Vapaaehtoisen lapsettomuuden yleistyminen johtuu nykysukupolvien itsekkyydestä

Minä haluaisin kyllä tehdä lapsia, mutta olen työkyvytön => ei moraalista oikeutta tehdä lapsia. Etenkään näin miehenä.

Minulla on hieman alle kouluikäinen lapsi ja en todella ymmärtänyt millainen vastuu lapsen kasvattamisessa nykypäivänä on. Olen vielä ehjästä perheestä, yliopistokoulutettu, vakituisessa työssä, ei päihdeongelmia yms..

Olen ollut 80-luvulla lapsi, oliko vaatimustaso lapsen kasvatuksessa jo silloin näin posketon? Enkö vain ole luontainen kasvattaja?

Varmaan vituttaa, jos on itse hankkinut lapsia, joita ei halunnut. Nähdä sitten toisten tekevän niin kuin haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä on muotia todeta, että maailma on niin kamala paikka ettei tänne kannata tehdä lisää lapsia. On jokseenkin ironista, että tämän lauseen kuulee aina vauraassa länsimaisessa hyvinvointivaltiossa kasvaneiden suusta. Näen, että tämä nykypäivän moraaliton ja nihilistinen "tehdään mitä huvittaa" -ajattelu on liian helpon elämän tulosta. Nämä ihmiset eivät myöskään tule koskaan saavuttamaan onnellisuutta. Ei vain siksi, että he eivät tee lapsia, vaan siksi että he eivät ole valmiita sitoutumaan mihinkään mikä vaatii pitkäaikaista työtä ja kärsivällisyyttä sekä oman mukavuuden uhraamista jonkin suuremman eteen.

Kysykää rintamalla Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleelta veteraanilta, onko maailma niin kamala paikka että tänne ei kannata tehdä lapsia. He ovat katsoneet pahuutta silmiin, nähneet kenties lapsuudenystävänsä kuolevan vihollisen luoteihin... Jotain mitä te kakkavaippoja kammoavat älypuhelinta räpeltävät hipsterit ette voi ymmärtää.

Myöntäkää edes olevanne pilalle hemmoteltuja itsekkäitä paskoja älkääkä jeesustelko kehitysmaiden nälänhädästä yms. mikä teitä ei todellisuudessa kiinnosta pätkääkään!

Kuules ei täällä ole mitään tulevaisuutta enää taviksilla, työpaikat ovat jotain paskahommia minimipalkoilla ja nollasoppareilla, kuka on niin tyhmä että lähtee näillä realiteeteillä lapsia tekemään kun köyhyysloukku on valmiina jo ilman lapsiakin.

Kaikki on kiinni rahasta, etkö ole sitä vielä oppinut?

Niin. Maailmassa tehdään kaikkialla vähemmän lapsia. Sielläkin, missä sitä kärsimystä on roppakaupalla.

Kaikki eivät myöskään halua tehdä tällaiseen maailmaan yhtään lasta, koska ei voi taata heidän turvallisuuttaan. Tuttu vanha mummo sanoi, että on onnellinen, ettei tarvitse nähdä, mitä kaikkea kamalaa tulee vielä tapahtumaan, mutta suree kuitenkin jälkipolviensa kohtaloa.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä on muotia todeta, että maailma on niin kamala paikka ettei tänne kannata tehdä lisää lapsia. On jokseenkin ironista, että tämän lauseen kuulee aina vauraassa länsimaisessa hyvinvointivaltiossa kasvaneiden suusta. Näen, että tämä nykypäivän moraaliton ja nihilistinen "tehdään mitä huvittaa" -ajattelu on liian helpon elämän tulosta. Nämä ihmiset eivät myöskään tule koskaan saavuttamaan onnellisuutta. Ei vain siksi, että he eivät tee lapsia, vaan siksi että he eivät ole valmiita sitoutumaan mihinkään mikä vaatii pitkäaikaista työtä ja kärsivällisyyttä sekä oman mukavuuden uhraamista jonkin suuremman eteen.

Kysykää rintamalla Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleelta veteraanilta, onko maailma niin kamala paikka että tänne ei kannata tehdä lapsia. He ovat katsoneet pahuutta silmiin, nähneet kenties lapsuudenystävänsä kuolevan vihollisen luoteihin... Jotain mitä te kakkavaippoja kammoavat älypuhelinta räpeltävät hipsterit ette voi ymmärtää.

Myöntäkää edes olevanne pilalle hemmoteltuja itsekkäitä paskoja älkääkä jeesustelko kehitysmaiden nälänhädästä yms. mikä teitä ei todellisuudessa kiinnosta pätkääkään!

On todella loukkaavaa ja ajattelematonta ottaa keskusteluun mukaan sotaveteraanit, sillä siinä ajassa eläneet eivät millään tavalla voineet itse vaikuttaa elämäänsä, eikä he suikaan tehneet sitä riemulla iloiten, vaan kysymys oli valita joko elämä tai kuolema.

Näin oli myös vanhemmillani, jo edesmenneellä isälläni ja nyt 94v. äidilläni, joka edelleen kipuilee lapsilaumansa ja raskaan työn seurauksista. Eikä omassakaan terveydessä ole kehumista, kun kroppa reistailee.

Ap. ja sinun kommenttisi ei ole mikään uusi ilmiö, sillä samaa virttä veisattiin oman muistini mukaan jo 50-luvulla, kun omaa sädekehää ja omaa paremmuutta halutaan tuota esille.

Jo vanha kansa tiesi, että jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa parempi, kuin edellinen tai seuraava, jos haluaa sitä paremmuutta jakaa itselle.

Ja ap. sanoisin, ettei vanhemmuuteen ja lapsen hankintaan vielä riitä omat halut ja unelmat, vaan miten hyvä ihmisenä on, sillä jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja onnelliseen lapsuuteen, jota niin moni vanhempi ei pysty tarjoamaan, vaikka halut ovat olleet kovat, kun on haluttu hankkia lapsia.

Itsekästähän se on tehdä lapsia veronmaksajiksi ja vanhuudenturvaksi, vaikka niistä ei kiinnosta huolehtia.

Sen verran epäitsekäs olen, että tajuan, ettei minusta ole äidiksi. Tunnistan kyvyttömyyteni ja haluttomuuteni ja onkin siksi parempi, etten lapsia hanki.

Jos niitä lapsia tekee niin vähintä mitä niille pitää voida tarjota, on rakastava koti, huomio ja huolenpito. Jos asenne on, ettei vähempää voisi kiinnostaa, ei saada kuin mt-ongelmaisia aikuisia, jos siihen asti selviävät.

Minä tunnen ja tiedän paljon ahkeria ja fiksuja nuoria, jotka tekevät kovasti töitä ja ehkä opiskelevat samaan aikaan. Nykyään työehdot ovat monesti huonommat kuin minun nuoruudessani ja silloin oli myös töitä kaikille. Itsekkyydellä ei ole tekemistä lastenhankinnan kanssa. Onneksi sen asian saa päättää ihan itse niin kuin sai jo omassa nuoruudessani. Sen verran tervettä itsekkyyttä pitää ollakin että tekee omat elämänvalintansa välittämättä sivullisten painostuksesta. T. N56v

Tää Ap on ilmiselvästi nyky-yhteiskunnan todellisuudesta elämästä vieraantunut yksilö.

Elää jossain ihmeen kuplassa ja huutelee kivasta pehmustetusta norsunluutornistaan.

Kannattaa varmaan kokoomusta ja on sitä mieltä että kaikki on aina yksilön oma vika ja yksilö vain yksistään vaikuttaa itsensä elämään.

Varmaan vastaa (jos viitsii) minulle ja sanoo että olen pahimman luokan kommari ja minä tai muut ei tiedä todellisuudesta mitään.

Olen vapaaehtoisesti lapseton. Maailma pärjää mielestäni ihan hyvin ilman geenejäni. Olen yrittäjä ja teen paljon töitä, jotta voisin tarjota työpaikkoja myös muille. Vähäisen vapaa-aikani käytän aktiiviseen vapaaehtoistyöhön, jossa toimin tukihenkilönä niille, joilla elämässä ei ole kaikki mennyt ihan niin kuin toivotaan. Minulle on tärkeää tehdä jotain sellaista, mistä en itse hyödy mitenkään.

Tuntemistani ihmisistä 100% on halunnut perheen puhtaasti itsekkäistä syistä: koska haluavat perheen, haluavat jatkaa omia geenejään, haluavat että joku pitää heistä huolta kun ovat vanhoja jne.  Kukaan ei ole ainakaan kertonut halunneensa vain tuottaa veronmaksajia. Onneksi. 

Itse haluaisin lapsia mutta ei ole asuntoa eikä vakituista työtä. Ei ole elämässä semmosta tilannetta että kannattaa lapsia tehdä. Vakkaritöitä en saa mutta saarnoja sitäkin enemmän (ennen laivat oli puuta ja miehet rautaa, o tempora o mores jne jne)

Ap kun on niin valmis olemaan epäitsekäs niin voit synnyttää kaikkien niiden puolesta joilla ei ole mahdollisuutta syystä tai toisesta lapseen :)

Vierailija kirjoitti:

Haistapa, AP, pitkä paska. Kaikki eivät vain saa lapsia. Minä olen naisen kanssa seurusteleva nainen, ja meillä ei ole mahdollisuutta saada lapsia muuten kuin yksityisellä klinikalla annettavien sikakalliiden hoitojen avulla. Ei nyt näin pätkätyöläisenä vain ole varaa 5000-7000 euroa maksaviin hoitoihin. Olisiko itselläsi? Jos saisimme hoitoja julkisella puolella, meillä voisi olla jo perhe. Mutta me kakkosluokan pariskunnat emme saa hedelmöityshoidoista edes Kela-korvauksia.

Ap synnyttää teille lapsen koska on niin epäitsekäs.

Anteeksi, olen oikeasti pahoillani teidän puolesta.

Suomessa 30 000 lasta on otettu huostaan niistä "loistavista" perheistä, joissa on lapsia.

KOLMEKYMMENTÄTUHATTA. Eikö se riitä?

Noh, eihän tämä voi olla kuin pelkkä provo. Tai sitten jonkun katkeroituneen mamman kirjoitus. Lapsiperhe-elämä on helvettiä, monia ärsyttää se että itse joutuu kärsimään ja joku muu voi valita toisin. Halutaan kaikille sama kohtalo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

osut kyllä naulan kantaan siinä miten mukavuudenhaluisia nämä millenniaalit ovat

työnantajalle yksi painajainen tämä sukupolvi joka ei jaksa tehdä mitään raskaampaa fyysistä työtä, ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita, räplää puhelimiaan työajalla, haluaa irtisanoutua ensimmäisen kerran kun saa kritiikkiä...

Mä olen kylläkin 80-luvun tuotos ja ihan yhtä "laiskuri" kuin nuo mainitsemasi millenniaalit. Nykynuoriso on jokaisen sukupolven mielestä toinen toistaan pahempi, vaikkei mitään muutosta olisi oikeasti tapahtunut.

Pistän paremmaksi. Olen 60-luvun tuotos ja laiskuri, vela ja hedonistinen.

Ehkä provo, mutta tällaisia ihmisiä oikeasti on. Mulla on työkaveri, joka toistuvasti jaksaa ihmetellä sitä kuinka "itsekkäitä" ihmiset nykyään ovat kun ei tehdä lapsia ja ensisynnytysikä nousee. Olen sanonut, etten suostu keskustelemaan sen kanssa aiheesta ennen kuin se vastaa seuraavaan kysymykseen: Miksi ylikansoittuneelle maapallolle pitäisi tehdä lisää ihmisiä.  

Ei ole vastausta kuulunut, joten lähden pois aina kun tuo voivotus alkaa. Ehkä tosiaan jotkut eivät vieläkään ole ymmärtäneet, että maapallon vakavin ongelma on se, että täällä ihmisiä on jo liikaa :(

Olen viisikymppinen kolmen lapsen äiti, opiskellut, ikäni tehnyt paljon töitä. Lapseni ovat aikuisia, töissä ja opiskelujensa loppupuolella olevia, kaikilla elämä hyvällä mallilla, töitäkin on aina ollut niin paljon kuin ovat halunneet ja ehtineet tehdä. On saatu harrastaa ja matkustaa, elää ulkomailla, kohdata hienoja asioita. Vastoinkäymisiäkin on ollut ja niistä on selvitty. Älkää hei ihmiset synkistelkö ja maalatko elämää lasten kanssa helvetiksi. Lapsi on työläs ensimmäisen vuoden pari, sitten ajoittain ärsyttävä, mutta toistaalta tuo valtavasti iloa. Eikä ihmisten roudaamisessa kaukaa etelästä tänne ole järjen häivää. 

Mielestäni on täysin ymmärrettävää miksi nykyinen nuori sukupolvi ei halua hankkia lapsia saati perhe-elämää yhtä innokkaasti kuin edeltävät. Avioerotilastot ovat erityisen surullista luettavaa, joten todennäköisempää on päätyä yksinhuoltajaksi kuin elää yhteisessä liitossa hautaan asti.

Työelämästä taas on tullut entistä hajanaisempaa ja epävarmempaa, mikä ei välttämättä takaa enää edes korkeastikoulutetulle vakituista työpaikkaa hyvällä palkkapussilla. Tilalla odottaa todennäköisemmin epävarmuus seuraavasta työsuhteesta tai projektista jonka jälkeen saakin taas hakeutua työttömäksi työnhakijaksi tai loputtomalta tuntuvaan työharjoittelu- tai työkokeilukierteeseen. Millä elätät lapsesi kun oma toimeentulosikin voi olla erittäin vaihtelevaa ja satunnaista?

Jos pelkän elättämisen lisäksi haluat myös taata lapsellesi parhaan mahdollisen elämän, niin kannattaa varautua jo syntymästä saakka säästämään mahdollisiin koulutuksen lukumaksuihin, joita aletaan jo pikkuhiljaa väläytellä ja todennäköisesti tulevat toteutumaankin muutaman vuoden kuluttua. Kunhan ensin saisit omatkin opintolainasi maksettua, asuntolainasta puhumattakaan. 

Näiden lisäksi voisi mielestäni mainita myös sosiaaliset ja ekologiset syyt olla hankkimatta enää lisää länsimaisia kulutustottumuksia omaavia ihmisiä maailmaan.