¤¤¤ENSIKOT VKO 14¤¤¤

Ihanaa, mä sain nukuttua viime yönä ihan loistavasti! Kaks kertaa vaan kävin vessassa ja mä heräsin tänään puoli yhdeltä!!! Nukkumaankin mentiin kyllä vasta kolmen aikaan kun katottiin vielä leffaa, mutta en kyllä muista koska olisin noin hyvät unet nukkunut.



Iglulla on ollut kyllä hurjan kuuloinen synnytys. Onneksi teillä nyt kepan kanssa on kaikki hyvin! Jotenkin kumma, vaikka sitä kuinka kuulee tuollaisia synnytyskertomuksia niin mä en kyllä vieläkään osaa synnytystä jännittää sitten ollenkaan. Kai mulle iskee sitten joku viime hetken paniikki¿ =D No, mä oon kyllä sellainen etten oo ikinä mitään tollasia osannut jännittää. Menee niin kuin on mennäkseen.



Täällä ei mitään uutta. Olo alkaa olla malttamaton.. tulis jo meillekin vauva!



[color=red]pikku-milli & paco 37+1[/color]

Onnea vielä kerran Iglun perheelle!

Onneksi pääsittä kuitenkin jo kotiin ja kaikki nyt kunnossa!

Hurjalta tuo kertomus kuulostaa, mutta samoin kuin Pikku-Milli en miekään osaa vielä jännittää synnytystä. Saa nähä saanko sitten jonku viimehetken paniikin, vai osaanko olla yhtä rauhassa kuin tähänki asti. Noh, aika näyttää :)



Tänne ei mitään uutta. Tikkurilan markkinoilla pyörähdin ja sitten pikasesti kiersin Korson lastentarvike-kirppiksen. Velipojan luona kahvittelemassa tuli käytyä ja kaupasta hain pizzatarvikkeet. Nyt on sit jo saunottu ja ähky alkaa vaivaan, vaikka en etes paljoa syöny. Taitaa tuo muksu vain täyttää tuon mahan, et ei mahu ku pikku pala kerralla.



Hieman nukkumaan mennessä meinas rytmihäiriöt vaivata, samoin tänään päivällä. Onneksi siihen on kuitenki mulla olemassa tarvittaessa otettava lääke, jonka nukkumaan mennessä sit otinki. Alkaa raskaus kait käymään hieman elimistön päälle, vaikka oma olo muuten tuntuukin hyvältä. Näitä merkkejä vain tuppaa ilmaantuun jo roppa kaupalla... mm. turvotus, kohonnu RR, rytmihäiriöt ...

Mut eiköhän se tästä. Ei ole enää montaa viikkoa =)



Ei muuta ku rauhallista loppu iltaa kaikille =)



Lisa & Pertti-Irmeli 36+4

pomppas, piti siis kirjoittamani, etta isosti onnea Ankalle ja pikku-ankalle ja isukki-Ankalle! Onneksi hiljaisuus tiesi nain hyvia uutisia :)



Iglun kertomus kuulostaa kylla tosi ikavalta, mutta paa-asia lienee, etta nyt on kaikki hyvin. Toivottavasti voimat palautuu ja paasette elamaan vauva-arkea ja toipumaan!



Tanne ei kummempia, olo on kuin omenalla, kun ultrakuvaa katselee. On se ihmeellista, etta noin pienella voi olla paa ja jalat ja kadet! En voi uskoa! :)



-Osse ja Santeri rv 9+3

Pakko taas kirjottaa tänne ja valittaa kun ei tiedä kenelle muullekaan tässä purkautuis....



Mutta ensin kovasti paljon ONNEA IGLUN ja ANKAN poppoolle pikkuisesta. =)



Mut joo sitten omaan napaan, yllätys yllätys....



Mulla viikkoja 22+3 ja reilun viikon verran olen tuntenut pienen pieniä kuten itse kutsun " nippauksia" masussa, yleensä aamuisin jos on ollut aikaa makoilla heräämisen jälkeen ja sit iltasin, joskus myös päivisin pientä liikehdintää.... Mutta eilen ei juuri mitään eikä tänäänkään vielä mitään selvää tunnetta... meinaa vähän alkaa hirvittää onko masussa kaikki ok??



Onko täällä ketään jolla olis samanlainen " ongelma" ?? Jotkut kavereista sanoo et ei näillä viikoilla vielä välttämättä tunne joka päivä, toinen sanoo toista jne. Viikolla olis neuvola, mutta miten jaksan oottaa vielä viikon puoliväliin asti.... täytyy varmaan huomenis soittaa neuvolaan jos tää vielä vaivaa mieltä... miehen mielestä kaikki on ok, olihan viikko sit rakenneultrassa " junnulla" meno päällä, mutta silti.



Tää mun koko odotusaika on ollu yhtä jännäämistä ja pelkoa!!! Alkuaika meni peläten keskenmenoa ja ku kriittiset viikot oli ohi piti alkaa jännätä np-ultraa ja kun sieltä selvisin ni alko rakenneultran jännääminen ja päätin et kun se on ohi ni saan alkaa nauttia, mut ei, nyt pelätään näitä liikkeitä tai siis sitä että niitä ei ole!!!! Mitäköhän seuraavaks jos tää pelko osottautuu turhaks???



Kiitos kaikille jotka jaksoitte lukea!!



Ai niin, mä halusin pitää tän raskauden salassa mahdollisimman pitkään ja vasta perjantaina on viimeisimmätkin läheiset saanu uutisen kuulla ja tuntuu et nyt kun asiasta tulee julkinen tiettyjen henkilöiden ansiosta ;-) Niin takuulla jotai menee pieleen.... Alkaa tuntua jo itsestäki siltä et hulluks tässä tulee....



HermoHeikko Kristall 22+3

kristall, vauvalla on siellä vielä niin paljon tilaa pyöriä ja kääntyillä että ei niitä liikkeitä välttämättä vielä päivittäin tunnu. Nou hätä. =) Toisethan alkaa liikkeitä tuntea joskus 25+ vasta ja kaikki on kuitenkin ihan hyvin.



pikku-milli & paco 37+2[/color]

Voi, Kristall, mä ymmärrän sua! Olen itse kutakuinkin samanlainen hermoilija, eihän mun sisällä voi olla mitään, kun ei " tunnu miltään" eikä mahakaan pömpötä yhtään... Yritän aina lohdutella epäluuloista itseäni, että kaikki on ok kunnes toisin todistetaan, mutta välillä epäluuloisuus valtaa mielen... Yhden hyvän lauseen kuintenkin luin yhdestä kirjasta, mikä kannattais pitää mielessä, eli että yksikään raskaus ei etene minkään kirjojen mukaan ja että kaikki rakaudet on erilaisia. Joten kyllä sullakin varmasti kaikki ihan hyvin on, vaikket vielä selkeitä liikkeitä tunnekaan. Kyllä sä vielä ehdit! :)



Mä tapasin eilen pitkästä aikaa yhden ystäväni, joka odottaa toista. Oli kiva jutella jonkun kanssa, joka ymmärtää! Ja joku jonka kanssa voi vaikka vähän " hössöttää" ;) Puhuttiin juurikin tästä " vainoharhasuudesta" , muistan kuinka tää kaveri oli vähän samanlainen ekan odotuksen suhteen kuin minäkin, eli ajatukset kulkee tyyliin " ei siellä varmaan ketään ole, kun ei mitään näykään" jne. Naureskeltiin sitäkin, että " varmuutta" kestää kutakuinkin kaksi päivää ultran tai neuvolan jäkeen, jonka jälkeen taas alkaa epäilytää... Onneksi pian on keskiviikko (vielä kolme piiitkää päivää) ja np-ultra! Kyllä sitä on odotettukin, ja välillä vähän pelättykin ;)



t. Ope + Ahaa rv 11+6

Kyllähän se odotusaika on suurimmalla osalla juuri tuollaista... Välietapista välietapille, peläten, että maaliviivaa ei koskaan tule vastaan! Outoahan se olisi, jos ei kertaakaan yhtään huolettais, mutta toisaalta jatkuva huolehtiminenkin on todella rankkaa.

Ite voin vain yhtyä ykkösopen ja pikku-millin sanoihin: kyllä kaikki kuitenkin hyvin on. Vauvalla on vain niiiiiin paljon tilaa vielä omassa pesässään, että potkut eivät yksinkertaisesti vielä " yllä" aina kohdun seinämiin ja sitäkautta tunnu. Toki voit Kristall soittaa neuvolaan heti maanantaina ja saada asiaan vielä näin varmistuksen :)



Täällä mies aamulla kuiski jo Pertti-Irmelille, että ei sinne iäksi tarvi asumaan jäädä, että saa sieltä uloski tulla :) Alkaa olla jo hieman malttamaton olo nähdä oma pikkuinen! Pääsiäinen ois sinällään hyvä ajankohta, että miehelläkn on sillon 7 vapaata, ja jos siihen ottais sit isyysvapaat päälle, ois ihanan pitkä aika viettää yhdessä. Toisaalta, joka viikko tärkeä pikkuiselle, minkä kohdussa elää, eli siinä mielessä, pysyis sisällä vain sinne toukokuulle :)



Osborne, minusta tuo ensimmäinen ultrakuva oli kaikkista selkein ja hienoin kuva mitä olen saanu. Skannasin ne koneelle ja sitten tulostin jääkaapinoveen yhden ja lompakkoon toisen. Niitä sitten voin ihailla useamman kerran päivässä. Myöhäisemmät ultrakuvat ovat mielestäni olleen jotenki epäselvempiä, vaikka niissä sitten tietysti erottui sormet, varpaat yms.



Mutta nyt koiran kans ulos...

Rauhallista sunnuntaita kaikille =)



Lisa & Pertti-Irmeli 36+5