Lapsi oli pakotettu syömään kotitaloustunnilla
Juuri yläasteen aloittaneella lapsella oli tänään kotitaloustynti. Siellä oltiin tehty kuulemma jotakin kalaa. Lapsi sanoi, että häntä ällötti kun pojat maustoivat kalaa ja hän muutenkaan pidä kalasta. Opettaja oli sanonut, että pitää syödä, muuten joutuu rehtorin puhutteluun. Itkuisena ollut kotona koko illan.
Tämä ei nyt mennyt ihan oikein, ei noin saa ketään kohdella. Opettaja suorastaan kiristi tyttöä, vaikka asia ei hänelle kuulu. Otanko yhteyttä opettajaan vai suoraan rehtoriin?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Juuri yläasteen aloittaneella lapsella oli tänään kotitaloustynti. Siellä oltiin tehty kuulemma jotakin kalaa. Lapsi sanoi, että häntä ällötti kun pojat maustoivat kalaa ja hän muutenkaan pidä kalasta. Opettaja oli sanonut, että pitää syödä, muuten joutuu rehtorin puhutteluun. Itkuisena ollut kotona koko illan.
Tämä ei nyt mennyt ihan oikein, ei noin saa ketään kohdella. Opettaja suorastaan kiristi tyttöä, vaikka asia ei hänelle kuulu. Otanko yhteyttä opettajaan vai suoraan rehtoriin?
Aikamoisessa pumpulissa olet tytön kasvattanut jos mieli järkkyy tommisesta.
Mitenhän jälkikasvusi tulee pärjäämään kovassa maailmassa jossa kovenee päivä päivältä?
Kannatas mielummin katsoa peiliin kun käydä ympäri kyliä soittelemaan
T. Itsekkin äiti
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sitä käy, kun kasvattaa kakarat pumpilissa. Vanhempien vika. Lasten kasvatus on haastava laji ja kaikista ei vain ole siihen.
Tai sitten lapsi/nuori oppii syömään monipuolisesti kaikkea jos saa itse vaikuttaa siihen, mitä ja mihin tahtiin haluaa maistella hänelle erikoisempia ruokia tai ruokia, jotka eivät ole omaan makuun.
Vauva-/pikkulapsiaika on asia erikseen.
Itse olen nirso, en syönyt lähes ikinä kouluruokaa ja siitä on jouduttu vääntämään aina opettajien kanssa. Köksässä meni paremmin kun ruoka oli yleensä hyvää. Se mikä minua ihmetyttää on että minkälainen ihminen märisee kotona illan tästä syystä? Curling-vanhemmuudella on saatu lapsesta kasvatettua mitään vastoinkäymisiä kestämätön herkkis. Tervemenoa opiskeluihin ja työelämään jos kalan maistaminen aiheuttaa illan kestävän märinäkohtauksen.
Vierailija kirjoitti:
Voivoi sentään kun meidän MarcoJessica on nyt joutunut syömään normaalia ruokaa. Kotona silitellään päätä ja haetaan terapia-aikaa kun on koettu suurta vääryyttä ja traumatisoitu. Pitäis antaa avokämmenellä lapselle ja vanhemmille ja pistää syömään pettuleipää viikoksi. Että osataan olla nykyään idiootteja. Samaten näille ruualla leikkiville lapsille pitäisi antaa remelillä persposkille. STNA!
Kyllä vielä nälkää, vilua ja kuolemaa nähdään. Sen verran politiikka on huonolla tolalla...
Yläkoulun kotitaloustunnilla ei aivan varmasti ole tässä vaiheessa vielä tehty kalaruokaa.
Ei missään koulussa. Mutta yleensä maistamiseen pakottamisesta:
Koulun tarkoitus on valmistaa nuorta kodin lisäksi saamaan hyvät valmiudet terveellisiin elintapoihin ja kohtaamaan asioita, jotka eivät aina ole pelkästään mieluisia. Kala on terveellistä ja sitä kannattaa syödä, jollei ole allerginen. Yläkouluikäinen pystyy jo maistamaan mitä tahansa ruokaa ja syömäänkin pieniä määriä ruokaa halutessaan, vaikkei se olisikaan lempiruokaa.
Mielestäni fiksu tavallinen aikuinen pystyy syömään pieniä määriä ruokia, jotka eivät välttämättä ole mieleen. Ruoastahan voi yleensä syödä vaikka perunat, ja kalasta vain vähän, jollei maistu. Eikä tarvitse tehdä asiasta meteliä tai ahdistua koko illaksi:)
Elämässä joutuu myös joskus tilanteisiin, missä on vain järkevää syödä. Esim. lentokoneessa on pirun kurjaa, jollei pitkällä lennolla pysty ruokaa yhtään syömään, jollei tykkääkään....
Nyt miettisin tarkasti, että jos kyseinen tilanne aiheutti nuoressa ahdistusta, miten paljon elämä aikuisena ahdistaakaan. Aikuinen kun joutuu tekemään asioita koko ajan haluamattaan, esim. maksamaan laskuja...
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea pitää maistaa jos ruokavalio sen sallii. Itse en pidä herkkusienistä (muut sienet menee kyllä) tai kaalista, mutta niitä maistoin mukisematta. Sen sijaan asiatonta oli se, että kasvissyöjänä olisi pitänyt maistaa kinkkukiusasta sun muuta. Ei saanut tehdä edes itse tuoduista aineista itselle kasvisversiota vaan piti sitten olla salaa syömättä. Kuulemma tunnin jälkeen mentäisiin kuitenkin Big Mac vetämään. Vanhempani yrittivät selittää, mutta turhaan, että koko perhe on olleet kasvissyöjiä pitkään enkä vapaa-ajalla kisko liharuokaa. Lieviä allergioita ei myöskään huomioitu, ainoastaan lääkärintodistus hengenvaarallisesta allergiasta oikeutti erikoisruokaan. Oli kivaa kun tomaatin jälkeen oli suu veressä ja puoli naamaa ihottumalla. Koko luokkaa ärsytti, etenkin niitä allergisia jotka kärsivät oireista. Tämä 2000-luvun alussa.
Nirsoilulla taas ei ole mitään merkitystä, kaikkea voi maistaa vaikkei siitä pidäkään. Niin asioista joko oppii pitämään tai sitten voi vapaa-ajalla olla syömättä.
Meidän koulussa ainakin pyydetään vanhemmilta lista ruoka-aineista joita ei voi käsitellä tai syödä joko erikoisruokavalion/allergian tai vakaumuksen vuoksi. Koskee siis kaikkia ruokavalioita ym: kasvissyöntiä, sianlihaa, kala-allergiaa, keliakiaa jne. Näitä ne myös noudattavat tarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sitä käy, kun kasvattaa kakarat pumpilissa. Vanhempien vika. Lasten kasvatus on haastava laji ja kaikista ei vain ole siihen.
Tai sitten lapsi/nuori oppii syömään monipuolisesti kaikkea jos saa itse vaikuttaa siihen, mitä ja mihin tahtiin haluaa maistella hänelle erikoisempia ruokia tai ruokia, jotka eivät ole omaan makuun.
Vauva-/pikkulapsiaika on asia erikseen.
Itse olen nirso, en syönyt lähes ikinä kouluruokaa ja siitä on jouduttu vääntämään aina opettajien kanssa. Köksässä meni paremmin kun ruoka oli yleensä hyvää. Se mikä minua ihmetyttää on että minkälainen ihminen märisee kotona illan tästä syystä? Curling-vanhemmuudella on saatu lapsesta kasvatettua mitään vastoinkäymisiä kestämätön herkkis. Tervemenoa opiskeluihin ja työelämään jos kalan maistaminen aiheuttaa illan kestävän märinäkohtauksen.
Paha mennä sanomaan, minkälainen ihminen asiasta märisee, saati tuomitsemaan kun ei ko. henkilöä edes tunne. Joku itselle mitättömältä tuntuva asia voi olla jollekin toiselle paljon merkityksellisempi ja herättää tunteita enemmän. Itse ainakaan en ole meedio, joka voisi ap:n aloituksen perusteella sanoa ap:ta curling-vanhemmaksi tai hänen lastaan vastoinkäymisiä kestämättömäksi herkkikseksi.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sitä käy, kun kasvattaa kakarat pumpilissa. Vanhempien vika. Lasten kasvatus on haastava laji ja kaikista ei vain ole siihen.
Tai sitten lapsi/nuori oppii syömään monipuolisesti kaikkea jos saa itse vaikuttaa siihen, mitä ja mihin tahtiin haluaa maistella hänelle erikoisempia ruokia tai ruokia, jotka eivät ole omaan makuun.
Vauva-/pikkulapsiaika on asia erikseen.
Siis nimenomaan pumpulissa kasvatettu itkee koko illan jotain mitätöntä vastoinkäymistä,riippumatta siitä kuinka hyvin syö erikoisia ruokia.
"kaikkea pitää maistaa" on typerin ja väsynein sanonta aikoihin.
Kaikkea EI pidä maistaa, ellei ole selkärangaton tai lapsena itse siihen pakotettu ja sittemmin samaa kostoa katkerana halajava.
Kyllä etenkin aikuinen saa valita mitä maistaa ja mitä ei.
Vai maistaisitteko esim paskaa, kusta, oksennusta(näitä kaikkiahan jotkut vetää), raakoja matoja, raakaa silmää ym?
Kyllä pelkkä haju saa jo toimia syynä olla maistamattakaan jotain.
En itse koske ruokaan/aineisiin jotka haisee kuvottavalle/pilaantuneelle/syömäkelvottomalle.
Miksi mielistelisin jotain aivopestyä ja todennäköisesti keskivertoa typerämpää, vain sen takia että tälle on lapsena pakotettu kaikki kurkusta alas?
Sen sijaan että pitäisin oman mielenrauhan ja kunniani, kieltäytymällä kohteliaasti? Jos kohteliaasti kieltäytyminen ei kelpaa, niin sitten voi sanoa rumastikin, pitäisi aikuisilla sen verran käytöstapoja olla että jos joku kohteliaasti kieltäytyy, niin sitä kunnioitetaan.
Ja se on nimenomaan oma ongelmani jos en jotain syö, ei siitä muiden tarvitse pulttia ottaa, hyväksyn nälässä olon jos se johtuu omista valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri yläasteen aloittaneella lapsella oli tänään kotitaloustynti. Siellä oltiin tehty kuulemma jotakin kalaa. Lapsi sanoi, että häntä ällötti kun pojat maustoivat kalaa ja hän muutenkaan pidä kalasta. Opettaja oli sanonut, että pitää syödä, muuten joutuu rehtorin puhutteluun. Itkuisena ollut kotona koko illan.
Tämä ei nyt mennyt ihan oikein, ei noin saa ketään kohdella. Opettaja suorastaan kiristi tyttöä, vaikka asia ei hänelle kuulu. Otanko yhteyttä opettajaan vai suoraan rehtoriin?
Aikamoisessa pumpulissa olet tytön kasvattanut jos mieli järkkyy tommisesta.
Mitenhän jälkikasvusi tulee pärjäämään kovassa maailmassa jossa kovenee päivä päivältä?
Kannatas mielummin katsoa peiliin kun käydä ympäri kyliä soittelemaan
T. Itsekkin äiti
Miten kovaan teillä on totuttu? Meillä asutaan hometta hengittäen ja ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Silti ei kalaa syödä jos ei haluta ja itketään jos silta tuntuu. Ei siellä maailmassa pärjääkään, jos ei ole hyvät tukiverkot. Niillä pärjää nössökin.
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta millään ekalla köksäntunnilla ei seiskaluokalla tehdä kalaa. Ei varmasti. Se on kauralastut, smoothie tai vanha kunnon teeleipä. Tutustutaan käytäntöihin, sääntöihin, välineisiin ja käydään suunnitellaan ohjelmaa.
Jännä, meillä kun ainakin seiskalla paisteltiin muikkuja ja sitä ennen suolistettiin ne. Eiköhän tämä riippune opettajasta tai koulusta.
Ai niin, hyvää tuli.
ihan tulww mieleen omat ajat sijaisuuskeikoilla....rehtorille soitti äkkiä tietyntyyppiset vanhemmat ääni väristen ja vaatien sijaista edesvastuuseen, jos jadepetteriä oli kohdeltu siis niin todella väärin ja vielä puhuteltu epäystävällisesti...vaikka siis jadepetteri ei TEHNYT MITÄÄN VÄÄRIN
en olisi niitä juttuja uskonut jos joku olsi mulle kertonut, itsekin olen koululaisten äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsilta on ok kotona vaatia maistamista että uudet maut tulee tutuiksi ja lapsi oppii syömään monipuolisesti. Koululla ei kyllä ole mitään oikeutta lapsen syömiseen puuttua.
No juurikin näin. En tiedä missä iässä av mammojen perheissä aloitetaan maistelut, mutta meillä sitä on tehty ihan pikkulapsesta asti. Lapsi ilmoitti omin sanoin 2,5v iässä että ei tykkää banaanista. Väkisinkö sitä pitäisi syöttää? Ei vieläkään 17vuotiaana ole banaaniin koskenut ja jos olisi koulussa pakotettu syömään olisin kyllä tosi harmissani, että ei kunnioiteta ihmisen ruokailutottumuksia.
Joutuuko muslimikin maistamaan possusta tehtyjä ruokia köksän tunnilla? Niin, ei joudu.
Mun melkein kaikkiruokainen lapseni ei ole myöskään koskaan halunnut syödä banaania, ei vaan pysty, eikä tykkää. Päiväkodissa oli tämä periaate, että kaikkea maistetaan. Muilla meni ruokahalu, kun tyttöni yritti ja yökki. Sen jälkeen ei tarvinnut maistella. Kouluun on riittänyt vanhemman kirjoittama tieto, että tyttö ei banaania syö. Ei ole tarvinnut edes yrittää.
Ehkä ap:n kannattaisi myös sopia, ettei lapsen tarvitse kalaa syödä? Jos taas on kyse jostain "hienostelusta", kun maustaminenkin ällötti, niin ihan oikein, että piti maistaa.
Ihmettää nämä opettajan käytöksen puolustelijat.
Kukaan ei pakottaisi aikuista syömään ruokaa jota ei halua syödä, miksi on ok pakottaa nuori/lapsi tähän?
Jos tuodaan kotiin tuliaisia kotitaloustunnilta, niin en ole varma uskallanko maistaa. Omani ei ole kyllä poikaryhmässä, että ehkä uskaltaisin.
Aika kamalia vastauksia täällä. Ongelman pointti ei ole siinä, että lapsen on pitäyt maistaa kalaa. Opettajalla on auktoriteettiasema, ja siksi kaikki opettajan negatiivinen sanominen tuntuu paljon pahemmalta kuin jos asian olisi sanonut vaikka vanhemmat itse. Lisäksi rehtorilla uhkaaminen tuollaisessa tilanteessa on aivan ylimitoitettua. Minun on vaikea uskoa koko tarinaa edes todeksi. Tuolla tavalla ei opita maistamaan ruokia, vaan tuo on voinut laukaista alulle lapselle monia ongelmia, jotka näkyvät voimakkaammin vasta vuosien kuluttua. Opettaja on toiminut ehdottomasti väärin. Terveisin toinen ope.
Jos kodin ruokavalio on surkea ja kapea, edes ekaluokkalainen ei osaa syödä kalaa. Niin se vain on. Kyllä tulee vaikea elämä lapsellenne....
Aloituksesta 0,1 / 5. Lapseni sai jälki-istuntoa lumipallojen heitosta heti ekana koulupäivänä.