettiin miehen kanssa seurustelemaan, minä 19, mies 25.. Kierreettiin pientä k-markettia, kun mietittiin mitä otetaan rannalle. Kassalla myyjä käski tyhjentää kaikki laukut. Eli rantakassit, laukun (olin menossa miehelle yöksi, eli vaatteet yms). Meni niin hermo, kysyin luulevatko varkaiksi. Oltiin vielä ko kaupan vakkareita, ja ostokset aina laadukkaita..... Onneksi myyjä pahoitteli..... Oli hienoa heitellä pyyhkeitä ja pitsialusvaatteita kassahihnalle...
Terkkuja Tampereelle!
Mitä sillä ostosten laadukkuudella on väliä? Jopa rikkaat ostaa ale jne tuotteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alettiin miehen kanssa seurustelemaan, minä 19, mies 25.. Kierreettiin pientä k-markettia, kun mietittiin mitä otetaan rannalle. Kassalla myyjä käski tyhjentää kaikki laukut. Eli rantakassit, laukun (olin menossa miehelle yöksi, eli vaatteet yms). Meni niin hermo, kysyin luulevatko varkaiksi. Oltiin vielä ko kaupan vakkareita, ja ostokset aina laadukkaita..... Onneksi myyjä pahoitteli..... Oli hienoa heitellä pyyhkeitä ja pitsialusvaatteita kassahihnalle...
Terkkuja Tampereelle!
Mitä sillä ostosten laadukkuudella on väliä? Jopa rikkaat ostaa ale jne tuotteita.
No eipä sillä olekaan väliä. Kun nyt kuitenkin hlö lähetti Treelle terveisiä, niin kerropa mikä liike?
T. Myyjä Tampereelta
Minulle kävi sama kuin yhdelle tässä ketjussa, ettei kortti toiminut, joten seuraavaksi aioin mennä nostamaan rahaa. Jäi mieleen myyjän ynseä "mutta onko sinulla sitten varmasti rahaa" - ihmettely, kun pyysin laittamaan tuotteet siksi aikaa syrjään.
Ei ole myyjien paikka spekuloida miksi joku maksukortti ei toimi. Sivistymätöntä toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä ymmärrä, miksi suomalaisten palvelualttiutta aina haukutaan.
Itse kyllä saan miltei poikkeuksetta aina hyvää ja ystävällistä palvelua, usein parempaa kuin ulkomailla!
Ehkä se sitten johtuu siitä, että olen aika hyväntuulinen yleensä ja se näkyy varmaan sitten kasvoilta.Luuletko että muut asiakkaat tulee naama norsunvitulla ja maailmanomistajan elkein palveltavaksi? Kyllä minä olen ihan yhtä iloinen ja kohtelias ja silti saan luokattoman huonoa palvelua hyvin usein.
Jos saa luokattoman huonoa palvelua usein, niin silloin on syytä etsiä peilistä syytä.
Minua seurasi kerran Alkon myyjä (!!!). Olin ihan selvin päin, vain ajamassa alas ssri-lääkettä, ja se aiheutti asentohuimausta jne. Ostin viinipullon, kun vkonloppuna oli kaveri tulossa illalliselle. Myyjä kipitti rinnalle, ja näki sitten naamasta ja silmistä etten ollut kännissä tai aineissa. Sanoin "hei, oliko asiaa?" Ei ollut.
Ihmisellä voi olla monta eri syytä outoon käytökseen, muukin kuin huumausaineet, alkoholi tms. Esim. lailliset lääkkeet. Ystävälläni, jolla on kilpirauhasen vajaatoiminta, on näitä päiviä kun hän ihan omien sanojensa mukaan "käy vajaalla". Samaten migreenin kanssa. Normaalisti skarpein ja nopeaälyisin tyyppi minkä tiedän. Jotenkin vain sumu laskeutuu välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä ymmärrä, miksi suomalaisten palvelualttiutta aina haukutaan.
Itse kyllä saan miltei poikkeuksetta aina hyvää ja ystävällistä palvelua, usein parempaa kuin ulkomailla!
Ehkä se sitten johtuu siitä, että olen aika hyväntuulinen yleensä ja se näkyy varmaan sitten kasvoilta.Luuletko että muut asiakkaat tulee naama norsunvitulla ja maailmanomistajan elkein palveltavaksi? Kyllä minä olen ihan yhtä iloinen ja kohtelias ja silti saan luokattoman huonoa palvelua hyvin usein.
Jos saa luokattoman huonoa palvelua usein, niin silloin on syytä etsiä peilistä syytä.
T. Veemäinen aspa
En ymmärrä, että ihminen ahdistuu jos myyjä sanoo päivää. Jos sen päivää jättää sanomatta niin sitten taas sanotaan, että siinä liikkeessä ei tervehditään.
Ahdistavammalta luulisi tuntuvan jos se myyjä olisi ihan tuppisuu ja ei vastaisi mitään.
Erikoisliikkeet ovat juuri sen takia erikoisliikkeitä, että ihmisiä siellä palvellaan.
Olen sen ikäpolven ihminen, että katson ihmistä silmiin, tervehdin ja hymyilen. Ja pomonikin sitä tässä työssä odottaa.
Jos tämä jotain ahdistaa ja pelottaa, niin voivoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä kipeä ihminen herättää myyjien/vartijoiden "mikä lie huumehörhö"-tutkan! Viime syksynä vartija seurasi minua Prismasta Alkon ovelle, kun hain flunssassa tarvikkeita punaviinikaakaohon . Nenä niistämisestä punaisena, pipo likaisten hiusten peittona ja yllä miehen iso villapaita sekä legginsit ja kumisaappaat. Näytin epäilemättä räjähtäneeltä, mutta silti herää kysymys...
Millainen ihminen ei erota niiskuttavaa flunssapotilasta narkkarista?!
Harvoin kukaan flunssassa käy hakemassa punaviiniä..
Voi kuule koko ajan käy meillä flunssaisia ihmisiä ostoksilla. Viini on monelle pieni luksus kipeänä ja siitä voi tehdä monia eri lämpimiä juomia sen perinteisen mustaviinimarjamehun sijaan. T. Alkon työntekijä
Jaa enpäs tiennyt, että suomalaiset kittaa kipeenäkin alkoholia. No joka päivä sitä näköjään jotain oppii. :D
Miksi sitä pitää kitata? Sitä voi ihan ottaa sen lasin tai pari ja nauttia siitä. Jos et itse osaa kohtuukäyttää niin hae apua.
Heh, hauskasti käänsit asian pois omasta juomisestasi. En juo alkoholia kun ehkä kerran pari vuodessa, ja ehkä sen takia minua ihmetyttääkin miksi sitä alkoa pitää vetää (edes ne yksi tai kaksi lasia) sairaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Taas näitä "etsä tiedä kuka mä oon" -tyyppejä. Mistä ihmeestä farmaseutti voi tietää ulkonäön perusteella kuka on varas ja kuka ei? Narkkareilla ja varkaillakin voi olla flunssa.
Ja siksi syyllinen kunnes toisin todistetaan? Sen kuuluu mennä että syytön kunnes toisin todistetaan.
Eli syytettiinkö ap:ta nyt jostain? Soitettiinko poliisille, ajettiinko ulos, kaivettiinko käsilaukku? Minulta meni nämä kyllä ihan ohi.
Seurattiin perässä kuin hai laivaa. Muutama muu sanoi samasta asiasta kun on kohdeltu kun varasta apteekissa. Kyse ei ole siitä että ajattelee eksä tiiä kuka mä oon vaan siitä että kohdellaan kun varasta täysin ilman syytä.
Mikähän se hyvä syy sitten oikeasti olisi? Meinaatko, että kaikki varkaat pitävät kaulassaan kylttiä, että nyt muuten kannattaa olla tarkkana? Vai tarkoitatko, että ketään ei saa seurata ja varkaudet pitää vain hyväksyä?
Sitä voi seurata huomaamattomammin sieltä kauempaa sen sijaan että seuraa perässä kun mikäkin kärpänen.
Ikävä kyllä apteekeista varastetaan paljon, on kai helppoa kun on pieniä paketteja, hyvä sujauttaa taskuun. Ja kun todella kenenkään otsassa ei lue, olen varas.
Vierailija kirjoitti:
Muistan , miten minua pelotti aikoinaan Siwan myyjänä kun kauppaan tuli aurinkolasit päässä itsekseen mutiseva kalpea nainen , päällä jotkut verkkarit . Kierteli siinä ja mumina kuului hyllyjen takaa. Kunnes sitten tämän asiakkaan puhelin soi ja kuulin selvästi " joo kävin lääkärissä, jos nyt saisi tämän migreeniputken poikki!" Ja hetkeä myöhemmin nainen tuli hymyillen kassalle, tervehti, maksoi ja poistui.
Ja sitten toisella kertaa taas siististi pukeutunut mieshenkilö sai yhtäkkiä raivokohtauksen, heitti juustopaketin maahan ja huusi naama punaisena kunnes ryntäsi ulos kaupasta ! Ei ole koiraa karvoihin...
Sama joskus alkkiksilla, kun ovat niin tosi hyviä esittämään selvää. Voivat kävellä lähes luotisuoraan kaljakaapille asti ja kun vasta kassalla näet kasvotusten niin silmät pyörii kuin hedelmäpeli ja puheesta ei saa kovan kännin vuoksi mitään selvää.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että ihminen ahdistuu jos myyjä sanoo päivää. Jos sen päivää jättää sanomatta niin sitten taas sanotaan, että siinä liikkeessä ei tervehditään.
Ahdistavammalta luulisi tuntuvan jos se myyjä olisi ihan tuppisuu ja ei vastaisi mitään.
Erikoisliikkeet ovat juuri sen takia erikoisliikkeitä, että ihmisiä siellä palvellaan.
Olen sen ikäpolven ihminen, että katson ihmistä silmiin, tervehdin ja hymyilen. Ja pomonikin sitä tässä työssä odottaa.
Jos tämä jotain ahdistaa ja pelottaa, niin voivoi.
Miten minusta vaikuttaa että sulla on vähän kurja asenne tuohon myyntityöhön. Nykyään ei liikkeet oikein pärjää sillä asenteella että jos ei asiakkaalle kelpaa meidän tavalla, niin olkoon tulematta. Ne pirulaiset kun etsivät vaan toisen paikan mistä ostavat tavaransa.
Varsinkin kaupan ala muuttuu ihan koko ajan, ei ikinä saa ajatella että näin on aina tehty ja näin tulen aina tekemään, oli tilanne mikä hyvänsä.
Ei se ole tuota. Asiakkaat eivät tajua niitä eroja, koska eivät näe satojen ja tuhansien ihmisten käyttäytymistä kaupassa päivittäin. Usein se, mitä asiakas luulee poikkeavaksi käytökseksi (katson pitkään tuotteita ja jahkailen) on hyvinkin tavanomaista.