Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Käsittämätöntä, tytär oli kesällä teettänyt poikaystävälleen oman avaimen meille!
21.08.2017 |
Tyttö oli muutaman viikon yksin kotona, ja sillä välin tämä oli tapahtunut. Asia kävi ilmi nyt, kun huomattiin että nuoremmilta lapsilta on hävinnyt viikonlopun aikana tabletti ja läppäri. Pientä toivoa on, että varastetut tavarat saadaan vielä takaisin, mutta mutta. Miehen kanssa on nyt erimielisyyttä tytön rangaistuksesta. Eli tyttö maksaa lukkojen sarjoituksen ja uudet avaimet koko perheelle. Tästä ollaan samaa mieltä. Lisäksi
a) tyttö korvaa sisaruksilleen kadonneet tavarat,
b) tyttö ei toistaiseksi saa itselleen omaa avainta, vaan saa kulkea silloin kun muulle perheelle sopii,
c) tyttö ei toistaiseksi jää yksin kotiin, vaan kulkee mm. mökillä muun perheen mukana.
Itse olen sitä mieltä, että nämä kaikki ilman muuta, mies taas on sitä mieltä että joko a tai b, ei molempia. Mitä mieltä olette?
Kommentit (146)
No siis ensinnäkin:
Rikosilmoitus varkaasta. Vakuutus maksaa teille ne varastetut tavarat.
Toisekseen: todellakin tyttö maksaa uudet lukot ja avaimet. Ja minä laittaisin tytön myös kulkemaan muiden menojen mukaan. Oman avaimen saa sitten kun on sellaisen luottamuksen arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeää on tosiaan myös saada sen teinin päähän että vanhemmat ovat hänen puolellaan, ja ajattelevat hänen parastaan. Kuuntelevatkin. Silloin on myös vähemmän tarvetta huutamiselle (teini) ja äärimmäisille toimille (vanhemmat).
Pahimmillaan näillä nöyryytysrangaistuksilla vanhemmat iskostavat nuoren päähän kriittisinä vuosina ajatuksen, ettei hänen tunteensa ja tarpeensa kiinnosta ketään, ja sillä voi olla hyvin vakaviakin vaikutuksia.
Vierailija kirjoitti:
No jösses, onko teillä joku tavallinen abloy-lukko, johon kuka tahansa saa teetettyä avaimen? Niistähän tulee läpi kuka tahansa.
Hankkikaa nyt hyvän tähden kunnollinen lukko, johon avaimet saa vain koodilla ja tunnuksilla. Ja pitäkää ne hyvässä tallessa.
Ei ne lukot ja avaimet rakettitiedettä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Niin? Tyttären poikaystävää epäillään varkaudesta, eikä tytärtä. En tosin tiedä kannattaako väitellä jos (luetun)ymmärtäminen on noin heikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Et tajua mitään. Tyttö ei ole varastanut mitään. Hän on epäonnistunut ihmistuntemuksessa ja poikaystävän valinnassa. Hän on tuottanut vanhemmille pettymyksen epäonnistumalla. Kuten tuo joka meni masentumaan, kun olisi vaan pitänyt terveenä porskuttaa. Vanhempia jotka pahan päivän tullen eivät tue ja keskustele, vaan rankaisevat epäonnistumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan vielä:
Tällä hetkellä teistä voi tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta, että tytär olisi yhteydessä poikaystävään, mutta poikaystävä saattaa hyvinkin ottaa yhteyttä ennemmin tai myöhemmin.
Jos tyttärenne on tuolloin toipunut erosta, kokee olevansa rakastettu kotona jne., hän ei varmaankaan palaa yhteen poikaystävänsä kanssa.
Sen sijaan, jos te vanhemmat kohtelette häntä nyt nöyryyttäen ja rangaisten ilman kohtuutta avaimen antamisesta, hän katkeroituu ja kääntyy teitä vastaan. Hän saattaa ajautua yhteen poikaystävänsä kanssa, tai johonkin muuhun rikolliseen seuraan, koska sellaisessa seurassa hän on kaltaistensa - muiden katkerien kanssa, mikä voi tarjota lohtua - ja hän saattaa ajatella, että on "sama olla rikollinen, koska muutenkin kohdellaan kuin rikollista."
Laatimasi a-b-c-listan sijaan teidän kannattaa vanhempina miettiä, mikä on teille tärkeä tavoite vanhempana (voi valita useammankin):
a) rangaista ja nöyryyttää syyllistä tai edes osasyyllistä varastettujen tavaroiden muistoa kunnioittaen - sitä seuraavasta katkeruudesta, vihasta ja kostonhautomisesta huolimatta
b) opettaa lapsillenne, että rikos on väärin
c) opettaa lapsillenne, että aina ei kannata olla sinisilmäinen, mutta sinisilmäisyys ei kuitenkaan ole samankaltainen rikos kuin varastaminen
d) auttaa tytärtä pääsemään irti poikaystävän petoksen aiheuttamasta surusta ja estää häntä ajautumasta rikolliselle polulle elämässä
e) näyttää lapsille, että olette oikeudenmukaisia ja rakastavia vanhempia, ja että kaikki lapsenne ovat aina tervetulleita kotiin, olivatpa he tehneet mitä tahansa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Niin? Tyttären poikaystävää epäillään varkaudesta, eikä tytärtä. En tosin tiedä kannattaako väitellä jos (luetun)ymmärtäminen on noin heikkoa.
No varkaudessa auttamista ei tule hyväksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä taitaa olla sama tyttö, joka viritti miehelle satimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Niin? Tyttären poikaystävää epäillään varkaudesta, eikä tytärtä. En tosin tiedä kannattaako väitellä jos (luetun)ymmärtäminen on noin heikkoa.
No varkaudessa auttamista ei tule hyväksyä.
Tietoisesti rikoksessa auttaminen on eri asia, kuin se että toinen käyttää nauttimaansa luottamusta rikollisesti hyväkseen. Vai miten, mikä tässä on niin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain materiaa kirjoitti:
Jatkan vielä:
Tällä hetkellä teistä voi tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta, että tytär olisi yhteydessä poikaystävään, mutta poikaystävä saattaa hyvinkin ottaa yhteyttä ennemmin tai myöhemmin.
Jos tyttärenne on tuolloin toipunut erosta, kokee olevansa rakastettu kotona jne., hän ei varmaankaan palaa yhteen poikaystävänsä kanssa.
Sen sijaan, jos te vanhemmat kohtelette häntä nyt nöyryyttäen ja rangaisten ilman kohtuutta avaimen antamisesta, hän katkeroituu ja kääntyy teitä vastaan. Hän saattaa ajautua yhteen poikaystävänsä kanssa, tai johonkin muuhun rikolliseen seuraan, koska sellaisessa seurassa hän on kaltaistensa - muiden katkerien kanssa, mikä voi tarjota lohtua - ja hän saattaa ajatella, että on "sama olla rikollinen, koska muutenkin kohdellaan kuin rikollista."
Laatimasi a-b-c-listan sijaan teidän kannattaa vanhempina miettiä, mikä on teille tärkeä tavoite vanhempana (voi valita useammankin):
a) rangaista ja nöyryyttää syyllistä tai edes osasyyllistä varastettujen tavaroiden muistoa kunnioittaen - sitä seuraavasta katkeruudesta, vihasta ja kostonhautomisesta huolimatta
b) opettaa lapsillenne, että rikos on väärin
c) opettaa lapsillenne, että aina ei kannata olla sinisilmäinen, mutta sinisilmäisyys ei kuitenkaan ole samankaltainen rikos kuin varastaminen
d) auttaa tytärtä pääsemään irti poikaystävän petoksen aiheuttamasta surusta ja estää häntä ajautumasta rikolliselle polulle elämässä
e) näyttää lapsille, että olette oikeudenmukaisia ja rakastavia vanhempia, ja että kaikki lapsenne ovat aina tervetulleita kotiin, olivatpa he tehneet mitä tahansa
Ei vanhempien kielteinen asenne rikoskumppanuutta kohtaan tee lapsesta rikollista vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Niin? Tyttären poikaystävää epäillään varkaudesta, eikä tytärtä. En tosin tiedä kannattaako väitellä jos (luetun)ymmärtäminen on noin heikkoa.
No varkaudessa auttamista ei tule hyväksyä.
Tietoisesti rikoksessa auttaminen on eri asia, kuin se että toinen käyttää nauttimaansa luottamusta rikollisesti hyväkseen. Vai miten, mikä tässä on niin vaikeaa?
Tiedon antaminen, jota voi käyttää rikoksiin on väärin, vaikka kuinka uskottelisi itselleen, ettei tämä tyyppi mitään tee. Jos teini antaisi tiedot sinun pankkitilistäsi ystävälleen niin et varmaan pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joku vissiin edelleen sitä mieltä että pennuista on vanhemmilleen jotain iloa. Harmia ja haittaa suurimmaksi osaksi ja huolehtimista aiheuttavat. Itsekkäitäkin ovat ja kuvittelevat että vanhempien kuuluu heille kaikki järjestää ja kustantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vain materiaa kirjoitti:
Jatkan vielä:
Tällä hetkellä teistä voi tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta, että tytär olisi yhteydessä poikaystävään, mutta poikaystävä saattaa hyvinkin ottaa yhteyttä ennemmin tai myöhemmin.
Jos tyttärenne on tuolloin toipunut erosta, kokee olevansa rakastettu kotona jne., hän ei varmaankaan palaa yhteen poikaystävänsä kanssa.
Sen sijaan, jos te vanhemmat kohtelette häntä nyt nöyryyttäen ja rangaisten ilman kohtuutta avaimen antamisesta, hän katkeroituu ja kääntyy teitä vastaan. Hän saattaa ajautua yhteen poikaystävänsä kanssa, tai johonkin muuhun rikolliseen seuraan, koska sellaisessa seurassa hän on kaltaistensa - muiden katkerien kanssa, mikä voi tarjota lohtua - ja hän saattaa ajatella, että on "sama olla rikollinen, koska muutenkin kohdellaan kuin rikollista."
Laatimasi a-b-c-listan sijaan teidän kannattaa vanhempina miettiä, mikä on teille tärkeä tavoite vanhempana (voi valita useammankin):
a) rangaista ja nöyryyttää syyllistä tai edes osasyyllistä varastettujen tavaroiden muistoa kunnioittaen - sitä seuraavasta katkeruudesta, vihasta ja kostonhautomisesta huolimatta
b) opettaa lapsillenne, että rikos on väärin
c) opettaa lapsillenne, että aina ei kannata olla sinisilmäinen, mutta sinisilmäisyys ei kuitenkaan ole samankaltainen rikos kuin varastaminen
d) auttaa tytärtä pääsemään irti poikaystävän petoksen aiheuttamasta surusta ja estää häntä ajautumasta rikolliselle polulle elämässä
e) näyttää lapsille, että olette oikeudenmukaisia ja rakastavia vanhempia, ja että kaikki lapsenne ovat aina tervetulleita kotiin, olivatpa he tehneet mitä tahansa
Ei vanhempien kielteinen asenne rikoskumppanuutta kohtaan tee lapsesta rikollista vaan päinvastoin.
Eikä vanhempien kielteinen asenne yksinään estä yhtään mitään.
Jollei teini-ikäinen koe kaikesta huolimatta olevansa tervetullut ja rakastettu kotonaan, se helposti ajaa hakemaan sitä hyväksynnän tunnetta uudelleen vaikka miten manipuloivasta ja huonosta seurasta- eli tuskin tämä varasteleva poikaystävä ainakaan käskemällä ja nöyryyttämäällä jää.
Se vaan vaatii vanhemmiltakin vähän enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Niin? Tyttären poikaystävää epäillään varkaudesta, eikä tytärtä. En tosin tiedä kannattaako väitellä jos (luetun)ymmärtäminen on noin heikkoa.
No varkaudessa auttamista ei tule hyväksyä.
Tietoisesti rikoksessa auttaminen on eri asia, kuin se että toinen käyttää nauttimaansa luottamusta rikollisesti hyväkseen. Vai miten, mikä tässä on niin vaikeaa?
Tiedon antaminen, jota voi käyttää rikoksiin on väärin, vaikka kuinka uskottelisi itselleen, ettei tämä tyyppi mitään tee. Jos teini antaisi tiedot sinun pankkitilistäsi ystävälleen niin et varmaan pitäisi.
Mikä sulla on hätänä? Kyseessä on nuori, joka luotti poikaystäväänsä siinä määrin että ilmeisesti käytännön elämän takia teettivät toisen avaimen. Pankkitilini tiedot eivät taas kuulu edes sille teinille laillisesti, saati kaverilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain materiaa kirjoitti:
Jatkan vielä:
Tällä hetkellä teistä voi tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta, että tytär olisi yhteydessä poikaystävään, mutta poikaystävä saattaa hyvinkin ottaa yhteyttä ennemmin tai myöhemmin.
Jos tyttärenne on tuolloin toipunut erosta, kokee olevansa rakastettu kotona jne., hän ei varmaankaan palaa yhteen poikaystävänsä kanssa.
Sen sijaan, jos te vanhemmat kohtelette häntä nyt nöyryyttäen ja rangaisten ilman kohtuutta avaimen antamisesta, hän katkeroituu ja kääntyy teitä vastaan. Hän saattaa ajautua yhteen poikaystävänsä kanssa, tai johonkin muuhun rikolliseen seuraan, koska sellaisessa seurassa hän on kaltaistensa - muiden katkerien kanssa, mikä voi tarjota lohtua - ja hän saattaa ajatella, että on "sama olla rikollinen, koska muutenkin kohdellaan kuin rikollista."
Laatimasi a-b-c-listan sijaan teidän kannattaa vanhempina miettiä, mikä on teille tärkeä tavoite vanhempana (voi valita useammankin):
a) rangaista ja nöyryyttää syyllistä tai edes osasyyllistä varastettujen tavaroiden muistoa kunnioittaen - sitä seuraavasta katkeruudesta, vihasta ja kostonhautomisesta huolimatta
b) opettaa lapsillenne, että rikos on väärin
c) opettaa lapsillenne, että aina ei kannata olla sinisilmäinen, mutta sinisilmäisyys ei kuitenkaan ole samankaltainen rikos kuin varastaminen
d) auttaa tytärtä pääsemään irti poikaystävän petoksen aiheuttamasta surusta ja estää häntä ajautumasta rikolliselle polulle elämässä
e) näyttää lapsille, että olette oikeudenmukaisia ja rakastavia vanhempia, ja että kaikki lapsenne ovat aina tervetulleita kotiin, olivatpa he tehneet mitä tahansa
Ei vanhempien kielteinen asenne rikoskumppanuutta kohtaan tee lapsesta rikollista vaan päinvastoin.
Eikä vanhempien kielteinen asenne yksinään estä yhtään mitään.
Jollei teini-ikäinen koe kaikesta huolimatta olevansa tervetullut ja rakastettu kotonaan, se helposti ajaa hakemaan sitä hyväksynnän tunnetta uudelleen vaikka miten manipuloivasta ja huonosta seurasta- eli tuskin tämä varasteleva poikaystävä ainakaan käskemällä ja nöyryyttämäällä jää.
Se vaan vaatii vanhemmiltakin vähän enemmän.
Ne sitten rikoskumppanuutta estävät teot tietenkin, eikä pelkkä asenne. Huonoa käytöstä ei tule hyväksyä, vaikka lapsoselle tulisi paha mieli. Rikolliseen seuraan joudutaan, koska pullamössö vanhemmat eivät kuin silittele päätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain materiaa kirjoitti:
Jatkan vielä:
Tällä hetkellä teistä voi tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta, että tytär olisi yhteydessä poikaystävään, mutta poikaystävä saattaa hyvinkin ottaa yhteyttä ennemmin tai myöhemmin.
Jos tyttärenne on tuolloin toipunut erosta, kokee olevansa rakastettu kotona jne., hän ei varmaankaan palaa yhteen poikaystävänsä kanssa.
Sen sijaan, jos te vanhemmat kohtelette häntä nyt nöyryyttäen ja rangaisten ilman kohtuutta avaimen antamisesta, hän katkeroituu ja kääntyy teitä vastaan. Hän saattaa ajautua yhteen poikaystävänsä kanssa, tai johonkin muuhun rikolliseen seuraan, koska sellaisessa seurassa hän on kaltaistensa - muiden katkerien kanssa, mikä voi tarjota lohtua - ja hän saattaa ajatella, että on "sama olla rikollinen, koska muutenkin kohdellaan kuin rikollista."
Laatimasi a-b-c-listan sijaan teidän kannattaa vanhempina miettiä, mikä on teille tärkeä tavoite vanhempana (voi valita useammankin):
a) rangaista ja nöyryyttää syyllistä tai edes osasyyllistä varastettujen tavaroiden muistoa kunnioittaen - sitä seuraavasta katkeruudesta, vihasta ja kostonhautomisesta huolimatta
b) opettaa lapsillenne, että rikos on väärin
c) opettaa lapsillenne, että aina ei kannata olla sinisilmäinen, mutta sinisilmäisyys ei kuitenkaan ole samankaltainen rikos kuin varastaminen
d) auttaa tytärtä pääsemään irti poikaystävän petoksen aiheuttamasta surusta ja estää häntä ajautumasta rikolliselle polulle elämässä
e) näyttää lapsille, että olette oikeudenmukaisia ja rakastavia vanhempia, ja että kaikki lapsenne ovat aina tervetulleita kotiin, olivatpa he tehneet mitä tahansa
Ei vanhempien kielteinen asenne rikoskumppanuutta kohtaan tee lapsesta rikollista vaan päinvastoin.
Eikä vanhempien kielteinen asenne yksinään estä yhtään mitään.
Jollei teini-ikäinen koe kaikesta huolimatta olevansa tervetullut ja rakastettu kotonaan, se helposti ajaa hakemaan sitä hyväksynnän tunnetta uudelleen vaikka miten manipuloivasta ja huonosta seurasta- eli tuskin tämä varasteleva poikaystävä ainakaan käskemällä ja nöyryyttämäällä jää.
Se vaan vaatii vanhemmiltakin vähän enemmän.
Ne sitten rikoskumppanuutta estävät teot tietenkin, eikä pelkkä asenne. Huonoa käytöstä ei tule hyväksyä, vaikka lapsoselle tulisi paha mieli. Rikolliseen seuraan joudutaan, koska pullamössö vanhemmat eivät kuin silittele päätä.
No olipa hienosti perusteltu- koska minä sanon niin? Tästä on oikeaa tutkimustietoakin olemassa, turha lienee jatkaa kaltaisesi kanssa väittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat viestiä tyttärelle, ettei virheitä saa koskaan tehdä ja rangaista häntä lisää, kun on tullut jo petetyksi ihmisen puolelta johon sinsilmäisesti luotti?
Saat aikaan ainakin sen, ettei hän enää koskaan uskalla kertoa teille asioistaan. Varsinkaan jos/kun vielä tekee virhearvioin, tai joskus kaipaisi muutoin apua, ainakaan ajoissa. Totta on ettei kodin avaimia mennä jakelemaan muille, mutta eiköhän hän opi tästä läksynsä ilman että tahallaan perheen puolelta nöyryytetään (vaihtoehto b).
Sinä viestit lapsellesi, että vanhemmat eivät osaa pitää kuria ja mitä vaan saa tehdä, eikä vanhemmilta tule kuin pään silittelyä.
Minä olen ap:n tapaisten vanhempien aikuinen lapsi, joka lopulta joutui keskeyttämään lääkiksen vuosiksi koska en uskaltanut kertoa "kuria pitäville" vanhemmilleni että olin masentunut ja tarvin apua ajoissa, vaan aina vain esitin pärjääväni.
Tässä tilanteessa vastuu on selkeästi poikaystävällä, ja tyttö tarvii ympäristön, jossa kokee että voi kertoa oman puolensakin asioista ilman tuomitsemista.
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.
Niin? Tyttären poikaystävää epäillään varkaudesta, eikä tytärtä. En tosin tiedä kannattaako väitellä jos (luetun)ymmärtäminen on noin heikkoa.
No varkaudessa auttamista ei tule hyväksyä.
Tietoisesti rikoksessa auttaminen on eri asia, kuin se että toinen käyttää nauttimaansa luottamusta rikollisesti hyväkseen. Vai miten, mikä tässä on niin vaikeaa?
Tiedon antaminen, jota voi käyttää rikoksiin on väärin, vaikka kuinka uskottelisi itselleen, ettei tämä tyyppi mitään tee. Jos teini antaisi tiedot sinun pankkitilistäsi ystävälleen niin et varmaan pitäisi.
Mikä sulla on hätänä? Kyseessä on nuori, joka luotti poikaystäväänsä siinä määrin että ilmeisesti käytännön elämän takia teettivät toisen avaimen. Pankkitilini tiedot eivät taas kuulu edes sille teinille laillisesti, saati kaverilleen.
No yhdellä palstalla pullamössövanhemmat aiheuttavat pään särkyä. Missä "käytännön elämän" tilanteessa kaksi avainta olisi auttanut? Avaimen kopiotkaan ei kuulu teinille tai kavereille niin miksi olet kaksinaismoralisti?
Missä muu perhe oli 17-vuotiaan ollessa yksin kotona? Katsokaa peiliin, vanhemmat.
Rikosilmoitus poikaystävästä.
Voiko alaikäinen henkilö tosiaankin omin päin teetättää talon avaimia, jonka omistajana ei ole? Täysi-ikäinen vuokralainenhan ei ilmeisesti voi hallitsemansa huoneiston avaimia ominensa teetättää, vaan vain asunnon omistaja.
Minkälaisiin kuvioihin tyttärennen on sotkeutunut? Minulle tulee valitettavasti mieleen huumekuviot, ja velkoja on sitten poikaystävän kanssa maksettu noilla tai velkojat käyneet hakemassa.
Alue: Aihe vapaa
Masennus ja varastelu on eri asioita. Masennus pitää hyväksyä, mutta varastelua ei.