Oletko ottanut kissatalosta aikuisen kissan?

20: Olet oikeassa. Lisäksi on niitäkin, joita on tullut kodeista takaisin syystä tai toisesta :(. Ehkä katselen sellaisen kesyn, joka tykkää ihmisestä, mutta ei muista kissoista tai tykkää ihmisestä, mutta pelkää muita kissoja. Näitä kaikkia tuntuu ajottain olevan tarjolla ja kun yksi kissa on haussa, niin tällainen kesy kissa, joka tarvitsee kodin ainoana, on ehkä paras valinta uuteen kissakotiin. Monesti kissatalosta etsivillä on kissa tai pari ennestään

En ole tosin kokematon kissojen kanssa, lapsuudenkodissani oli aina kissoja siihen asti kun viimeisin kuoli ja meidän lasten muutettua pois ei enää uutta vanhemmat halunneet ottaa. Minä, kun olin tarpeeksi iso, hoidin pääasiassa kissat muuten, vanhemmat hoitivat ruokapuolen.  Tosin meidän kissat olivat vapaasti ulkoilevia ja asuttiin maalla, joten aika vähän niissä työtä oli. Sisäkissa varmaan vaatii enemmän.  Tää kuume lähti siitä, kun kävin kissatalolla alun perin vain katsomassa ja olen nyt muutaman kerran käynyt ja nyt olen asiasta varma. Minut on jo katsottu sopivaksi kissanomistajaksi sieltä päin. Ap.  

Vierailija kirjoitti:

20: Olet oikeassa. Lisäksi on niitäkin, joita on tullut kodeista takaisin syystä tai toisesta :(. Ehkä katselen sellaisen kesyn, joka tykkää ihmisestä, mutta ei muista kissoista tai tykkää ihmisestä, mutta pelkää muita kissoja. Näitä kaikkia tuntuu ajottain olevan tarjolla ja kun yksi kissa on haussa, niin tällainen kesy kissa, joka tarvitsee kodin ainoana, on ehkä paras valinta uuteen kissakotiin. Monesti kissatalosta etsivillä on kissa tai pari ennestään

En ole tosin kokematon kissojen kanssa, lapsuudenkodissani oli aina kissoja siihen asti kun viimeisin kuoli ja meidän lasten muutettua pois ei enää uutta vanhemmat halunneet ottaa. Minä, kun olin tarpeeksi iso, hoidin pääasiassa kissat muuten, vanhemmat hoitivat ruokapuolen.  Tosin meidän kissat olivat vapaasti ulkoilevia ja asuttiin maalla, joten aika vähän niissä työtä oli. Sisäkissa varmaan vaatii enemmän.  Tää kuume lähti siitä, kun kävin kissatalolla alun perin vain katsomassa ja olen nyt muutaman kerran käynyt ja nyt olen asiasta varma. Minut on jo katsottu sopivaksi kissanomistajaksi sieltä päin. Ap.  

Samaa mieltä! Ne jotka tarjoavat uutta kotia kodittomalle ovat yleensä eläinrakkaita. Löytyy monesti koira tai kissa ennestään. Juuri siksi moni aivan ihana kissa ei saa kotia, jos ei tule muiden eläinten kanssa toimeen. Oma kollini oli juurikin tälläinen "hankalasti sijoitettava", sillä luovutettiin vain kotiin missä ei ole ennestään muita kissoja. Kisussa ei siis tosiaankaan ollut muuta "vikaa" kun se, että ei tule muiden kissojen kanssa toimeen. Ihmisiä rakastaa yli kaiken :)

Meille tuli jokin aika sitten kaksi noin kymmenvuotiasta kodinvaihtajakissaa paikallisesta kissayhdistyksestä. Olivat siis jo valmiiksi melko seurallisia ja ihmisrakkaita, kumpikin omalla tavallaan. Välillä aika säikkyjä, pelkäävät esim. meille tulevia vieraita ja kovia ääniä, mutta oman väen kesken meillä on mennyt hyvin alusta asti. Keskinäistä sopeutumista tämä on vaatinut, mutta ei mitään, mistä ei aika helpostikin selviäisi.

Me halusimme ottaa aikuisen kissan ihan jo pelkästään siksi, että niille on vaikeampi löytää kotia. Kun huomasin ilmoituksen näistä kahdesta kissayhdistyksen sivuilla, sanoin heti, että nuo on meidän kissat. En oikeasti tiedä, miksi :) Kissojen tapaaminen vahvisti ajatukset.

Otin hoitolassa samassa häkissä olleet pennun ja noin kaksivuotiaan nartun (ei kuitenkaan pennun emo, mutta selvästi kiintynyt siihen). On mennyt ihan ok. Kissa on kiltti, mutta vähän arka. Yhteen aikaan tuli vahinkoja lattialle, mutta se korjautui sijoittamalla vielä yksi hiekkalaatikko strategiseen paikkaan. Viihtyy yhä "pentunsa" kanssa hyvin.

Nyt on juuri kaksi sellaista. Mustavalkoinen kolli, joka on kertakaikkisen ihastuttava ja rakastettava tapaus; oikea ihmiskissa, joka rakastaa niin aikuisia kuin lapsia ja haluaa paljon hellyyttä, mutta antaa sitä myös. Tältä kissalta olen saanut enemmän rakkautta kuin  useimmilta aiemmilta kissoiltamme.

Toinen (kavereita kissatalossa) , tyttökissa on vähän liian isoilla akuilla varustettu hurmuri. Touhuaa ja leikkii paljon itsekseen ja innostaa toistakin leikkimään. Oikea ihmiskissa tämäkin, tervehtii kaikki meille tulijat. Rakastaa huomiota ja hellyyttä rasittavuuteen asti:)

Meillä on aiemminkin ollut aikuisena otettuja kissoja ja kaikki ovat ollet ihania. Yksi oli niin rakastettava persoona, että sille oli ovet auki kaikkiin naapureihin, houkuttelivat sitä kyläilemään ja antoivat herkkujakin.

Ihan oikeasti, kaikki naapurimme rakastivat sitä kissaa ja kun siitä aika jätti, itkimme yhdessä. (Se oli aikaa, kun kissamme vielä saivat ulkoilla, nykyiset ovat sisäkissoja.)

Naapurustonkin lapset kasvoivat sen kanssa (oli noin reilun vuoden ikäinen meille tullessaan) , se oli aina siellä, missä lapset. Meteliäkään ei säikkynyt ja itse hakeutui lasten seuraan, syliin saakka.  Antoi peitellä itsensä nukenrattaisiin ja pysyi siellä, kun lapset rattaita työnsivät. Ei koskaan, vahingossakaan kynsinyt tai muuten satuttanut yhtään ihmistä. Eli kollikissaksi vanhaksi, oli 18, kun sairastui niin, että oli parempi päästää pois.

Olemme saaneet paljon niin aikuisena kuin pentuna otetuita kissoiltamme (useita vuosikymmenien aikana) .

En osaa tehdä eroa pentuna otettuun tai aikuisena otettuun, jokainen on omanlaisensa persoona, ihania ja mielenkiintoisia kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20: Olet oikeassa. Lisäksi on niitäkin, joita on tullut kodeista takaisin syystä tai toisesta :(. Ehkä katselen sellaisen kesyn, joka tykkää ihmisestä, mutta ei muista kissoista tai tykkää ihmisestä, mutta pelkää muita kissoja. Näitä kaikkia tuntuu ajottain olevan tarjolla ja kun yksi kissa on haussa, niin tällainen kesy kissa, joka tarvitsee kodin ainoana, on ehkä paras valinta uuteen kissakotiin. Monesti kissatalosta etsivillä on kissa tai pari ennestään

En ole tosin kokematon kissojen kanssa, lapsuudenkodissani oli aina kissoja siihen asti kun viimeisin kuoli ja meidän lasten muutettua pois ei enää uutta vanhemmat halunneet ottaa. Minä, kun olin tarpeeksi iso, hoidin pääasiassa kissat muuten, vanhemmat hoitivat ruokapuolen.  Tosin meidän kissat olivat vapaasti ulkoilevia ja asuttiin maalla, joten aika vähän niissä työtä oli. Sisäkissa varmaan vaatii enemmän.  Tää kuume lähti siitä, kun kävin kissatalolla alun perin vain katsomassa ja olen nyt muutaman kerran käynyt ja nyt olen asiasta varma. Minut on jo katsottu sopivaksi kissanomistajaksi sieltä päin. Ap.  

Samaa mieltä! Ne jotka tarjoavat uutta kotia kodittomalle ovat yleensä eläinrakkaita. Löytyy monesti koira tai kissa ennestään. Juuri siksi moni aivan ihana kissa ei saa kotia, jos ei tule muiden eläinten kanssa toimeen. Oma kollini oli juurikin tälläinen "hankalasti sijoitettava", sillä luovutettiin vain kotiin missä ei ole ennestään muita kissoja. Kisussa ei siis tosiaankaan ollut muuta "vikaa" kun se, että ei tule muiden kissojen kanssa toimeen. Ihmisiä rakastaa yli kaiken :)

Lapsemme puolisonsa kanssa  ottivat samanlaisen kissan, iältään se oli noin kolmetoista. Vaikka ei tullut muiden kissojen kanssa toimeen, rakasti myös ihmisiä ja osoitti sen monella tapaa. Kertakaikkiaan hurmaava kissa. Sopeutui muuten ihan samantien uuteen kotiinsa. Olin mukana hakemassa sitä ja kun pääsimme uuteen kotiin, se kiersi paikat uteliaana ja tuli sitten samantien syliini kehräämään. Todellinen ihmiskissa. Kissalla oli myös jatkuvaa hoitoa vaativa sairaus  jo otettaessa. Kissa eli heidän kanssaan todella onnellisena kissana viitisen vuotta, kunnes ikä ja sairaus voittivat.

Iskikö kissakuume ?:D

Molemmat kissat ovat kissatalosta.

Ensimmäinen tuli meille sen ollessa 4 vuotias. Edellinen omistaja oli kuulemma vanha ja sairaalloinen ja sairaalajaksojen takia oli päättänyt luopua kissasta. Tällä kissalla on edelleen, vähemmässä määrin, ongelma suljettujen ovien kanssa. Liekö sitä pidetty suljettujen ovien takana tms. Mutta aivan ihana kehräävä sylikissa, joka ei tee pahoja. Tällä kissalla oli alkuvaiheessa ruuansulatuksen kanssa ongelmia (lähinnä meni usein ripulille). Useamman kuukauden testattiin erilaisia ruokia, mitkä voisivat sopia.

Toinen kissa on ehkä 6-7 vuotias. Oli ollut sopeutumaton pariin edelliseen kotiin ja aina palautunut takaisin yhdistykselle. En kyllä ymmärrä että miksi. Arasteli kyllä aikansa tuota toista kissaa, mutta nyt mennään jo sulassa sovussa. Ihana kehräävä karvapallero tämäkin.

Molemmat kissat osasivat heti käydä laatikolla eivätkä kynsineet sohvia / sänkyjä tms. Toki niillä on neljä eri paikkaa, mihin teroittaa kyntensä.

Kun otat kissaa, valitse se luonteen perusteella. Älä hylkää kissaa sen perusteella, että se on "ruma", sillä on "hitlerin viikset" tai "hassut silmät". Kysy kissatalolta, milloin sinne voi tulla katsomaan kissoja ja vietä kissojen kanssa vähintään tunti. Millaista kissaa etsit? Seurallista? Leikkisää? Sylikissaa? Kysele kissatalon hoitajilta kissojen luonteesta ja persoonallisuudesta.

Kissat ovat mysteereitä. Kissataloissa on sellaisia mörököllikissoja, jotka eivät suostu ihmisen silitettäväksi, mutta ovat rakastavia ottoisiä orvoille kissanpoikasille, eivätkä erittele, ovatko heidän seuraansa hakeutuvat pennut omia tai vieraita.

Hei kaikki! Oon varannut muutaman vuoden ikäisen, tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta arvio 4-5 vuotta, tosi ihanan ihmisrakkaan tyttökissan, jonka ongelma on että ei siedä yhtään muita kissoja. Voi kun oli vaikeeta valita...niin monta jäi sinne katsomaan keltaisilla silmillään, että enkö se ole minä...ap

Vau, hyvä juttu!😻

Nyt en jaksa odottaa..jotain hoitotoimenpiteitä pitää vielä kuulemma tehdä, ennen kuin saa kisun kotiin, kattovat korvia ja se joka kattoo, ei pääse ihan heti kattomaan ja jotain muuta. 

Jos harkitsee kissaa kissatalosta niin miten tarkkaan ne syynää sen kissan ottajan, tullaanko koti "tarkistamaan" vai miten tuo menee?

Vierailija kirjoitti:

Jos harkitsee kissaa kissatalosta niin miten tarkkaan ne syynää sen kissan ottajan, tullaanko koti "tarkistamaan" vai miten tuo menee?

Piti vastata tähän aiemmin, mutta unohdin. Täällä menee niin, että kun käyt katsomassa kisuja ja löydät sen oikean, sinut haastatellaan. Voidaan haastatella myös etukäteen. Sitten maksat varausmaksun ja haet kissun myöhemmin, heti ei anneta kissaa mukaan. Koteihin tullaan jos katsotaan tarpeelliseksi, mutta aika hyvin luotetaan. Toivotaan tietty, että jotain viestiä laitettaisiin miten kissa on kotiutunut jossain vaiheessa, mutta pakko se ei ole. Kissa maksaa sadan euron kieppeillä tai vähän yli, siihen hintaan se on leikattu, sirutettu ja saanut pari rokotusta sekä matokuurin (tarvittaessa?). Pentu maksaa enemmän kuin aikuinen. 

Otin nuoren aikuisen kissan. Ilmeisesti ollut kesäkissa kun ei ollut täysin villiintynyt, vähän arka vaan mutta nyt on sylikissa jonka pitää saada olla koko ajan siliteltävänä. Korvat oli paleltuneet ja toinen puuttuu kokonaan ja toisesta puolet mutta muuten ollut terve.

Olen ottanut 3 kissaa. 2 kissaa on ollut yli 10 vuotta kanssani ja todella hyvin viihtyneet. Yhden kissan jouduin palauttamaan eläinsuojelukeskukselle koska tylsistyi jatkuvasti ja alkoi osoittamaan mieltä pissaamalla ympäriinsä.