Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monelle sinkkumiehelle se parisuhde on ainut tärkeä sosiaalinen suhde?
16.08.2017 |
Lainaan toisesta ketjusta erään sinkkumiehen pohdintaa: "Ystävien, perheen ja muun puutteen vielä jotenkin kestää, mutta se että elämässä ei ole läheisyyttä, seksiä ja jotakuta jota koskettaa ja joka koskettaisi minua, siinä alkaa hajota ihan oikeasti."
Tämä tuntuu olevan monella sinkkumiehellä mentaliteettina: ystävyyssuhteilla ja sukulaissuhteilla ei niin väliä, ilmankin pärjää, mutta se parisuhteen puute on se mikä hajottaa.
Kun minun nähdäkseni asia on monesti juuri päinvastoin. Ne hyvät ystävät tai vaikka sisarukset jos niihin on hyvät välit voivat olla mielettömän kantava voima jonka kanssa jakaa niin hyvät kuin huonotkin asiat, vaikka parisuhteet eivät onnistuisikaan tai sitä oikeaa ei löytyisikään.
Ja toisaalta jos niitä ystäviä tai sukulaisia ei nähdä tärkeinä ja/tai niitä ei mistään löydy oman elämän verkostoksi, niin silloin KAIKKI pistetään sen yhden ihmisen (potentiaalisen kumppanin) varaan. Ja kun kaikki on sen yhden (puuttuvan) tekijän varassa, niin siitä alkaa rakentaa täysin epärealistisia mielikuvia. Aletaan miettiä, että elämä muuttuisi aivan päälaelleen jos vaan jostain valssaisi se elämänkumppani. Masennus paranisi, elämä helpottaisi, päivät olisivat täynnä aurinkoa, lämpöä, läheisyyttä ja hyvää seksiä. Tämä on aika epäreilua sitä mahdollista kumppania kohtaan, että hänelle kaadetaan näin paljon odotuksia jo valmiiksi. Ja epäreilua itseä kohtaan, koska eihän kukaan yksittäinen ihminen voi muuttaa toisen koko elämää vain rupeamalla parisuhteeseen. Väistämättä tulee pettymyksiä molemmille, ja pahimmassa tapauksessa toinen lähtee karkuun heti alkuunsa, kun ei halua olla toiselle ainut "ankkuri" sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se on ahdistavaa.
Tämä mentaliteetti myös aiheuttaa miehillä sen, että jos se ero joskus tulee, etenkin pidemmän liiton jälkeen, niin se musertaa täysin. Kun se ainoa sosiaalinen suhde elämästä häviää, niin tuntuu ettei ole enää mitään. Millään ei ole mitään väliä. Tästä seuraa valitettavan usein syvää masennusta, päihdeongelmia ja joskus jopa hyvin synkkiin koston ajatuksiin ajautumista. Tämä on mielestäni todella surullista, ja pelottavaakin näiden miesten henkisen hyvinvoinnin kannalta.
Kommentit (121)
Mihin ne miesten ystävyyssuhteet aikuistuessa katoaa? Monesti pojilla on kouluiässä isompi tai pienempi porukka, missä liikkuu kaiket päivät (ainakin oman kouluni pojilla aikanaan oli). Vai onko ne suhteet jo kouluiässä niin pinnallisia, että välitunneilla liikutaan isossa laumassa, mutta vapaa-ajalla ei olla yhteydessä eikä kiinnosta miten toisella menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelle naisille katkeroituneelle, ilman parisuhdetta jääneelle miehelle tuntuu olevan yhteistä, että sen naisen lisäksi mitään muitakaan sosiaalisia suhteita ei ole. Pahimmassa tapauksessa nämä tyypit sitten vielä löytävät netistä yhteisön, joka lietsoo sitä katkeruutta, muttei tarjoa oikeita sosiaalisia kontakteja. Sitten erakoidutaan netin ääreen ja viha ja katkeruus kasvaa päivä päivältä.
Valtaosa sukulaissuhteiden ylläpidosta lienee useimmille miehille turhaa pakkopulla, ei voimaannuttava kokemus. On poikkeuksia
On jotenkin surullista että pyritään elämään toisen kautta. Sen toisen pitäisi olla bonus muutenkin kivassa elämässä kavereineen ja sukulaiseen, ei koko elämä. Koko elämä on sinkkumiehen mietteissä, mutta entäs todellisuus:
Kuitenkin sitten alkuhuuman haihduttua jätetään se nainen hellan ääreen ja lähdetään kavereiden kanssa kalaan tai baariin. Naiisesta tulee itsestäänselvyys, kodinkone, tyhjennysasia. Pojat, ei se toimi niin. Silleen tehdään vaan uusiosinkkumiehiä.
Niin otsikkohan ei siis yhtään millään tavalla koske naisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät pääsääntöisesti välitä sosiaalisista suhteista, mutta tyttöystävältä saa pillua, yleensä. Pillun puute vituttaa, ei siinä sen kummempaa mystiikkaa ole.
Uskon, että tällaisiakin miehiä on. Suurin osa miehistä ei kuitenkaan koe tällä tavalla, onneksi. On jollain lailla henkisen tyhjyyden ja aika surullisen yksiuloitteisuuden osoitus, jos elämä pyörii pelkän seksin puutteen ympärillä.
Ja valitettavasti edes se kauan kaivattu seksi ei toisi näille ihmisille helpotusta, koska kysymys on omasta sisäisestä onttoudesta ja kyvyttömyydestä nauttia asioista.
Vierailija kirjoitti:
Niin otsikkohan ei siis yhtään millään tavalla koske naisia...
Jos lukisit muutakin kuin otsikon, niin tajuaisit, että tässä keskustelussa on kyse siitä, että moni mies pitää pelkästään parisuhdetta hankkimisen ja ylläpitämisen arvoisena sosiaalisena suhteena, mikä tekee eniten hallaa miehille itselleen. Naistenko vika se on, jos miehet eivät vaali ystävyyssuhteita sukulaistensa tai toisten miesten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettiikö monet ihmiset paria odotellessaan, mitä voisivat antaa, suunnittelevat sitä?
Mistä löytyy siis mies, joka on henkisesti kasvanut sille tasolle, että tajuaa onnen olevan itsessään. Toinen tuo vain lisän, mutta ei onnea - koska se on jo. Mä pysyn sinkkuna niin kauan kunnes ed kuvailtu mies kävelee vastaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytyy siis mies, joka on henkisesti kasvanut sille tasolle, että tajuaa onnen olevan itsessään. Toinen tuo vain lisän, mutta ei onnea - koska se on jo. Mä pysyn sinkkuna niin kauan kunnes ed kuvailtu mies kävelee vastaan :)
Tässä olisikin se tärkein. Kun ymmärtäisi, että paarisuhde on se kirsikka kakun päällä, mutta jos se kakku on valmiiksi pannukakku, niin ei se kirsikka sitä pelasta.
Aijaa. Just olin mökillä ryyppää kavereiden kaa. Ikähaarukka 23-29v. Ongelma ei ole se parisuhteen puute vaan se, että se nähdään omituisena jos miehellä ei ole tyttöystävää. Miksi te parisuhteessa olevat mietitte miksi joku ei ole parisuhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et ole koskaan seurustellut saatika harrastanut seksiä naisen kanssa niin se syö miestä niin oman arvontuntoa kuin sosiaalista arvostusta miesporukassa. Vaikka miehet eivät sitä myönnä niin miestä, jolla ei ole koskaan ollut oikeaa suhdetta naisen kanssa, pidetään reppanana niin miesten kuin naistenkin keskuudessa. Kuka nainen haluaa miehen joka ei ole koskaan ollut suhteessa naiseen esim. 40 ikävuoteen mennessä? Vastaus: ei kukaan, siinähän on oltava jotain vikaa ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytyy siis mies, joka on henkisesti kasvanut sille tasolle, että tajuaa onnen olevan itsessään. Toinen tuo vain lisän, mutta ei onnea - koska se on jo. Mä pysyn sinkkuna niin kauan kunnes ed kuvailtu mies kävelee vastaan :)
Tässä olisikin se tärkein. Kun ymmärtäisi, että paarisuhde on se kirsikka kakun päällä, mutta jos se kakku on valmiiksi pannukakku, niin ei se kirsikka sitä pelasta.
eli pidät naisia palkintoina jos mies hallitsee elämänsä?
Miksi sitten niin monet naiset vaativat miestä katkaisemaan vähitellen ystävyyssuhteensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytyy siis mies, joka on henkisesti kasvanut sille tasolle, että tajuaa onnen olevan itsessään. Toinen tuo vain lisän, mutta ei onnea - koska se on jo. Mä pysyn sinkkuna niin kauan kunnes ed kuvailtu mies kävelee vastaan :)
Tässä olisikin se tärkein. Kun ymmärtäisi, että paarisuhde on se kirsikka kakun päällä, mutta jos se kakku on valmiiksi pannukakku, niin ei se kirsikka sitä pelasta.
eli pidät naisia palkintoina jos mies hallitsee elämänsä?
Miksi sitten niin monet naiset vaativat miestä katkaisemaan vähitellen ystävyyssuhteensa?
Jaa että monet naiset vaativat miestä katkaisemaan ystävyyssuhteensa? No ei todellakaan. Tietty jos ystävyyssuhteessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kavereiden kanssa hengailu seitsemänä päivänä viikossa, kun vaimo hoitaa sitä vauvaa kotona seitsemänä päivänä viikossa, niin silloin voi toki tulla sanomista. Mutta eihän nyt terve mies eikä nainen vaadi kumppaniaan katkaisemaan ystävyyssuhteita, päinvastoin.
Tämä ketju on niin asiaa ja palstan naisettomat miehet voisivat oikeasti lukea ajatuksella. Elämän ja laajempien ihmissuhteiden hankkiminen on oikeasti teille ainoa keino parempaan elämään. Ei kai se ainakaan huonompaa voi olla kuin tämänhetkinen tilanne?
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku maskuliinisuus-juttu, että kaverisuhteet ja kavereiden kanssa hengailu nähdään joko akkamaisena, lapsellisena tai homosteluna? Onko miesten välinen vilpitön ystävyys, tai ystävyys naisiin ilman taka-ajatuksia tabu miesten maailmassa?
Nimenomaan kylläkin kavereiden kanssa hengailua pidetään maskuliinisena.
Vierailija kirjoitti:
Aijaa. Just olin mökillä ryyppää kavereiden kaa. Ikähaarukka 23-29v. Ongelma ei ole se parisuhteen puute vaan se, että se nähdään omituisena jos miehellä ei ole tyttöystävää. Miksi te parisuhteessa olevat mietitte miksi joku ei ole parisuhteessa?
Olen aloittaja. Nainen. En ole parisuhteessa.
...eli ongelman lähtökohta on, että miehet "vainoavat" toisiaan tällä asialla? Käydäänkö teillä oikeasti saunaporukalla keskusteluja, joissa annetaan ymmärtää, että ilman naista olet säälittävä reppana? Ja tuollaisten latistajien kanssako sitä haluaa jatkaa ystävyyttä?
Miehet, tajuatteko että jos miehet sortava naisetonta miestä, avain ongelman ratkaisuun on MIEHISSÄ eikä naisissa. Rupeatte puhumaan toisillenne että hei, toi ei ole ok. Meidän miesten kulttuurin täytyy muuttua. Ja toinen on että älkää päivät pitkät ruokkiko naisettoman lserimiehiehen leimaa netissä koska niin te juuri teette. Kaksi käsin vahvistatte sitä käsitystä omalla käytöksellänne. Jos muuten ette pysty miehistymään (tai naisilla naisistumaan, lue ottamaan vastuu omasta elämästä), apu löytyy esim terapiasta.
Mulla ainakin tulee nii voimakas tunne sitouitua parisuhteelle, että haluun antaa sille kaikkeni. Toisaalta on lohdullista kuulla, että toimintani on tyypillistä miehille, kun exät on antaneet kuvan ihan jostain muusta.
Onko tämä joku maskuliinisuus-juttu, että kaverisuhteet ja kavereiden kanssa hengailu nähdään joko akkamaisena, lapsellisena tai homosteluna? Onko miesten välinen vilpitön ystävyys, tai ystävyys naisiin ilman taka-ajatuksia tabu miesten maailmassa?