Olenko natsimutsi vai liian lepsu, teinien pelaamisesta asiaa.
Miten teillä muilla yläasteikäisten poikien äideillä on lähtenyt kouluvuosi rullaamaan? Eilen hermostuin täysin kun poika 13 v ei tee koulun jälkeen mitään muuta kuin pelaa kaverinsa kanssa netin kautta. Läksyt poika teki vasta seiskalta, minusta se on liian myöhään. Sitten väsyneenä hutaistaan jotain tehtäviin ja sitten onkin kohta iltapala-aika, minkä jälkeen alkaa patistus suihkuun ja muihin iltatoimiin ja aina nukahtaminen menee liian myöhään. Ja aamulla sitten kiskot raatoa sängystä. Eniten ketuttaa tuo ruokailujen kanssa säätäminen. En voi tulla, matsi kesken, ei voi lähteä. Koko ajan, joka jumalan asian tekemisessä pyytäminen ja anominen ja tietokonepeli määrää kuka tekee mitä ja milloin. Kertokaa joku järkevä miten teillä päivä rakentuu koulun jälkeen. Itse ajattelin pistää läppärin pois tänään ja ilmoittaa että sen saa sitten kun on läksyt tehty.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos kyseessä olisi "oikea" harrastus, kuten jääkiekko, mikään jousto ei olisi liikaa ja koulultakin vaadittaisiin ymmärrystä ja erityisoikeuksia kevennettyihin kotitehtäviin, ettei nuoren mahdollinen tuleva NHL-ura kärsi. Ja tämähän jatkuukin myös armeijaan, jossa vain urheilijat saavat erityislomia ja itselleen soveltuvia aikatauluja, joustavuutta, jota ei muuten sallita edes yksinhuoltajaisälle.
Urheilu onkin eri asia.
Tuntikausienpäivittäinen tietokonepelaaminen esim. liikunnan kustannuksella romuttaa kunnon ja vaikuttaa aikuisiän terveyteen myös.
Vierailija kirjoitti:
On ihan totta ettei peliä voi keskeyttää koska ne on joukkuepelejä. Tällä sitten jallitetaan äiskää. Minähän sanoin että lopetat sen pelaamisen kun matsi loppuu! Oho, en hoksannu, unohdin. Tää matsi kestää TOSI kauan.
Mä ymmärrän kyllä tämän ja tähän on hirveän helppo ratkaisu:
Kysy kauanko se matsi kestää, ja lapsen on vastattava selkeä aika, jonka jälkeen se myös loppuu.
Ennen ruokaa voi kertoa lapsille, että meillä on ruoka puolen tunnin kuluttua. Että silloin on tultava, ja jos siihen on aloittanut matsin, niin oma moka.
Äh, mä en jaksanut teinin kanssa säätää.
Tuli syömään kun tuli, lämmitti mikrossa jos oli jäähtynyt.
Pelasi omassa huoneessaan ja teki läksyt jos teki, jos ei tehnyt, opettaja huomautti ja sitten teki.
Kokeeseen kyllä luin sen kanssa.
Nyt poika opiskelee insinööriksi. Varmaan edelleen pelaa illat opiskelijaboksissaan.
Kyllä se elämä opettaa, ei äitien tarvitse olla koko ajan hössöttämässä.
Miksi ihmeessä ne läksyt pitäisi tehdä heti koulun jälkeen? Yhtä hyvin voitte sopia, että ne tehdään klo 19 alkaen. Eihän se nyt mitenkään kauhean myöhäinen aika ole. Pelaan itsekin, ja ymmärrän ihan hyvin tuon, ettei voi jättää peliä ihan noin vain kesken. Siksi sanonkin aina n. varttia ennen, kuin ruoka on valmis(meillä ei ole mitään minuutilleen sovittua ruoka-aikaa, syödään sitten kun ruoka on valmis), että nyt ei enää uutta matsia. Vähän joustoa vanhempienkin puolesta, niin hommat sujuu ilman suurempia draamoja.
Meillä ongelma ei ole enää kone, koska sammutan yhteydet. Puhelinta sen sijaan on vaikea repiä kädestä. Luuri toimii samoilla yhteyksillä kuin konekin, mutta kun kersa lataa siihen videoita etukäteen, niitä voi katsella ilman yhteyksiä.
Eilen sain puhelimen, kun uhkasin viedä sen seuraavana päivänä kokonaan.
Meillä syödään koko perhe yhdessä ruokapöydän ääressä, oli puuha mikä tahansa niin se keskeytetään ruuan ajaksi. Tätä vaaditaan niin aikuisilta kuin lapsiltakin. Eikä siinä jousteta jos ollaan kotona. Aika vähän teinit on kapinoineet, tietää että iskä läväyttää yhteydet poikki jos pöydässä ei olla.
Koulu on numero yksi, läksyt tehdään aina koulun jälkeen. Yksi lapsistamme on poikkeus, hän tekee läksyt ruuan jälkeen yhdessä vanhempien kanssa, tarvitsee vielä paljon apua (on tehostetussa tuessa).
Muuten mulle on ihan sama mitä tekevät, pelaaminen on vuonna 2010-luvulla teinipoikien puuhaa, ei sille vaan mitään voi.
Pelaaminen on nykyajan harrastus, ja usein poikien tapa olla sosiaalinen vapaa-ajalla. En huolestuisi, kunhan läksyt saa tehtyä ajallaan.(plus kuvienkäsittelytaidosta tulee olemaan hyötyä tulevaisuuden työelämässä.)
-läksyt tehdään ekaksi alta pois.pelaamaan mennään vasta sitten. Ei voi sanoa ettei saa tehdä niitä koneella, kun läksytkin on nykyään siellä.
- Kun aloittaa laittaa ruokaa, ilmoittaa että on ruoka puolen tunnin päästä. Kun meneillään oleva matsi on loppu, tulee laittamaan salaattia.
-kone menee kiinni kahdeksalta ja tullaan iltapalalle. Oli matsi kesken eli ei. Kun kerran oli tiedossa ennalta, mitään selityksiä ei oteta vastaan. Tarvittaessa kone kannetaan vaatehuoneeseen jäähylle jos ei neuvottelu etene.
On pelannut paljon. Lukiossakin. Ka aina ollut yli 9.
Luojan kiitos omat vanhemmat eivät ikinä puuttuneet pelaamiseen/koneen käyttöön, vaikka se menikin aivan täysin överiksi ja kärsin pahoista päänsäryistäkin kun pelasin usein aamusta iltaan. Lukioaikana valvoin lähes jatkuvasti tietokoneen ääressä neljään-viiteen aamuyöllä. Vielä nyt kolmikymppisenäkin pelaan keskimäärin 25 tuntia viikossa. Mutta kannatti! En olisi ikinä oppinut niin englanninkielentaitoiseksi ja teinpä myöhemmin noista vielä ammatinkin itselleni kun olin jo silloin teininä opetellut koodaamaan ja tekemään nettisivuja niinä aamuyön tunteina.
Jos haluan että tekee jonkun kotityön, käyn huikkaamassa oven raosta mikä se on. Teini tietää että kun matsi on ohi, tulee oma-aloitteisesti tekemään sen ilman uusia pyyntöjä. Joustan tällaisissa että saa pelata matsinsa loppuun, mutta olen natsi heti jos vastaus on vain joojoo ja mitään ei olekaan tehty. Teini tietää että silloin mun kanssa ei ole leikkimistä.
Olet todella liian lepsu ap! Aseta nuorelle ainakin arkipäiviin selkeä rytmi. Sovitte vaikka yhdessä aikataulusta, tai jos ei onnistu, niin sitten laadit säännöt itse. Koulun jälkeen välipala ja hetki rentoutumista tai ulkoilua, sitten läksyt, yhteinen ruoka-aika, mahdollisesti sovitut kotityöt, harrastukset tai ulkoilua, esim. tähän tyyliin. Peliaika rajoittuu ainakin arkisin esim. tuntiin . Viikonloppuna voi sitten ottaa vähän rennommin ja pelailla vähän enemmänkin, jos koulutyö ja muut asiat on sujuneet viikolla hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Pelaan itsekin, ja ymmärrän ihan hyvin tuon, ettei voi jättää peliä ihan noin vain kesken.
Miksi ei voi? Vaarantuuko jonkun henki tai terveys siitä?
Mä tulen kotiin vasta viiden jälkeen. 13-vuotias poika on siis ilman mun läsnäoloa kotona 2-3 tuntia. En tiedä missä vaiheessa se läksyt tekee mutta yleensä ne on tehty ennen kuin tulen kotiin. Joskus se kyllä venkoilee ja tekee ne vasta kun pitäisi alkaa jo nukkumaan mennä. Tätä tapahtuu niin harvoin etten pidä ongelmana (vielä ainakaan).
Pleikkarilla se varmaan pelailee paljon kun en ole kotona, jonkun verran saattaa pelata mun ollessakin. Ei paljoa kuitenkaan. Syömään tulee kun pyytää, tykkää syömisestä niin paljon ettei yleensä tarvi kahta kertaa käskeä. :D Käyn kyllä ensin antamassa "varoituksen" eli esim. vartin päästä syömään, pystyy sitten keskeyttämään pelin sopivaan kohtaan.
Kauheen helppoa ja mukavaa meillä on vielä, poika on tosi kiva ja hauska tyyppi. Nautin tästä niin kauan kuin tätä kestää, epäilen haasteiden odottavan nurkan takana jo.
Vierailija kirjoitti:
Olet todella liian lepsu ap! Aseta nuorelle ainakin arkipäiviin selkeä rytmi. Sovitte vaikka yhdessä aikataulusta, tai jos ei onnistu, niin sitten laadit säännöt itse. Koulun jälkeen välipala ja hetki rentoutumista tai ulkoilua, sitten läksyt, yhteinen ruoka-aika, mahdollisesti sovitut kotityöt, harrastukset tai ulkoilua, esim. tähän tyyliin. Peliaika rajoittuu ainakin arkisin esim. tuntiin . Viikonloppuna voi sitten ottaa vähän rennommin ja pelailla vähän enemmänkin, jos koulutyö ja muut asiat on sujuneet viikolla hyvin.
Tässä taas laitetaan harrastukset pelaamisen edelle, ikäänkuin pelaaminen ei olisi harrastus. Jos lapsi harrastaisi pienoismallien rakentelua rajoitettaisiinko sitäkin samalla tavalla?
Niin kauan kun on vähintään ysipuolen keskiarvo, saa pelata vaikka aamukolmeen. Ei ole tarvinnut puuttua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos kyseessä olisi "oikea" harrastus, kuten jääkiekko, mikään jousto ei olisi liikaa ja koulultakin vaadittaisiin ymmärrystä ja erityisoikeuksia kevennettyihin kotitehtäviin, ettei nuoren mahdollinen tuleva NHL-ura kärsi. Ja tämähän jatkuukin myös armeijaan, jossa vain urheilijat saavat erityislomia ja itselleen soveltuvia aikatauluja, joustavuutta, jota ei muuten sallita edes yksinhuoltajaisälle.
Urheilu onkin eri asia.
Tuntikausienpäivittäinen tietokonepelaaminen esim. liikunnan kustannuksella romuttaa kunnon ja vaikuttaa aikuisiän terveyteen myös.
Hassu muuten näin kolmikymppisenä huomata, että kouluiässä urheilulliset ovat nyt keskivartalolihavia kaljankittaajia ja tietokoneen ääressä viihtyneet ovat vastapainoksi alkaneet treenata salilla, käymään duuniporukan kanssa säbäämässä tms.
Viikko sitten kotoa muuttanut poika kiitti minua siitä, että en ollut natsimutsi. Tietyt asiat olivat itsestäänselvyys kuten koulumenestys tai tupakoimattomuus, mutta en tehnyt elämästäni taistelua lasten kanssa. Jos lapsi harrastaisi jääkiekkoa, hän olisi joka ilta 4 tuntia harjoituksissa, joten miksi ihmeessä vetäisin herneen nenään, jos hän pelaa koneella 4 tuntia jossain aasialais-kanadalaisessa joukkoeessa?
Lapseni elämä ei ole minun elämäni. Miksi ihmeessä yrittäisin sitä rajoittaa, jos kyse ei ole mistään laittomasta tai vaarallisesta?
Meillä pyritään siihen, että ns.pakolliset asiat ensin, sen jälkeen lopun ajan saa käyttää haluamallaan tavalla esim. pelaamalla.
Pelaako jotain ihan huuhaata, vai onko tavoite kehittyä e-sportsien saralla ja alkaa kilpailemaan? Jälkimmäisessä ajankäytön ja keskittymisen ymmärtää hyvin, muuten ihmetyttää että eikö ole tarpeeksi muita virikkeitä...