Lue keskustelun säännöt.
Miten se työllistyminen on niin vaikeaa?
22.08.2017 |
Valmistuin itse vuonna 2010, eli opiskelin työllistymisen näkökulmasta paskimpaan mahdolliseen aikaan. Silti sain jo opiskeluaikana omalla aktiivisuudellani harjoittelupaikan ja sitä kautta valmistuttuani vuoden sijaisuuden (koska tein hommat hyvin ja tulin kaikkien kanssa toimeen). Sittemmin sain vakipaikan ja nyt olen vaihtanut jo työnantajaakin kahdesti.
Mikä ihme siinä on niin monilla hankaluus? Onko nykyään jotenkin enenevissä määrin vätyksiä ja aikaansaamaattomia selittelijöitä vai mikä ihme siinä työllistymisessä on niin hankalaa? Suomessa on työpaikkoja vaikka millä mitalla, mutta kun ei ole osaavia tekijöitä, niin työnantajat eivät pysty palkkaamaan ketään.
Sitten ihmetellään kun ulkomailta tulee porukka tekemään meidän maan työt. He myös kartuttavat ammattitaitoaan samalla kun suomalaiset itkevät kotona työttömyyttään, koska eivät saa juuri sitä työtä mitä haluaisivat.
Hävetkää ihmiset!
Kommentit (60)
On hankala sanoa tätä kuulostamatta ylimieliseltä, mutten tiedä ketään toimeliasta ihmistä, joka olisi ollut kovinkaan pitkään työttömänä.. Monesti se työttömyys on ns. itseaiheutettua. Tyyliin asutaan paikkakunnalla, jossa alan töitä ei ole, muttei haluta muuttaa/uudelleen kouluttautua/ryhtyä yrittäjäksi. Ei tavallaan nähdä suurta kuvaa, vaan odotetaan että työt tulisi työttömän luokse. Heittäydytään kieriskelemään siihen työttömyyteen ja ehkä jopa tiedostamattakin tehdään se oma työllistyminen hankalaksi. Tai sitten etsitään jotain unelmien työpaikkaa (jollaisia hyvin harvoin on tarjolla), eikä katsella mitään muuta. Ei kehitetä omaa osaamista vaan oletetaan että "paperit riittää". Tai kouluttaudutaan alalle, jolla töitä ei ole ja sitten itketään. Tekis välillä mieli ravistella tietynlaisia ihmisiä tajuamaan elämän ja työntekemisen realiteetit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ihan sattumalta laman kanssa samaan aikaan työttömyys lähti nousuun? Koska suomalaiset yllättäen laiskistui vuonna 2007, eivätkä enää jaksaneet aloittaa pohjalta?
Puolentoista vuoden työttömyys on mulla jäänyt nyt taakse. Koska vihdoin mulle annettiin mahdollisuus aloittaa sieltä pohjalta ja näyttää taitoni. Parhaani yritin koko ajan. Hain kaikkea oman alan hommista tiskaukseen. Nyt kävi TUURI. En usko, että näin tulee käymään kaikille muillekin, jos vain "vähän näkevät vaivaa". :D
Voittaa jotkut lotossakin. Minä sain työpaikan, ja vertaan kyllä lottovoittoon, ihan vain satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
On hankala sanoa tätä kuulostamatta ylimieliseltä, mutten tiedä ketään toimeliasta ihmistä, joka olisi ollut kovinkaan pitkään työttömänä.. Monesti se työttömyys on ns. itseaiheutettua. Tyyliin asutaan paikkakunnalla, jossa alan töitä ei ole, muttei haluta muuttaa/uudelleen kouluttautua/ryhtyä yrittäjäksi. Ei tavallaan nähdä suurta kuvaa, vaan odotetaan että työt tulisi työttömän luokse. Heittäydytään kieriskelemään siihen työttömyyteen ja ehkä jopa tiedostamattakin tehdään se oma työllistyminen hankalaksi. Tai sitten etsitään jotain unelmien työpaikkaa (jollaisia hyvin harvoin on tarjolla), eikä katsella mitään muuta. Ei kehitetä omaa osaamista vaan oletetaan että "paperit riittää". Tai kouluttaudutaan alalle, jolla töitä ei ole ja sitten itketään. Tekis välillä mieli ravistella tietynlaisia ihmisiä tajuamaan elämän ja työntekemisen realiteetit.
Aika moni noin ajatteleva ei lopulta, työttömäksi jäätyään, kuitenkaan toimi niin kuin muita neuvoo. Minä kouluttauduin ja vaihdoin paikkakuntaa. Suurin osa pitää hulluna, nimenomaan eläkeläisistä ja työssäkäyvistä. Työttömät ovat ymmärtäneet huomattavasti paremmin. Syyllistämistä siitä, että mies jäi toiselle paikkakunnalle yms tulee noilta muilta.
Ai olet ap olllut työelämässä jo ihan kokonaiset seitsemän vuotta? Monella työttömällä on työhistoriaa enemmän kuin sinulla ikää. Vielä hyvin ehdit työttömäksi jäädä sinäkin. Minullakin kävi niin, että työttömänä piti tehdä kovasti töitä sen eteen, että töitä löytyy. Työttömäksi jäin kerralla, ei silloin ison laman aikaan mitään yt-neuvotteluja ollut, vaan suunnilleen samana päivänä tuli tietoja, että nyt tämä iso firma lopettaa. Myös minä olin sellaisessa firmassa. Sitten kun sain töitä, alettiin pyytää muuallekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin itse vuonna 2010, eli opiskelin työllistymisen näkökulmasta paskimpaan mahdolliseen aikaan. Silti sain jo opiskeluaikana omalla aktiivisuudellani harjoittelupaikan ja sitä kautta valmistuttuani vuoden sijaisuuden (koska tein hommat hyvin ja tulin kaikkien kanssa toimeen). Sittemmin sain vakipaikan ja nyt olen vaihtanut jo työnantajaakin kahdesti.
Mikä ihme siinä on niin monilla hankaluus? Onko nykyään jotenkin enenevissä määrin vätyksiä ja aikaansaamaattomia selittelijöitä vai mikä ihme siinä työllistymisessä on niin hankalaa? Suomessa on työpaikkoja vaikka millä mitalla, mutta kun ei ole osaavia tekijöitä, niin työnantajat eivät pysty palkkaamaan ketään.
Sitten ihmetellään kun ulkomailta tulee porukka tekemään meidän maan työt. He myös kartuttavat ammattitaitoaan samalla kun suomalaiset itkevät kotona työttömyyttään, koska eivät saa juuri sitä työtä mitä haluaisivat.
Hävetkää ihmiset!
Jospa sinä
1) katsoisit paljonko on avoimia paikkoja (varsinkin sellaisia että palkka ja tunnit mahdollistavat muutakin kuin niukin naukin henkiin jäämisen)
2) katsoisit paljonko ihmisiä on työttömänä
3) suorittaisit nopean vähennyslaskun
4) menisit hiljaa veks häpeämään omaa puusilmäisyyttäsi
Jostain se pitää aloittaa. Aluksi työni oli yksinkertaista hanttihommaa, mutta omalla suorittamisellani olen päässyt eteenpäin. Ei näitä paikkoja missään haussa ole. Ei sinulle kukaan tule tarjoamaan paikkoja vaan joudut valitettavasti ihan itse rakentamaan urasi.
Ap
Kirjoitatko sinä nyt ihan tosissasi? Et taida onnistuneesta työurastasi huolimatta olla kovinkaan terävä, kun et ymmärrä työelämän realiteetteja.. Korostetaan nyt vielä muutamaa yksityiskohtaa, jotta sinä ymmärtäisit tilanteen:
- Taloudellinen tilanne on se mikä on, eikä kaikilla työnantajilla ole varaa palkata työntekijää. Ei vaikka työtä olisi. Silloin otetaan palkaton harjoittelija tai tehdään työt itse, tai teetetään entistä enemmän työtä vähemmällä väellä. Ehkä sinä huomaat omassa työssäsi tämän viimeisen vaihtoehdon.
- Työnhakijoita on virallisesti työttömien lisäksi paljon enemmän kuin se määrä, mikä on tilastossa työttömänä. Todellisia työpaikkoja on paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin itse vuonna 2010, eli opiskelin työllistymisen näkökulmasta paskimpaan mahdolliseen aikaan. Silti sain jo opiskeluaikana omalla aktiivisuudellani harjoittelupaikan ja sitä kautta valmistuttuani vuoden sijaisuuden (koska tein hommat hyvin ja tulin kaikkien kanssa toimeen). Sittemmin sain vakipaikan ja nyt olen vaihtanut jo työnantajaakin kahdesti.
Mikä ihme siinä on niin monilla hankaluus? Onko nykyään jotenkin enenevissä määrin vätyksiä ja aikaansaamaattomia selittelijöitä vai mikä ihme siinä työllistymisessä on niin hankalaa? Suomessa on työpaikkoja vaikka millä mitalla, mutta kun ei ole osaavia tekijöitä, niin työnantajat eivät pysty palkkaamaan ketään.
Sitten ihmetellään kun ulkomailta tulee porukka tekemään meidän maan työt. He myös kartuttavat ammattitaitoaan samalla kun suomalaiset itkevät kotona työttömyyttään, koska eivät saa juuri sitä työtä mitä haluaisivat.
Hävetkää ihmiset!
Jospa sinä
1) katsoisit paljonko on avoimia paikkoja (varsinkin sellaisia että palkka ja tunnit mahdollistavat muutakin kuin niukin naukin henkiin jäämisen)
2) katsoisit paljonko ihmisiä on työttömänä
3) suorittaisit nopean vähennyslaskun
4) menisit hiljaa veks häpeämään omaa puusilmäisyyttäsi
Jostain se pitää aloittaa. Aluksi työni oli yksinkertaista hanttihommaa, mutta omalla suorittamisellani olen päässyt eteenpäin. Ei näitä paikkoja missään haussa ole. Ei sinulle kukaan tule tarjoamaan paikkoja vaan joudut valitettavasti ihan itse rakentamaan urasi.
Ap
Kirjoitatko sinä nyt ihan tosissasi? Et taida onnistuneesta työurastasi huolimatta olla kovinkaan terävä, kun et ymmärrä työelämän realiteetteja.. Korostetaan nyt vielä muutamaa yksityiskohtaa, jotta sinä ymmärtäisit tilanteen:
- Taloudellinen tilanne on se mikä on, eikä kaikilla työnantajilla ole varaa palkata työntekijää. Ei vaikka työtä olisi. Silloin otetaan palkaton harjoittelija tai tehdään työt itse, tai teetetään entistä enemmän työtä vähemmällä väellä. Ehkä sinä huomaat omassa työssäsi tämän viimeisen vaihtoehdon.
- Työnhakijoita on virallisesti työttömien lisäksi paljon enemmän kuin se määrä, mikä on tilastossa työttömänä. Todellisia työpaikkoja on paljon vähemmän.
Kyllä mulle tultiin tarjoamaan nykyinen paikkani, en hakenut sitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh. Mikä siinä lottovoitoss anyt on niin vaikeaa. Aloin lotota vuonna 2008 ja jo pari vuotta myöhemmin napsahti kohdalle. Vein rivit sitä ennen säntillisesti joka viikko ja juttelin mukavia myyjän kanssa.
Ne jotka ei lotossa voita on vaan vätyksiä ja kelvottomia.
Ap: lla on tietty pointti. Kaikkein aktiivisimmat todennäköisesti saavat töitä koko elämänsä ajan, vaikka olisi mikä taloudellinen tilanne. Tämä ei tosin tee muista mitenkään huonompia tai vätyksiä.
Olen itsekin hieman sellainen ihminen, että etsin pitkälti sellaista työtä, johon koen mahdollisuuksieni riittävän. Nämä yritteliäät taas sitten hakevat röyhkeästi paikkoja, joihin moni muu jättää hakematta ihan vaan siksi, että eivät koe olevansa päteviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä valmistuin myös 2010. Oletin saavani oman alan vakituisen työpaikan ilman, että tarvisi vuosia yrittää. Tein sekalaisia pätkähommia, koska en parempaakaan saanut: jotain ihan muuta välillä ja sitten niitä oman alan duunarihommia. Oletin, että sitä kautta pääsisi etenemään niihin amk-tason töihin, kun sitä aina sanotaan, että pohjalta pitää aloittaa. Seitsemän vuotta pohjalla on aika pitkä aika ja aina se epävarmuus tulevasta.
Nyt olen kuitenkin sitten aloittanut tällä viikolla vakituisessa työssä, josta en ymmärrä miten onnistuin saamaan tämän. Tätä varten olin kyllä käynyt koulutuksen ennen tuota mihin viimeksi valmistuin, mutten ollut näitä töitä juurikaan tehnyt.
Tuntuu kyllä lottovoitolta saada vakituinen työ näin monen vuoden jälkeen. Ei aiemminkaan ole ollut kyse aktiivisuuden puutteesta, motivaatiosta tai nirsoilusta.
Opiskeluaikoina voi kuule saada useammankin harjoittelupaikan, mutta harvemmin työnantaja on siltikään palkkaamassa ketään. Ei yksinkertaisesti ole määrärahoja. Kun entiset työntekijät eläköityvät niin ketään ei palkata enää tilalle. Lähtijän työt jaetaan jo yksikössä oleville.
Faktaa on se, että työttömiä on huimasti enemmän kuin töitä tässä maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lta jäi aika olennainen tieto itsestään kertomatta, nimittäin oma ala. Työllistymisen helppous tai vaikeus on täysin alasta kiinni. Juristeilla ja lääkäreillä töitä riittää, mutta esim. viestintäalalla on paljon työttömiä ja työpaikat näyttävät vain vähenevän. Olen itse viestintäalalla ja menetin vakityön joitakin vuosia sitten. Uutta vakipaikkaa ei ole sen koommin löytynyt, vain pätkätöitä. Työtodistusten tai saamani palautteen perusteella ei ole osaamisestani kiinni. Ei myöskään yrittämisestä, sillä töitä olen hakenut ympäri maata. Olen ollut valmis muuttamaan satojen kilometrien päähän muutaman kuukauden määräaikaisen pestin takia. Aikamoista joustavuutta mielestäni. Tällä hetkellä olen työsuhteessa, mutta jälleen kerran määräaikaisena. Että jos sinulla on hyviä ideoita parempaan menestykseen työelämässä, kerro toki. Maisterinpaperit löytyy jo yhdeltä alalta, uutta tutkintoa ei valitettavasti ole varaa lähteä tekemään.
En tiedä mitä vikaa minussa on, iän lisäksi. En kelpaa enää edes palkattomaan harjoitteluun, ennen niitäkin sai helposti, nykyään kova kilpailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsovatko nämä työpaikka-arpajaisissa voittaneet kultapossut oikeudekseen myös kiusata toisia? Mahtavaa toimeliaisuutta lyödä jo lyötyjä.
Vierailija kirjoitti:
Katsovatko nämä työpaikka-arpajaisissa voittaneet kultapossut oikeudekseen myös kiusata toisia? Mahtavaa toimeliaisuutta lyödä jo lyötyjä.
Nykyisessä tilanteessa ehdokkaita on niin paljon, ettei työllistyminen ole kiinni enää pelkästä pätevyydestä ja yritteliäisyydestä.
Sain vuosi sitten vakituisen työn melkein vuosikymmenen pätkäilyn jälkeen. Olen toki pätevä ja hyvä, mutta olen työssäni tasan kahdesta syystä: 1) olin sattumalta oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja 2) olin ainoa ehdokas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsovatko nämä työpaikka-arpajaisissa voittaneet kultapossut oikeudekseen myös kiusata toisia? Mahtavaa toimeliaisuutta lyödä jo lyötyjä.
Nykyisessä tilanteessa ehdokkaita on niin paljon, ettei työllistyminen ole kiinni enää pelkästä pätevyydestä ja yritteliäisyydestä.
Sain vuosi sitten vakituisen työn melkein vuosikymmenen pätkäilyn jälkeen. Olen toki pätevä ja hyvä, mutta olen työssäni tasan kahdesta syystä: 1) olin sattumalta oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja 2) olin ainoa ehdokas.
Tämä: koskaan ei voi tietää, mikä on se työpaikka, johon ei ole muita hakijoita. Mutta siinä on aina se vaihtoehto, että paikka jätetään täyttämättä.
DI:lle Itä-Suomessa ei näyttäs kauheesti töitä olevan. Siivojaksi tai kaupan kassalle en kelpaa.
Jep jep. Minä olen 60v ollut vuoden työttömänä ensimmäistä kertaa elämässäni. Takana yhtenäinen työputki vuodesta 1976. Sitä ennenkin olin useana vuonna kesätöissä. Terveys ja työkyky ovat ok ja koulutuskin on päivitetty nykyaikaan. Mistähän luulet minun löytävän töitä 5 vuodeksi. Olen koko ajan hakenut palkallisia töitä. Palkattomat työharjoittelut ym. eivät sattuneesta syystä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Minä olen 60v ollut vuoden työttömänä ensimmäistä kertaa elämässäni. Takana yhtenäinen työputki vuodesta 1976. Sitä ennenkin olin useana vuonna kesätöissä. Terveys ja työkyky ovat ok ja koulutuskin on päivitetty nykyaikaan. Mistähän luulet minun löytävän töitä 5 vuodeksi. Olen koko ajan hakenut palkallisia töitä. Palkattomat työharjoittelut ym. eivät sattuneesta syystä kiinnosta.
Teikäläistä varten lienee eläkeputki. Joko pääsit? Yrittäjyys voisi olla myös vaihtoehto, jos olet alasi kova osaaja...
Jos ne "neuvot" ovat sitä tasoa kuin parin päivän takaisessa "Ymmärtääkö työnantajat työttömän realiteetteja"-keskustelussa niin ei ihme että niitä ei viitsitä kuunnella.