Mitä ajattelette lapsesta jonka ka. on yli 9.7?

että pärjää hyvin koulussa

Että on varmasti fiksu, mutta ehkä myös vähän ylisuorittaja. Todellisuudessa pelkästään tuosta ei voi varmaankaan vetää juuri mitään johtopäätöksiä muuta kuin että ei ainakaan ole penaalin tylsin kynä.

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksianne?

Nolife.

Ajattelen että on kovin ahkera.

Lahjakas ja/tai ahkera. Arvo nousee mitä pidemmälle mennään. Lukion päättärissä kovaa kamaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksianne?

Nolife.

Oma tällainen tapaus harrasti kilpaurheilua, tapasi kavereitaan ja kävi shoppailemassa yms. Toiset ehtii. Ostarilla tosin ei notkunut.

Että jossain muualla kuin Suomessa hän saisi olla julkisesti oma itsensä, täällä täytyy osaaminen ja oppimisen ilo piilottaa, koulussakin ihannoidaan keskinkertaista suoritusta eikä edes tähdätä siihen, että opitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksianne?

Nolife.

Ja Nolifen keskiarvo oli... ;-)

Että hyvä juttu, koulu sujuu hienosti!

En juur mitään. Omallani 9,8.

Kertoo siitä, että on hyvä oppimaan ja tekee töitä koulun eteen. 8.5 - 9.2 pitäisi tulla vielä vähän velttoilemallakin, jos on kaikki inkkarit kanootissa. Alle 8.5 on jo ongelmia joko oppimiskyvyssä tai asenteessa. 

Fiksu ja lahjakas, todennäköisesti myös ahkera. Mutta miettisin, onko jotakin syytä, miksi pitää pärjätä kaikessa?

Nimim. lukion päättötodistuksen keskiarvo 9,8 ja väkivaltaisen alkoholistin heitteillejätettynä lapsena pakko pärjätä kaikessa ihan itse ja omin voimin.

Joko joka paikassa suoriutuja tai sitten liian kiltti tyttö, joka ei tee muuta kuin läksyjä. Tuollaisethan usein kyllä menestyvät vaikka millä aloilla, siis saavat stipendejä sekä koulusta että harrastuksista ja töitä tarjotaan jo alaikäisenä ja niin edelleen.

Lahjakas ja/tai ahkera lapsi. Hieno juttu, jos suoriutuu noin luontevasti eikä suoriutuminen ole pakonomaista täydellisyyden tavoittelua.

Olin itse tuollainen lapsi yläasteella, lukion päättötodistuksen ka oli 9,5. Kirjoitin L:n paperit ja musta tuli..... teurastamosiivooja. Eli en ajattele juuri mitään, en pidä kovinkaan ihmeellisenä.

Vierailija kirjoitti:

Fiksu ja lahjakas, todennäköisesti myös ahkera. Mutta miettisin, onko jotakin syytä, miksi pitää pärjätä kaikessa?

Nimim. lukion päättötodistuksen keskiarvo 9,8 ja väkivaltaisen alkoholistin heitteillejätettynä lapsena pakko pärjätä kaikessa ihan itse ja omin voimin.

Kaikessa? Onhan siinä vielä joitain ysejä. Parhaimpiin lukioihin vaaditaan tuollaisia keskiarvoja eikä ole varaa yhtään löysäillä, jos ei halua viettää seuraavaa kolmea vuotta liimanimppaajien kanssa

Mun lapsi oli jo nelivuotiaana selkeesti vaan fiksu.

Kympin tyttöjä on paljon elämän alisuorittajiana lähärinä, kotiäitinä, masennuksesta sairaslomalla ja ties missä. Ei pidä nuolaista, ennen kuin tipahtaa.

Itselläni oli keskiarvo 9,8 pyrkiessäni lukioon. Mitään en tehnyt sen eteen vaan koulu tuntui helpolta. Pelkäsin silti, että en pääse lukioon (=huono itsetunto). Joka tapauksessa kirjoitin  koulun parhaat paprut. Mitään minusta ei siltikään tullut - paitsi mummo 👵

Mulla oli koko koulu-uran keskiarvo yli 9.5, lukion lopussa 9.8. Osa varmaan lahjakkuutta ja hyvämuistisuutta, osa hyvää opiskelutekniikkaa, ts. ymmärsin, miten kokeissa pitää vastata. Ihan tavallinen lapsi ja nuori koen olleeni, vaikka oman kaveriporukan ulkopuolella osa varmaan piti erikoisena pelkän koulumenestyksen perusteella. Yliopistoon oli helpohko päästä hyvien arvosanojen perusteella, mutta itse yliopisto-opiskelu taas oli alkuun vähän haastavaa, kun siihen asti en ollut joutunut hirveästi ahkeroimaan ja siellä taas piti oikeasti tehdä töitä.