Mies miettii: palstan valituskommenteista voi päätellä, että jotkut naiset valitsevat kumppaneita väärin perustein

Osaan sanoa niin selvästi, että olen - ja taidan ikuisesti pysyäkin - sinkkuna. 

Minun mielestäni näyttää siltä, että naiset valitsevat mieheksi parhaan, eivät sopivinta.

Eli otetaan se jolla on ulkoiset puitteet parhaiten kohdillaan; rahat, ulkonäkö, pinnallisesti lipevä ja sulava käytös.

Mutta sisempi jää selvittämättä. Se mitä mies oikeasti haluaa, millainen on arjessa, "palvooko" naista oikeasti jne.

Vierailija kirjoitti:

Osaan sanoa niin selvästi, että olen - ja taidan ikuisesti pysyäkin - sinkkuna. 

Mitä nämä asiat ovat?

Naisilla voi olla sellainen (vähän seksistinenkin) oletus, ettei kukaan mies kuitenkaan tuollaisista jutuista pidä, joten ei sellaista miestä kannata edes etsiä. Kuitenkin tietyissä piireissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että miehet ovat kiinnostuneita taiteesta ja ovat hyviä puhumaan tunteista. Ajattelen nyt ainakin omia yliopistokavereitani, jotka opiskelivat musiikkitiedettä, taidehistoriaa, mediatutkimusta... Heillä ei ole ollut koskaan vaikeuksia löytää kumppaneita itselleen.

Suomalaiset on aika pihejä. Ei tuollaiseen haluta tuhlata.

Minä otin sen minkä sain, ei ollut varaa valikoida.

Estot ja arkuus rajasivat pois paljon miehiä ja tapaamistilaisuuksia.

Sain kyllä miehen, joka oikeasti palvoo minua, mutta muuten inhoaa näyttäytymistä isoissa tapahtumissa, on kärsimätön lapsen kanssa, juo joskus liikaa.

Tärkeintä on, että miehen olemus edelleen saa sydämeni sykähtämään jo kaukaa,

ja hän kunnioittaa niin paljon, ettei koskaan vahingoita minua tai lasta,

kuten lyö tai näpistele rahaa,

eikä juo kotosalla vaan muualla.

Olen ihan onnellinen, vaikka automme ei ole alle 5-vuotias ja kotimme suuri.

Vierailija kirjoitti:

Minä otin sen minkä sain, ei ollut varaa valikoida.

Estot ja arkuus rajasivat pois paljon miehiä ja tapaamistilaisuuksia.

Sain kyllä miehen, joka oikeasti palvoo minua, mutta muuten inhoaa näyttäytymistä isoissa tapahtumissa, on kärsimätön lapsen kanssa, juo joskus liikaa.

Tärkeintä on, että miehen olemus edelleen saa sydämeni sykähtämään jo kaukaa,

ja hän kunnioittaa niin paljon, ettei koskaan vahingoita minua tai lasta,

kuten lyö tai näpistele rahaa,

eikä juo kotosalla vaan muualla.

Olen ihan onnellinen, vaikka automme ei ole alle 5-vuotias ja kotimme suuri.

Jos on pakko saada lapsia tai ei kestä yksinoloa, voi tietysti joutua tekemään kompromisseja.

Jos miehellä on nuo ominaisuudet ja järkevät elintavat eikä mitään erityistä vikaa, hän on todella haluttua seuraa vähintään 35-vuotiaana. Lisääntymisikäiset naiset preferoivat muita juttuja ihan biologian ohjaamana.

Ariutumisvalinnat tehdään usein sen ikäisenä, ettei vielä tiedetä, mitä halutaan. Ei se ihme ole, että tällaiset miehet ovat haluttua tavaraa toisella kierroksella olevien naisten mielestä. Silloin halutaan usein keskittyä nautiskelemaan siitä parisuhteesta, matkustelemaan ja pitämään hauskaa.

Aika monet noista miehistä ovat kylläkin homoja tai kaappihomoja.

Mutta toisaalta kaikkea ei voi saada. Tai voi mutta aika harvinaista, joten prioriteettien mukaan mennään.

Mä halusin miehen jonka kanssa on paljon yhteistä (kiinnostuksenkohteita, arvoja, millaista elämää haluaa viettää), joka on kiltti ja fiksu. Kiva ulkonäkö toiveena myös, mutta ei mulla ollut mitään "pitää olla vähintään xxx cm, siniset silmät ja vaalea tukka, vaatetyyli y ja naamakarvoitus z"-vaatimuksia. Ei myöskään kriteerejä ammatille tai tulotasolle.

Päädyin ekana yliopistovuonna yhteen kanssaopiskelijan kanssa, ja nyt on yhdessä oltu jo 20 vuotta. Tasaisen ihanaa ilman dramatiikkaa, rahaa on riittävästi vaikkei tutkijan ja akateemisen sekatyöläisen palkoilla mitään jet set-elämää vietetäkään -mutta eipä sitä kyllä kaivatakaan. Puhutaan kaikesta taivaan ja maan välillä edelleen, ja käydään sekä esim niissä näyttelyissä että luontoretkillä yhdessä. Molemminpuolinen kunnioitus on ollut itsestäänselvää koko suhteen ajan.

Vierailija kirjoitti:

Mutta toisaalta kaikkea ei voi saada. Tai voi mutta aika harvinaista, joten prioriteettien mukaan mennään.

Mitkä sinun prioriteettisi ovat?

Kyllä minä miehenä tykkään käydä kulttuuririennoissa kohtuuden rajoissa. Ongelmana tahtoo olla, että ne naiset jotka pitävät "edustamisesta" haluavat pakkomielteisesti juosta kissanristiäisissä kaiken vapaa-aikansa. Siihen minä taas en ole valmis. Sama koskee matkustelua ja liikuntaa. Kohtuus kaikessa.

Valitetaan että naiset ovat kranttuja ja nyt pitäisi tiukentaa kriteerejä. Ja naisen valinnassa on vika kun mies osoittautuu alun valehtelun jälkeen täydeksi sekopääksi. 100% miehistä vakuuttelee että kyllä minä olen kunnollinen mies. 1% puhuu totta.

Naiset valitsevat miehen jännyysominaisuuksien perusteella. Herkkä, romanttinen ja sivistynyt kilttimies jää auttamatta kakkokseksi

Vierailija kirjoitti:

Naiset valitsevat miehen jännyysominaisuuksien perusteella. Herkkä, romanttinen ja sivistynyt kilttimies jää auttamatta kakkokseksi

"Ei minussa ole mitään vikaa, kaikissa naisissa täytyy olla se vika"

No omasta kokemuksesta voin sanoa, että miehet voi muuttua... Monet markkinoi itseään ihan erilaisena millaisia he loppujen lopuksi ovat.

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmettää, miksi naiset tyytyvät niin helposti miehiin, jotka eivät nauti ulkona syömisestä, tapahtumissa käymisestä, taiteesta, romantiikasta, syvällisistä keskusteluista ja muusta nautiskelusta. Se tuntuu riittävän, että mies on jollakin kunnollinen, vakaa, leveäharteinen ja niin edelleen.

Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta yllättävän moni tuntuu silti kaipaavan tällaista yhdessä tekemistä ja kokemista kumppaniltaan, ja siksi autotallissa viihtyvästä käytännöllisestä mörököllimiehestä koetetaan saada taidegalleriakaveria ostamallla tälle punaiset puuvillahousut.

Kyllä, kaikenlaista kivaa treffailutekemistä voi harrastaa myös kavereiden kanssa, mutta se ei välttämättä ole sama asia. Jokaisen kannattaisi miettiä, mitä oikeastaan parisuhteelta haluaa, mitä haluaa seurustelu- tai elämänkumppaninsa kanssa konkreettisesti tehdä, ja sitten tavoitella ihmisiä, jotka haluavat samoja asioita.

Kuinka selvästi sinä osaat sanoa, mitä parisuhteelta haluat?

Eihän tuossa vielä mitään, mutta kun naiset valitsevat miehiä, joilla on kaikenlaisia ongelmia ja kuvittelevat pystyvänsä korjaamaan ne. Sitten jumitutaan liittoihin, joissa hakataan tai on alkoholismia tai raha-asiat kustu täysin tai mitä tahansa vastaavaa. Joo, monesti nämä asiat eivät alussa ole näkyvillä, mutta aika monesti ne on kyllä nähtävissä jos vain haluaa nähdä, tai ne ovat jopa päivänselviä mutta niistä ei välitetä.

Vierailija kirjoitti:

Valitetaan että naiset ovat kranttuja ja nyt pitäisi tiukentaa kriteerejä. Ja naisen valinnassa on vika kun mies osoittautuu alun valehtelun jälkeen täydeksi sekopääksi. 100% miehistä vakuuttelee että kyllä minä olen kunnollinen mies. 1% puhuu totta.

Ei välttämättä tiukentaa mutta miettiä, mikä on parisuhteen toimivuuden kannalta tärkeintä. Minusta se, että on yhteisiä mielenkiinnonkohteita, romantiikkaa, yhteistä tekemistä ja syvällisiä keskusteluja, on aika tärkeää, ja niin ajattelee moni nainenkin, mutta harvan naisen olen kuullut priorisoivan näitä asioita.