Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia

Tämä on niin helv*tin hyvä keskustelu että pakko jakaa omakin tarina. :D

Viisi-kuusi vuotta sitten olin niin epätoivoisen ihastunut yhteen mieheen että oksat pois. Hänkin oli olevinaan kovin rakastumassa minuun. No, minulle alkoi nousta epäilys että miehellä on vielä jotain "eksänsä" kanssa vaikka jyrkästi kielsi kaiken. Minäpä lähdin sitten _jouluaattona_ sukuloimisten välissä kytikselle miehen okt eteen. Lainasin auton kaverilta ettei mies tunnista ja ajoin 50km suuntaansa. Siellähän se touhusi jouluaskareita tämän eksänsä kanssa kyökin keittiössä. Laitoinpa sitten samantien huvikseen miehelle viestin jossa toivotin hyvät joulut ja kysyin että mitä hän puuhaa. Vastaus tuli heti, että oli juuri ajanut vanhempiensa pihaan ja ikävöi minua kovasti :D

Minkä takia naiset ihastuvat noihin epäluotettaviin panomiehiin ja samaan aikaan jakelevat pakkeja kilteille ja kunnollisille miehille?

Pitäisi logiikan jo sanoa että olet vain panolelu miehelle. Miksi naisen päässä "ihastus" ohittaa kaiken rationaalisuuden?

Pyöräilen ja lenkkeilen varatun naisen kerrostalon ohi useita kertoja viikossa :(

Lähdin sairaslomalla hakemaan kollegaa töistä että päästiin hänen kämpilleen, minne tungin puoli väkisin ja kiva fwb saatiin aikaseks muutamaks viikoks ennen ku alko seurustella meidän toisen kollegan kanssa.

Sitten yks vähän käänteinen homma eri tyypin kohalla, eli juttelin kaveripohan kanssa ihastuksista ja olin aika epätoivonen 15-16-vuotias ja halusin seurustella. Poika kertoi tytön ominaisuuksia, millainen hänen ihastuksensa on ja luulin tarkoittavan minua. Joten kerroin olevani ihastunut häneen, vaikken ollutkaan. Poika sitten paljasti olevansa ihastunut johonkin muuhun ja tunsin itseni tyhmäksi.

Perustin ihastukseni kanssa yhteisen yrityksen. Ihan vain jotta saan nähdä häntä joka päivä. Olemme molemmat perheellisiä. 💩

Ihastuin aikoinaan baarissa esiintyneen bändin kitaristiin. Flirttailtiin loppuilta ja hän pyysi minua jatkoille.

Tyyppi osoittautui k*sipääksi ja melko lapselliseksi tyypiksi. Silti olin korviani myöten ihastunut, ja kun aamulla hän kertoi aikeistaan lähteä naapurikaupunkiin iltaa viettämään, päätin lähteä hänen peräänsä. Olin köyhä opiskelija ja junamatkan menin pummilla. Baarissa etsin hänet ja änkesin samaan paikkaan yöksi. Seuraavana aamuna hän kertoi menevänsä toisen tyttöystäväehdokkaan luokse syömään, ja että voinko poistua. Palasin kotiin taas pummilla ja viestittelin vielä pari kuukautta kyseisen tyypin kanssa, mutta aina hän keksi jotain tekosyytä ettei ehdi näkemään.

Voi tuota nuoruuden typeryyttä. XD

Ihastuin suunnattomasti työkaveriin. Olen viestitelly hänelle työasioista ja ei työasioista. Kiusotellu ja flirttaillu. Katellu ikkkunasta ulos, että näen hänet. Selvis, että hänellä on puoliso. Kiinnostus oli molemminpuolista. Kerroin hänelle omat tunteeni. Joihin hän ei voinu kauheesti vastata oman tilanteensa takia. Salasuhteesta en koskaan edes haaveillu. Muuten kyllä :) . Muutamia hyviä miesehdokkaita on menny ohi, kun tämä mies on olu mielessäni liian paljon. Nyt olen tutustumassa vasta mieheen, joka oikeasti säväyttää minua.  Se oli kiva ja kamala kokemus. En ikinä haluaisi tietoisesti ihastua varattuun.

Olen ilmaissut ihastukseni teini-ikäisenä tekstiviestillä, kirjeellä ja postikortilla. Mikään niistä ei johtanut toivottuun lopputulokseen, mikä on hyvä, sillä löysin sittemmin ns. täydellisen miehen.

Epätoivoisinta ja typerintä on tainnut olla se, etten ole tehnyt mitään muuta kuin kirjoitellut anonyymejä viestejä kaikenmaailman rakastumispalstoille ja toivonut, että se ihastus lukisi ne sieltä ja syöksyisi seuraavan kerran syliini kun nähdään. Jooei.

Lähdin opiskelemaan taidetta, jotta tekisin vaikutuksen yhteen boheemin tyyppiin.

Epätoivoisinta mitä olen tehnyt ihastukseni takia on, että nuolin veskinpytyn istuinrengasta hänen tahdostaan. Ja tää juttu on täysin tosi. Vieläkin olen ihan hullaantunut, kun häntä muistelen.

Vierailija kirjoitti:

Epätoivoisinta mitä olen tehnyt ihastukseni takia on, että nuolin veskinpytyn istuinrengasta hänen tahdostaan. Ja tää juttu on täysin tosi. Vieläkin olen ihan hullaantunut, kun häntä muistelen.

Mitä...?

Ja miksi tämä tuollaista halusi sinun tekevän?

Vierailija kirjoitti:

Epätoivoisinta mitä olen tehnyt ihastukseni takia on, että nuolin veskinpytyn istuinrengasta hänen tahdostaan. Ja tää juttu on täysin tosi. Vieläkin olen ihan hullaantunut, kun häntä muistelen.

Tuossa oli kuitenkin kaikesta älyttömyydestä huolimatta joku logiikka, kun ihastuksesi kuitenkin halusi sitä. Minä olen joskus päässyt pitkän piirittämisen jälkeen ihastukseni kanssa sänkyyn ja silloin ehdotellut hänelle kaikkea mahdollista ylipervoa. Yritin kai tehdä vaikutusta että olen sellainen nainen joka suostuu kaikkeen. Myöhemmin sitten tajusin etten ollut edes yrittänyt tiedustella häneltä mitä hän olisi itse halunnut, todennäköisesti ei mitään niistä mitä minä ehdottelin. Ainakaan ei halunnut enää tavata sen jälkeen.

Yrittänyt liikkua sielläpäin, missä hän asuu tai käy töissä tai missä olisin muutoin voinut kuvitella hänet näkeväni. No en koskaan nähnyt. Olen nähnyt hänet sitten aivan sattumalta muutaman kerran ihan muualla.  Tietenkin yrittänyt kaivaa netistä kaikki, mitä hänestä vain löytyy. Älytöntä ja itseään tässä vain kiusaa. 

Vierailija kirjoitti:

Epätoivoisinta mitä olen tehnyt ihastukseni takia on, että nuolin veskinpytyn istuinrengasta hänen tahdostaan. Ja tää juttu on täysin tosi. Vieläkin olen ihan hullaantunut, kun häntä muistelen.

Oliko tämä joku kinky juttu? 

Vierailija kirjoitti:

Yrittänyt liikkua sielläpäin, missä hän asuu tai käy töissä tai missä olisin muutoin voinut kuvitella hänet näkeväni. No en koskaan nähnyt. Olen nähnyt hänet sitten aivan sattumalta muutaman kerran ihan muualla.  Tietenkin yrittänyt kaivaa netistä kaikki, mitä hänestä vain löytyy. Älytöntä ja itseään tässä vain kiusaa. 

Mä teen sellaista että pynttäydyn parhaaseen kuntoon aina kun liikun hänen naapurustossaan tai menen baariin, jossa tiedän hänen käyvän. Aina välillä myös välttelen noita paikkoja silloin, kun yritän unohtaa ihastuksen. Olen lähtenyt jopa naapurikaupunkiin viihteelle vain sen takia, etten törmäisi häneen ja kohtaisi emotionaalista stressiä hänen näkemisestään. Menee sekin kai aika pitkälle.

Monta vuotta sitten :

Joo tota noin....oon ollu iha kauhee yhden kohdalla.

Kerran kiikaroin sitä ku se oli töissä,semmosesta näköalatornilta. Tiesin koska se oli töissä ja koska pääs kotiin. Siellä korkeuksissa hihittelin mustissa vaatteissani ku kiero mieleni sai mielihyvää siitä ajatuksesta et se ei tienny mun olevan siellä kattomassa kiikareilla miten se hymyili ku pääsi kotiin ja kun huikkas heipat työkaverille.

Ei helvetti ;DD

Oon sairas.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa oli kuitenkin kaikesta älyttömyydestä huolimatta joku logiikka, kun ihastuksesi kuitenkin halusi sitä. Minä olen joskus päässyt pitkän piirittämisen jälkeen ihastukseni kanssa sänkyyn ja silloin ehdotellut hänelle kaikkea mahdollista ylipervoa. Yritin kai tehdä vaikutusta että olen sellainen nainen joka suostuu kaikkeen. Myöhemmin sitten tajusin etten ollut edes yrittänyt tiedustella häneltä mitä hän olisi itse halunnut, todennäköisesti ei mitään niistä mitä minä ehdottelin. Ainakaan ei halunnut enää tavata sen jälkeen.

Joku lahjonnan logiikka siinä tosiaan on. Mutta strategia toimii itseään vastaan, sillä eihän kukaan mies halua seurustella vakavasti jonkun sekopään pervon kanssa, joka suostuu mihin vaan.

Varma tapa karkottaa mies! Puhumattakaan siitä, jos mies kertoo eteenpäin tytöstä, joka olisi halunnut tehdä sitä ja tätä...

Vierailija kirjoitti:

Epätoivoisinta ja typerintä on tainnut olla se, etten ole tehnyt mitään muuta kuin kirjoitellut anonyymejä viestejä kaikenmaailman rakastumispalstoille ja toivonut, että se ihastus lukisi ne sieltä ja syöksyisi seuraavan kerran syliini kun nähdään. Jooei.

Sama. Lisäksi yrittänyt hypnotisoida laittamaan viestiä kun vihreä pallukka on paikalla.

Ihastuksen eteen epätoivoisin asia jonka olen tehnyt on lähteä mukaan eräänlaiseen työtehtävään, josta jouduin maksamaan 1000€ saadakseni myytävät tuotteet itselleni. Lopulta hän ei halunnutkaan/jaksanutkaan tehdä töitä tämän myyntityön eteen ja siinä alkuvaiheessa olin vahvasti riippuvainen hänen työpanostuksestaan :D Tuo 1000€ oli kuitenkin paljon silloiselle opiskelijalle.

Parisuhteessa näitä epätoivoisia tekoja onkin sitten ihan erilukunsa! :D