Eikö ihmiset osaa aikuistua/elää normaalia elämää ilman lapsenhankintaa?
Kun lapsettomien elämää kauhistellaan, että ite ei jaksaisi enää mitään sinkkubiletystä. Onko kaikki äidit ja isät entisiä tuurijuoppoja vai mitä tuo oikein tarkoittaa? Olen elänyt ihan normaalia, aviossa olevan aikuisen ihmisen elämää pitkine työpäivineen ja vapaehtoistyötä & harrastuksia kolunnut, enkä ole siihen elämään kasvamiseen lapsia tarvinnut.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapseton edes pysty ymmärtämään, minkälaista esim. pikkulapsiarki on.
Kyllä minä ainakin pystyn. Siksi minulla ei ole lapsia. En ole ollenkaan kiinnostunut tuollaisesta elämäntavasta. Vaikka minulle taattaisiin tervein, kiltein ja suloisin lapsi, se tarkoittaisi silti elämänlaadun radikaalia huononemista.
Ihmettelen, miksi jotkut eivät osaa ennakolta nähdä, miten vaativaa pikkulapsiarki voi olla.
En minä ainakaan tiennyt etukäteen. Eihän se, että tiedät jostakin asiasta, ole vielä omakohtainen kokemus.
En minä tarvitse omakohtaista kokemusta lapsiperhearjesta tietääkseni, että se olisi minulle elämänlaadun romahduttava tilanne. Tuskin sinäkään tarvitset omakohtaista kokemusta raiskatuksi tulemisesta tietääksesi, ettet pitäisi siitä.
En minä mielestäni noin sanonutkaan. Pointti oli se, että joku voi kuvitella sen lapsiperhearjen olevan helpompaa, koska eivät tiedä, miten esimerkiksi univaje vaikuttaa elämään. Miten sen voisi tietää, kun ei ole koskaan sitä kunnolla kokenut?
Univajeen vaikutuksia voi ymmärtää esimerkiksi ekstrapoloimalla omista huonosti nukuttujen öiden kokemuksista, lukemalla aiheesta lehtijuttuja ja artikkeleita, hankkimalla tutkimustietoa, kuuntelemalla muiden kokemuksia ja keskustelemalla aiheesta vanhempien kanssa.
Etuotsalohko on aika loistava työkalu.
Omituista fyysisten kokemusten älyllistämistä. Rautalangasta väännettynä: onko sinun mielestä sama asia olla sotimassa sotaa viisi vuotta ja lukea asiasta vaikkapa parin viikon ajan?
Ei tietenkään ole sama asia, eikä tämä ole mikään kilpailu. Varmasti vanhemmat tietävät vanhemmuudesta paljon sellaista, mitä minä en tiedä ja mistä en ole edes kiinnostunut. Mutta tuosta on aika pitkä matka siihen, etteikö lapsiperhe-elämän realiteeteista voisi hankkia tietoa ja ymmärrystä ilman lasten hankintaa. En sano, että tuo olisi kaikille mahdollista, sillä osa ihmisistä tuntuu todella toimivan lähes kokonaan omien aistiensa ja kokemustensa varassa, mutta kyllä se aika monelta tuntuu silti onnistuvan.
Kuka on sanonut, ettei kukaan hankkisi tietoa? Et kai ihan tosissasi väitä, että olisi sellaisia vanhempia, jotka eivät esimerkiksi tiedä, että lapset valvottavat ja heitä pitää vahtia?
Sellaisia on, jotka eivät tiedä, mitä noista asioista voi seurata. Sen voi huomata ihan tätä palstaa lukemalla.
Lapsetkin ovat erilaisia, joten miten voi yleistää, että kaikki vanhemmuuden kokeneet ymmärtäisivät edes toisiaan? Helppo lapsi vs. koliikki-ADHD-lapsi.
Ihmisiähän rankataan jopa synnytyskokemusten perusteella, että keisarinleikkauksella synnyttänyt ei olisi oikea äiti, koska on nukkunut synnytyksen läpi.
Mikä alkuperäinen aihe olikaan?
Lähinnä ihmetyttää miten velat ovat vauvapalstalla huolissaan muiden perhesuunnitelmista?
Ovatko biletysystävät vähissä? Vai mistä murhe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapseton edes pysty ymmärtämään, minkälaista esim. pikkulapsiarki on.
Kyllä minä ainakin pystyn. Siksi minulla ei ole lapsia. En ole ollenkaan kiinnostunut tuollaisesta elämäntavasta. Vaikka minulle taattaisiin tervein, kiltein ja suloisin lapsi, se tarkoittaisi silti elämänlaadun radikaalia huononemista.
Ihmettelen, miksi jotkut eivät osaa ennakolta nähdä, miten vaativaa pikkulapsiarki voi olla.
Ei, et pysty. Sinä et ymmärrä minkälaista pikkulapsearjen pyörittäminen on. Sinulla on joku kuvitelma asiasta, se voi olla kielteisempi kuin jollakulla toisella, mutta omakohtaista ymmärrystä sinulle ei asiasta ole.
Asioita voi tietää ja ymmärtää myös muuten kuin oman kokemuksen kautta. Tietenkin jos jotkut eivät tähän pysty, se tietysti selittäisi aika hyvin, miksi niin moni järkyttyy lapsia hankittuaan.
Moni järkyttyy? Tokeneeko edes siihen mennessä kun lapsi kasvaa isommaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nää sinkkubiletysten ja drinkkien lipittämisen hokijat oo just niitä, joita vaan vituttaa kun itse eivät pääse enää :D tai sitten tosiaan itse ovat olleet ennen lapsiaan hirveitä juoppoja. Kyllä mulla velana on ihan muutakin elämää, mutta voin myös lähteä bailaamaan jos siltä tuntuu.
Se vapaus on lapsettomuudessa nimenomaan parasta. Siitä en pystyisi enää vapaaehtoisesti luopumaan.
Rajoittaako aikataulujasi mikään? Esim. työ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nää sinkkubiletysten ja drinkkien lipittämisen hokijat oo just niitä, joita vaan vituttaa kun itse eivät pääse enää :D tai sitten tosiaan itse ovat olleet ennen lapsiaan hirveitä juoppoja. Kyllä mulla velana on ihan muutakin elämää, mutta voin myös lähteä bailaamaan jos siltä tuntuu.
Se vapaus on lapsettomuudessa nimenomaan parasta. Siitä en pystyisi enää vapaaehtoisesti luopumaan.
Rajoittaako aikataulujasi mikään? Esim. työ?
Työ rajoittaa, mutta vapaa-aikani on oikeasti vapaata aikaa. Haaveilen toki siitä, että voisin jäädä töistä pois. En halua luopua siitä vapaudesta, joka minulla nyt on.
Ei ole mahdotonta. Minä tiesin etuköteen, että inhoaisin siivoustyötä, ja niin inhosinkin.