Ammatti sosiaalisista tilanteista stressaajalle?
Kommentit (30)
Samaa olen miettinyt aika paljon. Kaikissa ammateissa on jotain huonoja juttuja.
Haluaisin ammatin jossa ei olisi asiakaspalvelua ja ei mitään pakkososiaalisuutta. Rauhallinen toimistotyö mieluiten.
Kehität sosiaalisia taitoja. Niitä tarvitaan kaikkialla elämässä.
Kokki-tarjoilija. Itse olen ja sosiaaliset tilanteet ovat minusta kamalia, mutta hyvin olen työssäni pärjännyt.
Varastotyöntekijä/tehdastyöntekijä
Merkonomi, tradenomi, ekonomi
Toki sosiaalisia taitoja saatetaan aina tarvita, mutta näissä ehkä vähemmän kuitenkin. Tietysti joissain kaupan alan hommissa on paljonkin sosiaalista kanssakäymistä, mutta esim. Ekonomi joka tekee töitä kotoa käsin tai merkonomi toimistolla jne. Sosiaalisia tilanteita ei kyllä täysin pääse missään pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kehittämään sosiaalisia taitoja. Ne ovat tärkeitä elämässä ja kohta huomaat, ettet enää stressaakaan niistä. Älä mene sieltä mistä aita on matalin, vaan kehitä itseäsi!
Minä menen ainakin siitä mist aita on matalin, en halua enää tuhlata aikaani yrittämäll olla jotain mitä en ole.
Tulee mieleen työt tietokoneiden parissa, ja kirjanpitäjä.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Joku jakeluauton kuljettaja.
Sadan metrin välein pysähdys ja asiakkaan kohtaaminen...
Rekkakuski tai muut tämmöset autohommat esim. töissä autojen vuokraisfirmassa ja kuljettaa vaan autoja asiakkaalta toiselle. Lisäksi esim. Veturin kuljettaja
Vierailija kirjoitti:
Kokki-tarjoilija. Itse olen ja sosiaaliset tilanteet ovat minusta kamalia, mutta hyvin olen työssäni pärjännyt.
Tarjoilija on oikeen kunnon asiakaspalvelua.
Varastotyöntekijä
Hyllyttäjä
Rekkakuski
Veturinkuljettaja
Joku toimistotyö
Ekonomi, joka tekee töitä kotoa? Öö hmm. Opinnoissa kyllä ainakin vaaditaan hyvää esiintymiskykyä, paljon ryhmätyöskentelyä (yliopiston mittakaavassa ainakin) ja jonkin verran pitää olla intoa edustukseenkin. Ennemmin kyllä sit vaikka kansis pääaineeksi ja sekin valtsikan puolelta. Ekonomit ei tee juuri yksin töitä.
Kääntäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku jakeluauton kuljettaja.
Sadan metrin välein pysähdys ja asiakkaan kohtaaminen...
Jos olet kohdannut kuskeja niin harva osaa small talkia. Ap voi aina sanoa samat asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kehittämään sosiaalisia taitoja. Ne ovat tärkeitä elämässä ja kohta huomaat, ettet enää stressaakaan niistä. Älä mene sieltä mistä aita on matalin, vaan kehitä itseäsi!
Minä menen ainakin siitä mist aita on matalin, en halua enää tuhlata aikaani yrittämäll olla jotain mitä en ole.
Tulee mieleen työt tietokoneiden parissa, ja kirjanpitäjä.
-ohis
Paitsi että varsinkin tilitoimistoissa kirjanpitäjän työ on suurelta osin myös sitä asiakaspalvelua. Työstä taitaa olla monilla aika väärä kuva, ei se nyt ihan pelkkää numeroiden pyörittelyä ole.
No kun elää ihmisyhteiskunnassa eikä yksin autiolla saarella, niin kannattaa kyllä satsata siihen että kehittää niitä sosiaalisia taitojaan sen verran kun pystyy. Muuten rajaa omia mahdollisuuksiaan valtavasti.
Toisaalta moni oman alansa asiantuntija tai muuten omasta työstään kiinnostunut pystyy myös sen osaamisen ja innostuksen avulla kommunikoimaan muiden kanssa. Eli uskon että kun ap löydät kivan alan, et kehity vaan alan opiskelussa vaan myös sosiaalisuudessa.
Usein sosiaalisesti rajoittuneet ihmiset oppivat olemaan jossain määrin sosiaalisia tietyissä tilanteissa, kun ne ovat tuttuja ja toistuvia. Niiden vastapainoksi voi järjestää itselleen ei-stressaavia päiviä tai työtehtäviä. Joko siis latautuu vapaa-ajalla tai neuvottelee että saa etätyöpäiviä tai jos työtehtävissä on rauhallisia yksinsuoritettavia vaihtoehtoja valitsee niitä.
Monissa työpaikoissa on sellaisia helppoja asiakaspalvelujuttuja tai yhdessä muiden kanssa suoritettavia tehtäviä ja näistä useimmat työkaverit tykkää ja tappelee -- sosiaalisesti rajoittunut voikin siten helposti ilmoittautua vapaaehtoiseksi sellaisiin projekteihin, joita muut eivät halua, eli just niitä haastavia töitä, joissa pakerretaan yksin. Monet arkistointi, luettelointi ja järjestämistyöt ovat tuollaisia. Osa varastointitöistä, museo-, kirjasto- ja arkistointihommista myös.
Mulla oli tuollainen työpaikka, jossa tein omaa projektiani yksin ja umpisukkelossa suuren osan päivää vaikka lähellä oli muita työkavereita - sitten oli helppo irrotautua ruokatunnille ja olla sosiaalinen kahvihuoneessa. Otin siellä myös erikseen tehtäviä, joissa puuhailin yksin arkisto-, varasto- ja kellaritiloissa, jonne muut eivät hinkuneet. Monet it-tyyppiset tehtävät ovat myös pitkälle sellaisia joissa puurretaan yksin, ellei ole asiakaspalvelua.
Mutta yleensä joka työpaikalla on tiimikokouksia ja palavereja, joten niihin pitää vaan tottua.
Mä stressaan ja olen aina stressannut sosiaalisia todella paljon, mutta jostakin syystä kouluttauduin silti todella sosiaaliseen asiakaspalvelutyöhön. Työroolissa ihmisten kanssa ja ryhmässä toimiminen on minulle mieluista ja helppoa, mutta vapaa-ajalla "omana itsenäni" kaupassa käyminenkin ahdistaa. Töissä saadut onnistumisen ja osaamisen kokemukset kuitenkin ovat kehittäneet minua ja vapaa-ajan itsetuntoani niin, etten ole enää yhtä arka kuin ennen.
Kehitä taitojasi. Jos et osaa käyttäytyä ihmisten kanssa, jäät muuallakin kun työelämässä monesta paitsi.
Sosiaaliset taidot on ihan peruskauraa ja ne on jokaisen osattava. Mikään virtuoosi ei silti tarvitse olla. Harjoittele.
Opettele! Elämästäsi tulee paljon antoisampaa! Ei tarvitse ajatella niin mustavalkoisesti, että on/ei ole sosiaalinen ja ei voi kehittää itseään.
Kaikki stressaa jossain määrin usein tai välillä sosiaalisia tilanteita. Ei elämän kuulu olla pelkästään helppoa.
Suosittelen kehittämään sosiaalisia taitoja. Ne ovat tärkeitä elämässä ja kohta huomaat, ettet enää stressaakaan niistä. Älä mene sieltä mistä aita on matalin, vaan kehitä itseäsi!