Pahoittaisitko sinä mielesi? Tätini kysymys liittyen uuteen miesystävääni..
Täti soitteli kuulumisia. Puhelun lomassa mainitsin tavanneeni mukavan miekkosen ja seurustelevani.. tädin seuraava kysymys oli: " jaa, minkäs rotuinen tällä kertaa?"..
Menin ihan sanattomaksi tätini töykeydestä ja lopetin puhelun aika nopsaan. Äitini ja siskoni mielestä suutuin turhasta, onhan eksäni kurdi.
Mitä mieltä AV-raati?
Kommentit (24)
En pahoittaisi, tapailen vain puhdasrotuisia, a-lonkkaisia miehiä joiden sukuhistoria on täynnä näyttelyvalioita ;)
Ehkä ap:n täti on kennel-ihmisiä :D
Mun mielestä oli kyllä aika asenteelliseti ja ikävästi kysytty. Ei tulisi todellakaan sellainen olo, että poikaystävä olisi tervetullut mihinkään tapaamisiin tai suvun juttuihin.
Ennakkoluuloiselta vaikuttaa.
Ei tuo välttämättä ollut mikään tuomitseva kysymys. Kunhan mietti, onko tällä kertaa suomalainen vai taas joku ulkomaanelävä.
jos vaihtat miestä yhdenään, niin ihan aiheellinen kysymys. ei sitten tarvitse ysukulaisten yllättyä, kun viet uuten rakkaan näytille.
Oma huumorintajuni kyllä kestäisi tuon, olisin nauranut. Jos täti ei olisi heittänyt kysymystä huumorilla vaan ahdasmielisyyttään, olisin nauranut vielä enemmän.
No minä olisin kyllä purskahtanut nauruun, jos minulta olisi kysytty tuollaista. Vitsi kai tuo oli. Kuka sitä jaksaa joka asiasta vetää hernettä nenään.
No minusta on kohteliasta "varoittaa" (tiedän, väärä sana) etukäteen. Esim tyttäreni puhui jostain "Samuelista" (nimi muutettu mutta kuitenkin ihan ns. supi-suomalaiselle sopiva nimi) ja kun nuorimies sitten tuli näytille, oli hän pikimusta (vanhemmat keski-afrikasta tulleita pakolaisia). Täytyy sanoa että mieheni varsinkin oli tyrmistynyt. Ja tiedän että alapeukkuja sataa mutta en ole rasisti. Ja poika oli oikein mukava, seurustelivat n. 6kk.
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kohteliasta "varoittaa" (tiedän, väärä sana) etukäteen. Esim tyttäreni puhui jostain "Samuelista" (nimi muutettu mutta kuitenkin ihan ns. supi-suomalaiselle sopiva nimi) ja kun nuorimies sitten tuli näytille, oli hän pikimusta (vanhemmat keski-afrikasta tulleita pakolaisia). Täytyy sanoa että mieheni varsinkin oli tyrmistynyt. Ja tiedän että alapeukkuja sataa mutta en ole rasisti. Ja poika oli oikein mukava, seurustelivat n. 6kk.
Joo etpä oo rasisti et :DD
Asuin Dallasissa useamman vuoden ja minusta oli ja edelleen on ihanaa kun nimestä ei voi aina päätellä etukäteen ihmisen ulkonäköä ja siitä saakin "jutunjuurta" kun reippaasti kysyy mistä toinen on alunperin kotoisin ja yleensä ihmiset kertovat mielellään "sukunsa tarinan". Minuakin luultiin usein venäläiseksi.
Rotukysymys esitetään kun puhutaan koirista, ihmisten kanssa tulee olla hienovaraisempi :) Tämä monikulttuurisessa Suomessa(kin) eläville tuleville anopeille tiedoksi ;)
Tunteet ei oo koskaan väärin, niille on aina jokin syy. Se että äitisi ja siskosi arvostelevat sun tunteitasi, on henkistä väkivaltaa. Heillä ei oo minkäänlaista oikeutta sanella mistä sä saat loukkaantua ja mistä et. Silläkään ei oo oikeasti mitään väliä mitä av-raati on mieltä, sä suutuit eikä asia siitä muutu miksikään vieraiden ihmisten mielipiteistä, vain sillä on merkitystä miten sä itse asian koit. Tokihan täältä kyseleminen antaa mittasuhteita että oliko sun reaktio kenties ylireagointia tilanteeseen nähden, mutta siltikin sulla on oikeus tunteisiisi. Ja ylireagointiinkin on aina jokin syy menneisyydessä, esim. toistuvat loukkaukset joista aiheutuvan suuttumuksen oot vain padonnut sisääsi, voi aiheuttaa sen että tämä yksittäinen loukkaus tuntuu samalta kuin se plus ne kaikki padotut yhteensä.
Mutta mun mielestä ei oo ylireagointia, kun ilmeisesti et alkanut raivota tädille tms. Kyllä mäkin olisin tuosta suuttunut tai ärsyyntynyt, ja sanonut rauhallisen jämäkästi että mä teen omat valintani omassa elämässäni, ja se että olen seurustellut ulkomaalaissyntyisen kanssa ei kuulu tädin arvosteltavaksi millään lailla. Jos täti olis väittänyt vastaan, niin olisin sanonut että voidaan jutella tästä lisää sitten kun täti ymmärtää sen että jokainen tekee ihan itse omat valintansa eikä muilla oo valtaa sanella kuinka jonkun täytyisi elää elämäänsä, ja sen että ei ole hyvää käytöstä arvostella toisten valintoja. Ja lopettaisin puhelun siihen.
Ai nyt on jo rasismia sekin, että yllättyy seurustelukumppanin ihonväristä tai taustasta?
Ihminen ei saa siis olla enää edes yllättynyt?
Ja rasismi koskee toki myös esimerkiksi sitä, jos hankolainen mies rakastuu lappalaiseen poroemäntään ja sitä ihmetellään? Tai helsinkiläinen nainen muuttaa eräopasmiehen perässä Kainuun korpimetsiin?
Nyt jotain rajaa siihen rasismi-huuteluun. Voi luoja.
Ihan asiallinen kysymys