Onko mielestänne mautonta laittaa kuolinilmoitukseen "kaivaten" kohdan jälkeen myös perheen/vainajan koiran nimi?

Jos koira rinnastetaan omaiseen kuolinilmoituksessa, niin pitääkö sille esittää suruvalittelut tai osoittaa adressit ja surukimput?

Moni koira on kuollut kun on ikävöinyt omistajaansa. Muu perhe ei aina riitä siihen, että koira unohtaisi surunsa.

Miksi tässä pitäisi miettiä muiden mielipiteitä?

Jos koira on vainajan ja erityisen tärkeä ja läheinen, mikesi sitä voisi laittaa listan viimeiseksi, tyyliin Erkin Musti-koira. Kuolinilmoitukset ovat tosi paljon "vapautuneet", risti korvataan jollain muulla jos vainaja ei ollut uskonnollinen. Värssyinä on vaikka joku vainajalle tärkeä rock -kappale tai lapsella joku lastenlaulu.

Mun vaarilla oli niin kertakaikkiaan läheinen koira, että tällaista olisi voinut harkita. Mutta koira kuoli ennen vaaria, joten ei tarvinnut.

Muutenkin hautajaisten kohdalla siitä halutaan tehdä enemmän sellainen juhla, jonka vainaja ehkä olisi halunnut. Tai sairauden kohdalla ehkä jopa ihan keronutkin mitä haluaa.

Kun isäni kuoli, äidiltä tuli "ohje", että ei lapsia missään tapauksessa mustiin vaatteisiin. Se olisi ollut isälle kauhistus, että pikkulapset pönöttävät mustissa puvuissa kirkossa. Jollekin toiselle taas on hyvin tärkeää, että lapsia myöten ollaan täysmustissa.

Muistotilaisuudessa oli päivällinen, joka koostui isän lempiruoista ja pihvin kanssa tarjoiltiin viiniä  ja kahvin kanssa tietenkin avec. Vainaja näkyi kuvina mökiltä, lastenlasten kanssa, nuorena äidin ja meidän tyttärien kanssa jne. Jollekin toiselle tällainen on kauhistus, kahvia ja mansikkakakkua sen olla pitää ja "virallinen" valokuva ja kynttilä sen edessä. 

Yhdelle kuolinilmoituksessa käy vapaampi tyyli, toiselle se pitää olla risteineen hyvin virallinen ja muistovärssynä viittaus johonkin psalmiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos koira rinnastetaan omaiseen kuolinilmoituksessa, niin pitääkö sille esittää suruvalittelut tai osoittaa adressit ja surukimput?

Onko sulla noin muuten tapana lähettää adressi ja surukimppu jokaiselle kuolinilmoituksessa  nimeltä mainitulle?

Jos siis siinä on vaikka leski, tyttäret perheineen (jokainen perheenjäsen erikseen nimeltä mainittuna), veli perheineen, sisar perheineen, pari läheistä ystävää perheineen. Muut sukulaiset ja ystävät. Ja sitten se Musti. 

Niin fiksailet adressit ja kukat kaikille kymmenelle taholle ja näinollen sitten sun on pakko laittaa myös sille Mustille (joka oletettavasti on siellä lesken luona).

Kyllä meillä ne adressit ja kukat tulivat ihan osoitettuna "Matti Mäkisen omaiset" ja poikkeuksetta lähetettiin leskelle. 

Älä nyt esitä hölmöä.

Vierailija kirjoitti:

Jos koira rinnastetaan omaiseen kuolinilmoituksessa, niin pitääkö sille esittää suruvalittelut tai osoittaa adressit ja surukimput?

Et sinäkään sentään noin tyhmä ole, ethän?

Mutta siltä varalta että olet:

Koira tuntee kaipausta, kun menettää läheisen ihmisen. Koira ei osaa lukea adresseja. Useimmat koirat eivät välitä leikkokukista. 

Entä hautakiveen?

Jos siis vainajan rakkaasta koirasta kyse, niin tottakai voi laittaa. Jos suremaan jääneen sukulaisen koirasta, niin sitten ei. Ellei vainajalla ollut jotain erityistä kiintymyssuhdetta tähän koiraan. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä se muille kuuluu mitä laitatte?

Samaa mieltä!

Jos minulta kysyt, niin on se musta tosi mautonta. Mutta kysy ihmeessä joltain toiselta, kun et itse osaa päättää!

Ei kovin kunnioittavaa ja arvokasta. Miksi pitäs laittaa? Huomion hakua? Ja kukapa ne koiran todelliset tunteet tietää. Koira vois loukkaantua jos saa tietää.

Vierailija kirjoitti:

Entä hautakiveen?

En ole kyllä vielä nähnyt hautakiveä, johon olisi kaiverrettu koko suremaan jääneiden omaisten lista. Oletko sinä?

Kyllä niissä yleensä on vaan se vainajan nimi ja syntymäpäivä ja kuolinpäivä. ja ehkä teksti "rakkaamme" tms.

Mistä te koiran kaipauksen tiedätte? Haluatte vain ajatella, että eläimellä on jotain tunteita. Onko hiirellä tunteet? Linnulla? Missä on tunteettoman ja tuntevan eläimen raja?

Ei koira haluu julkisuutta. Tai riippuu koiran luonteesta.

Entäs jokin muu eläin? Käykö surijaksi papukaija, hevonen, kissa, rotta? Nekin voivat olla aidosti kiintyneitä isäntäänsä tai emäntäänsä. 

Vierailija kirjoitti:

"Syvästi kaivaten, omaiset

Syvälle kaivaen, Musti"

:'DDD

En muista, koska viimeksi olisin spontaanisti revennyt millekään näin pahasti. Todella paska päivä takana, mutta tämä piristi oloa huomattavasti. Kiitos!

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ei, jos isäntä/emäntä on ollut koiralle oikeasti rakas. Myös koirat surevat.

Koira voi surra enemmän kuin oma lapsi. Samoin kuin ihminen voi surra lemmikin kuolemaa enemmän kuin perheenjäsenen. Minunkin nimeni on johonkin kuolinilmoitukseen lupaa kysymättä merkattu kaipaajaksi, vaikka en sellaista tunnetta vainajaa kohtaan suuremmin tuntenut.

Kyllä on mautonta koiran nimi kuolinilmoitusessa. Eläin on kuitenkin aina eläin, vaikka olisi kuinka läheinen ollut vainajalle. Ei eläintä voi nostaa ihmisen asemaan.

En itse laittaisi, mutta en nyt kieroon katsoisi, jos joku niin tekisi. Kyllä eläinkin voi kaivata, jopa enemmän kuin lähiomaiset.

Vierailija kirjoitti:

Elukat elää vaistojen varassa. Ei niillä ole tunteita joten ei ne kaipaa. Jos omistaja kuolee ne vaan älyää että rutiinit muuttuu kun joku puuttuu mutta ei ne sure. Joten aika hölmöä luetella elukat mutta saahan sitä jokainen ittensä häpäistä. Tuleeko koiran nimi myös hautakiveen?

Etpä tiedä koirista mitään.

Hautakiveen tulee sen kalmon nimi, ei perheen. Koiran hautakiveen siis sen koiran nimi, joka siihen on kuopattu. Tiedoksi.

Tässä sä häpäisit itsesi.

Tuleeko koira hautajaisiin? Yritän nyt vaan kartoittaa tilannetta.