Nuoreni ei ole saanut yhtään ystävää lukiossa
Aloitti lukion ja on nyt todella pettynyt koska hänen luokallaan ei ole yhtään entistä luokkakaveria eikä hän ole päässyt hiljaisena nörttinä myöskään ystävystymään muiden kanssa. Suurin osa pitkää matematiikkaa jne lukevista kurssikavereista on tyttöjä ja häntä pyydettiin mukaan tasa-arvotyöryhmään. Hän kieltäytyi koska ei usko oikein pärjäävänsä siellä jos siellä on piinkovia feministejä.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Nuori kertoi tänään joutuneensa tekemään valinnan selkä seinää vasten ja on nyt sitten tasa-arvoryhmässä. Saapa nähdä mikä mökä nousee kun hän alkaa puhumaan Norjan tasa-arvoisesta maanpuolustuslaista, jota hän arvostaa.
Miten Norjan maanpuolustus liittyy koulun tasa-arvotyöhön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lukio ole luokaton?
Joskushan sekin pitää aloittaa.
:D
Luokattomassa lukiossa opiskeluryhmät vaihtelevat aineesta toiseen eikä opinnoissa etenemistä ole sidottu vuosiluokkiin.
Kaikki eivät saa lukiossa heti ystäviä, en minäkään. Ei ollut kavereita, eikä niitä todellakaan tehty yhdessä illassa. Ekat päivät yritin tutustua ihmisiin ja vähän kartoittaa, mikä heitä kiinnostaa. Monet toki tiesin jo peruskoulussa, mutten ollut kiinnostunut heistä, enkä halunnut väkisin roikkua seurassa. Myöhemmin löysin kurssien ja sattumien kautta kavereita, joilla oli hieman samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Esimerkiksi olin kerran tullut tunnin liian aikaiseen, koska en muistanut opettajan peruneen kyseistä tuntia. En ollut ainoa, myös eräs tyttö oli unohtanut asian. Jututin hieman häntä ja selvisi, että molemmat tykkäsimme monista samoista artisteista.
Asia, jonka yritän kertoa on se, että pitää asettaa itsensä ehkä epämiellyttäväänkin tilanteeseen saadakseen ystäviä. Pitää avata suu sen sijaan, että seisoskelisi tuijotellen älypuhelimeen. Pitää olla aktiivinen. Kaikkien kanssa ei klikkaa, mutta ei tarvitse. Se on ok. Jos itse olisin jälleen lukiolainen, etsisin ryhmiä ja ihmisiä, (juurikin se taideryhmä) joka kiinnostaa minua aiheeltaan. Pojallesi se voisi olla juurikin se tasa-arvoryhmä. Kannattaa sitä ainakin kokeilla. Ja mitä sitten, vaikka hän ei olisi samaa mieltä kaikkien kanssa? En minäkään ole kavereideni kanssa samaa mieltä jokaisesta asiasta.
Olisiko tuo AP se vakkari, joka jauhaa siitä naisten intin käymisestä? Keksinyt vaan uuden lähestymiskulman. Kukaan lukion aloittava ei ole kuvatun tyypin kaltainen, lähellekään. Norjalaisten tasa-arvo! Heko, heko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori kertoi tänään joutuneensa tekemään valinnan selkä seinää vasten ja on nyt sitten tasa-arvoryhmässä. Saapa nähdä mikä mökä nousee kun hän alkaa puhumaan Norjan tasa-arvoisesta maanpuolustuslaista, jota hän arvostaa.
Miten Norjan maanpuolustus liittyy koulun tasa-arvotyöhön?
Tasa-arvokysymyksiä mikro- ja makrotasolla?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tuo AP se vakkari, joka jauhaa siitä naisten intin käymisestä? Keksinyt vaan uuden lähestymiskulman. Kukaan lukion aloittava ei ole kuvatun tyypin kaltainen, lähellekään. Norjalaisten tasa-arvo! Heko, heko.
Norja on maailman kärjessä monilla eri mittareilla mitattuna. Suomessa ollaan konservatiivisempia ja toivotaan naisia pysymään lestissään. Armeijan käynyttä naista melkein pelätään.
Itse menin samaan lukioon kiusaajieni kanssa ja lopputulos ei ollut kehuttava. Vaihto oli sata kertaa mielessä, mutta käytännön syistä jäi toteuttamatta. Aina kun tutustuin johonkin ihmiseen niin juuri tämä ihminen sanoi vaihtavansa muualle kouluun. Eli minulla oli kolme jonkinlaista kaveria, jotka sitten lähtivät muualle eri vuosina. Syynä tähän juuri ilmapiiri ja eivät viihtyneet siellä. Itse lusin tuomioni loppuun, mutta arpia on jäänyt. Tunnen itseni myös idiootiksi, koska suostuin jäämään sinne sillä lukioita on Suomi pullollaan ja varmaan mikä tahansa olisi ollut parempi paikka. Voi mitä rattoisia vuosia, hirvittää ajatuskin. Eli vaihtamaan vaan jos ei ekan vuoden jälkeen tilanne muutu. Ei siinä menetä mitään. Ja se vika ei ole aina itsessä, vaikka sitä moni aina kuuluttaakin. Itsessänikään ei ole mitään sellaista vikaa mikä oikeuttaisi sellaiseen kohteluun.
Jos jokainen tuijottaa nykyään puhelintaan niin kuinka he ylipäänsä tutustuvat keneenkään muutenkaan jollei pakoteta?
Lukemani perusteella norjalaiset nuoret naisetkin arvostavat mahdollisuuttaan puolustaa omaa maataan omalla panoksellaan.