Mies, suostusitko suhteeseen jossa tavataan vain pari kertaa kuukaudessa..

Minulla on ollut tuollainen suhde, joskin aika lyhyt, ja kyllä se minulle kelpasi, koska pidin siitä ihmisestä niin paljon. Olen itsekin aika epäsosiaalinen, tosin niiden harvojen sosiaalisten suhteideni kanssa, joista pidän erityisen paljon (ja joita tällä hetkellä on taas 0), saatan olla hyvinkin intensiivinen.

Voihan sitä vaikka jauhaa paskaa tai pelata jotain pelejä netissä, vaikka ei tapaisikaan livenä. Netissä vietän suurimman osan vapaa-ajastani muutenkin.

T. M34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinulle sitten on ongelma, jos miehellä olisi muutakin meneillään? Pelkäätkö, että mies ehtii jättämään sinut, ennen kuin sinä hänet? 

Ei tuo kuules mene niin, että saisit noin vain miehen kaikilla herkuilla ja sitten kun sinulle itsellesi parhaiten sopii, voit hyvillä mielin lähteä. Joko hyväksyt sen, että mies saattaa omalta osaltaan lopettaa homman koska tahansa tai sitten sen, että mies kiintyy sinuun. 

Aina voi sattua mitä vaan. Se on selvä.

Ap

Mutta silti sinulla on selvä visio siitä, miten homma etenee. Miehelle olet erityinen, juttu on määräaikainen, mies ei jää roikkumaan, kun määräaika menee umpeen. Et voi millään odottaa tällaisia asioita, jos tiedostat ja hyväksyt, että aina voi sattua mitä vaan. 

Visio siitä miten toivoisin asioiden menevän. Ja ymmärrän ettei asiat silti mene aina juuri kuvitelmien mukaan. Eikö näin tee kaikki, ihan muissakin asioissa? Eikö saisi miettiä ja puntaroida mikä itselle olisi sopivaa?

Ap

Mutta kun nuo ovat jo toiveen tasolla mahdottomia toteuttaa, koska toiveesi ovat ristiriitaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoossa ei ole vapautta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopisi minulle, myös ns eklusiivisena suhteena. Mutta tämä suhde ei voi sisältää jokapäiväistä viestittelyä, ellei nähdä vähintään pari kertaa viikossa.

M38

Pari kertaa viikossa, ei onnistu. En ole paita&peppu-tyyppiä. En myöskään viestittele jatkuvasti. Viihdyn omissa askareissani ja oloissani. En halua varsinaisesti vakiintua mutta yhden yön jutut ovat kuluttavia.

Ap

Miksi sä haluat kahlita miehen, vaikka et ise pysty tarjoamaan paljoakaan?

Sinkkumies

Kysypä joltain kuivahtaneessa avioliitossa elävältä mieheltä, että eikö tuo tarjoaisi mitään. Ystävä ja rakastajatar noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, seksiä, ei arjen murheita. Minulle sopisi hiukan vanhempikin mies (itse olen 36). Kahlitseminen on minusta jotain konkreettista; yhteinen asuntolaina, lapsi tms. Pakkohan tähän ei ole suostua yhtään kenenkään 😃

Ap

Haluat asetella ehdot "itsellesi" sopivaksi. Kahlitsemistahan se on. Jos kerran haluat vapaan suhteen, niin miksi et tarjoa vapautta miehellekin?

Sinkkumies

Menee hermot sinkkuihin jo tässä

Minä olisin uskollinen. Miehellä saisi minun puolesta olla vaimo. Jos saman ihmisen kanssa on vaikka 20 vuotta niin eikö hetken huuma olisi mukavaa?

Ap

Jos se oma vaimo on kuiva kapakala, niin miksi mies tyytyisi noin harvaan seksiin?

Sinkkumies

Voi hyvä ihme; kysy niiltä 😁 Moni elää sitäpaitsi kokonaan ilman seksiä (oli sinkku tai varattu). Ja pärjäävät silti.

Ap

Ehkä ne ei krro sulle kaikkea? Jos sattuisi niillä sopiva kohdalle, niin luuletko että panevat, vai ovat sinulle "uskollisia". Hih ;)

Sinkkumies

Uskollisuus ei tässä ole se olennaisin. Vaan ettei nyt mikään älytön ralli olisi menossa.

Minä vaan halusin tähän sinkkujenkin näkökulmaa kun minulle niin vakuutetaan, että sinkkuja löytyy tällaiseen ja varatut pitää jättää rauhaan.

Ap

No todellakin löytyy ainakin, jos tuosta ehdottomasta uskollisuusvaatimuksesta luovut. Lataat vain tinderin. 

Ap:lla menee puurot ja vellit housuun kun mies onkin treffeillä jonkun toisen naisen kanssa.

Sinkkumies

Kiitän sinua ahkerasti kommentoinnista. Selvästi nyt juttu lähtee sille linjalle, että ollaan kieli poskella. Aika jännä, että se ketju missä mietin sitä toiseksi naiseksi ryhtymistä, oli suurelta osin hyvin asiallinen. Tässä ketjussa on ikävämpi sävy. Yhtä kaikki, olen kiitollinen mielipiteistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoossa ei ole vapautta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopisi minulle, myös ns eklusiivisena suhteena. Mutta tämä suhde ei voi sisältää jokapäiväistä viestittelyä, ellei nähdä vähintään pari kertaa viikossa.

M38

Pari kertaa viikossa, ei onnistu. En ole paita&peppu-tyyppiä. En myöskään viestittele jatkuvasti. Viihdyn omissa askareissani ja oloissani. En halua varsinaisesti vakiintua mutta yhden yön jutut ovat kuluttavia.

Ap

Miksi sä haluat kahlita miehen, vaikka et ise pysty tarjoamaan paljoakaan?

Sinkkumies

Kysypä joltain kuivahtaneessa avioliitossa elävältä mieheltä, että eikö tuo tarjoaisi mitään. Ystävä ja rakastajatar noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, seksiä, ei arjen murheita. Minulle sopisi hiukan vanhempikin mies (itse olen 36). Kahlitseminen on minusta jotain konkreettista; yhteinen asuntolaina, lapsi tms. Pakkohan tähän ei ole suostua yhtään kenenkään 😃

Ap

Haluat asetella ehdot "itsellesi" sopivaksi. Kahlitsemistahan se on. Jos kerran haluat vapaan suhteen, niin miksi et tarjoa vapautta miehellekin?

Sinkkumies

Menee hermot sinkkuihin jo tässä

Minä olisin uskollinen. Miehellä saisi minun puolesta olla vaimo. Jos saman ihmisen kanssa on vaikka 20 vuotta niin eikö hetken huuma olisi mukavaa?

Ap

Jos se oma vaimo on kuiva kapakala, niin miksi mies tyytyisi noin harvaan seksiin?

Sinkkumies

Voi hyvä ihme; kysy niiltä 😁 Moni elää sitäpaitsi kokonaan ilman seksiä (oli sinkku tai varattu). Ja pärjäävät silti.

Ap

Ehkä ne ei krro sulle kaikkea? Jos sattuisi niillä sopiva kohdalle, niin luuletko että panevat, vai ovat sinulle "uskollisia". Hih ;)

Sinkkumies

Uskollisuus ei tässä ole se olennaisin. Vaan ettei nyt mikään älytön ralli olisi menossa.

Minä vaan halusin tähän sinkkujenkin näkökulmaa kun minulle niin vakuutetaan, että sinkkuja löytyy tällaiseen ja varatut pitää jättää rauhaan.

Ap

No todellakin löytyy ainakin, jos tuosta ehdottomasta uskollisuusvaatimuksesta luovut. Lataat vain tinderin. 

Ap:lla menee puurot ja vellit housuun kun mies onkin treffeillä jonkun toisen naisen kanssa.

Sinkkumies

Kiitän sinua ahkerasti kommentoinnista. Selvästi nyt juttu lähtee sille linjalle, että ollaan kieli poskella. Aika jännä, että se ketju missä mietin sitä toiseksi naiseksi ryhtymistä, oli suurelta osin hyvin asiallinen. Tässä ketjussa on ikävämpi sävy. Yhtä kaikki, olen kiitollinen mielipiteistä.

Ap

Mitä sitte? Meidän pitäisi toteuttaa toista ketjua ja miellyttää sinua, kuten toivot miestenkin tekevän?

Sinkkumies

no can do

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut tällainen erityinen suhde prostituoituun. 100 e kerta, eikä soittele perään.

Eikä tartte miellyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoossa ei ole vapautta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopisi minulle, myös ns eklusiivisena suhteena. Mutta tämä suhde ei voi sisältää jokapäiväistä viestittelyä, ellei nähdä vähintään pari kertaa viikossa.

M38

Pari kertaa viikossa, ei onnistu. En ole paita&peppu-tyyppiä. En myöskään viestittele jatkuvasti. Viihdyn omissa askareissani ja oloissani. En halua varsinaisesti vakiintua mutta yhden yön jutut ovat kuluttavia.

Ap

Miksi sä haluat kahlita miehen, vaikka et ise pysty tarjoamaan paljoakaan?

Sinkkumies

Kysypä joltain kuivahtaneessa avioliitossa elävältä mieheltä, että eikö tuo tarjoaisi mitään. Ystävä ja rakastajatar noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, seksiä, ei arjen murheita. Minulle sopisi hiukan vanhempikin mies (itse olen 36). Kahlitseminen on minusta jotain konkreettista; yhteinen asuntolaina, lapsi tms. Pakkohan tähän ei ole suostua yhtään kenenkään 😃

Ap

Haluat asetella ehdot "itsellesi" sopivaksi. Kahlitsemistahan se on. Jos kerran haluat vapaan suhteen, niin miksi et tarjoa vapautta miehellekin?

Sinkkumies

Menee hermot sinkkuihin jo tässä

Minä olisin uskollinen. Miehellä saisi minun puolesta olla vaimo. Jos saman ihmisen kanssa on vaikka 20 vuotta niin eikö hetken huuma olisi mukavaa?

Ap

Jos se oma vaimo on kuiva kapakala, niin miksi mies tyytyisi noin harvaan seksiin?

Sinkkumies

Voi hyvä ihme; kysy niiltä 😁 Moni elää sitäpaitsi kokonaan ilman seksiä (oli sinkku tai varattu). Ja pärjäävät silti.

Ap

Ehkä ne ei krro sulle kaikkea? Jos sattuisi niillä sopiva kohdalle, niin luuletko että panevat, vai ovat sinulle "uskollisia". Hih ;)

Sinkkumies

Uskollisuus ei tässä ole se olennaisin. Vaan ettei nyt mikään älytön ralli olisi menossa.

Minä vaan halusin tähän sinkkujenkin näkökulmaa kun minulle niin vakuutetaan, että sinkkuja löytyy tällaiseen ja varatut pitää jättää rauhaan.

Ap

No todellakin löytyy ainakin, jos tuosta ehdottomasta uskollisuusvaatimuksesta luovut. Lataat vain tinderin. 

Ap:lla menee puurot ja vellit housuun kun mies onkin treffeillä jonkun toisen naisen kanssa.

Sinkkumies

Kiitän sinua ahkerasti kommentoinnista. Selvästi nyt juttu lähtee sille linjalle, että ollaan kieli poskella. Aika jännä, että se ketju missä mietin sitä toiseksi naiseksi ryhtymistä, oli suurelta osin hyvin asiallinen. Tässä ketjussa on ikävämpi sävy. Yhtä kaikki, olen kiitollinen mielipiteistä.

Ap

Harvoin olen Sinkkumiehen kanssa samoilla linjoilla, mutta minusta nyt hän puhuu kyllä asiaa. Jos toiveissasi on selkeitä ristiriitoja ja odotat toiselta jotain, mitä itse en ole valmis antamaan, ei sen toteaminen ole mitenkään ilkeää. Tottahan se sinusta varmaan on ikävää, kun et suostu tätä ristiriitaa ja kohtuuttomuutta huomaamaan. 

Mulla oli hieman tällainen juttu. Homma alkoi tökkimään paljolti tuon naisen "saneleman" tien systeemin takia eli myös minulla on elämä ja toiveita suhteelle (oli se kuinka epätraditionaalinen tahansa), vaikka olen naimisissa.

Maailma ei pysähdy aina kun joku sinkkumami haluaa huomiota ja pääsen nusauttamaan sitä.

Miten tuollanen suhde sit eroaa yhden yön suhteesta? Tavataan pari kertaa ja se on siinä.

Kyllä avoimessa suhteessa voi olla se erityinen. Samalla tavalla kuin kaveriporukassa voi olla se yksi parempi kaveri tai ystävä.

Avoin suhde jakaa monenlaisia mielipiteitä, toiset eivät pidä sellaista parisuhteena ollenkaan ja sanovat että ihmistä ei voi rakastaa jos haluaa seksiä muualta. Mä

Omasta mielestäni asia ei mene kuitenkaan näin. Kyllä minusta on OK että jompikumpi tai molemmat käyvät baarissa ja harrastavat yhden illan juttuja, jos siltä tuntuu että sitä tarvitsee. Erityisesti suhteet joissa toinen on paljon aktiivisempi kuin toinen, voi avoin suhde olla ratkaisu.

Tottakai asiaa mutkistaa se, että miten pitää tunteet poissa muiden kanssa. Olen kyllä sitten miettinyt niinkin, että ihastuminen voi tapahtua ihan tavallisessa suhteessa myös joten ei se tilanne oikeastaan muutu. Noin vähän näkeminen on enemmän ongelma. On aika julmaa menoa jos ei saa nähdä rakastaan eikä saa edes tyydytystä mistään. Elää tavallaan ihan vankina. Tottakai jollekin tämä voi sopia, mutta ei kuitenkaan kaikille.

Itse näen avoimen suhteen mahdollisuutena varsinkin kun kyseessö ovat lapsettomat nuoret. Itse ajattelen että haluan elää vapaasti ja bilettää nuorena. Olen kuitenkin parisuhteessa josta en halua päästää irti. Olemme molemmat samoilla linjoilla jne. ja molemmille asia sopii. Haluamme elää nuoruutemme niin kuin haluamme ja saamme samalla nauttia siitä tunteesta kun on olemassa se yksi erityinen joka menee kaikkien yläpuolelle. Tuntea rakkautta häntä kohtaan ja saada rakkautta. Viettää aikaa ja nauttia toisistamme. On se yksi joka tuntee sinut perin pohjin, hyväksyy, auttaa, tukee, piristää, saa tuntemaan itsensä tärkeäksi ja halutuksi. Saan tuntea olevani se erityinen.

Itsellä ei varsinaisesti ole hinkua yhden illan juttuihin koska könnipanoista ei saa mitään, saattaa katua myöhemmin, saada tauteja jne. Seksi on minulle myös sen verran yksityinen asia etten ainakaan tällä hetkellä halua juosta kyläpyöränä. En kuitenkaan tuomitse jos joku haluaa näin tehdä.

Suhteemme minulla perustuu enemmän vapauteen mennä ja nauttia. Sitä ei ole baarissa rajattu esim. niin että ei saa tanssia miesten kanssa, vastaanottaa juomia tai flirttailla. Siis tätä perus baarimenoa.

Eniten tulen aina haluamaan miestäni :) hän on se erityinen. Elän kerran nuoruuteni ja haluan pitää vierelläni hänet ilman että jään jostain paitsi. Tavallaan "pelastamme" meidän suhteemme. Ei tarvitse myöhemmin katua ettei päässyt elämään vapaata nuoruutta ja erota siksi että haluaa olla vapaa. Sitä kuitenkin jossain vaiheessa haluaa asettua aloilleen jonkun kanssa. Kun se nuoruus jää taakse. Hankkia lapsia ja elää perhe-elämää. Silloin nuoruuttaan voi muistella hyvällä ja kiikkustuolissa sitten muistella kuinka sai sen mitä halusi. En halua koskaan katua vanhana sitä että en tehnyt jotain koska olin parisuhteessa. En myöskään halua katua että olen päästänyt jonkun menemään koska halusin elää kuin sinkut.

Jokainen tapaus on yksilöllinen eikä avoin tarkoita ettei olisi erityinen. Aina kaikki ei toimi tai sovi, sitten on vaan löydettävä toinen ratkaisu. Me elämme vain kerran, klisee sanonta, mutta se on tosi asia. Ei meillä ole täällä varaa jättää tekemättä asioita. Toista ei saa satuttaa tai vahingoittaa, mutta ei myöskään itseään.

Meni vähän ohi aiheen mutta pointti oli että ei avoin tarkoita sitä että olisi samanarvoinen muiden kanssa. Jos näin käy, silloin ei ole enää parisuhde.

No minusta kukaan ei voi olla erityinen, jos alunperinkin on kyse määräaikaisesta ystävyydestä. Oli sitten avoin suhde tai millainen moderni ratkaisu tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoossa ei ole vapautta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopisi minulle, myös ns eklusiivisena suhteena. Mutta tämä suhde ei voi sisältää jokapäiväistä viestittelyä, ellei nähdä vähintään pari kertaa viikossa.

M38

Pari kertaa viikossa, ei onnistu. En ole paita&peppu-tyyppiä. En myöskään viestittele jatkuvasti. Viihdyn omissa askareissani ja oloissani. En halua varsinaisesti vakiintua mutta yhden yön jutut ovat kuluttavia.

Ap

Miksi sä haluat kahlita miehen, vaikka et ise pysty tarjoamaan paljoakaan?

Sinkkumies

Kysypä joltain kuivahtaneessa avioliitossa elävältä mieheltä, että eikö tuo tarjoaisi mitään. Ystävä ja rakastajatar noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, seksiä, ei arjen murheita. Minulle sopisi hiukan vanhempikin mies (itse olen 36). Kahlitseminen on minusta jotain konkreettista; yhteinen asuntolaina, lapsi tms. Pakkohan tähän ei ole suostua yhtään kenenkään 😃

Ap

Haluat asetella ehdot "itsellesi" sopivaksi. Kahlitsemistahan se on. Jos kerran haluat vapaan suhteen, niin miksi et tarjoa vapautta miehellekin?

Sinkkumies

Menee hermot sinkkuihin jo tässä

Minä olisin uskollinen. Miehellä saisi minun puolesta olla vaimo. Jos saman ihmisen kanssa on vaikka 20 vuotta niin eikö hetken huuma olisi mukavaa?

Ap

Ei sitä miestä sinun uskollisuutesi kiinnosta. Olet jo epäuskoisissa puuhissa tuon miehen kanssa. 

Siitä olemme samaa mieltä, että mikään ei estä tunteita, koskaan. Paitsi pelkuruus.

Sinkkumies

Kiinnostaahan. Ei seksiä muiden miesten kanssa silloin kun meillä on jotain meneillään, se on ehto. Kun haluaa muita, niin kertoo minulle ja meidän juttu loppuu. Aloittaa voi uudestaan jos molemmilta myöhemmin tuntuu siltä.

Tunteitakin voi tulla, mutta ei Mies ole tunteidensa orja, naisten juttuja se. 

Sulla ei ap ole moraalia, ihan kusipäistä toimintaa taas.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä avoimessa suhteessa voi olla se erityinen. Samalla tavalla kuin kaveriporukassa voi olla se yksi parempi kaveri tai ystävä.

Avoin suhde jakaa monenlaisia mielipiteitä, toiset eivät pidä sellaista parisuhteena ollenkaan ja sanovat että ihmistä ei voi rakastaa jos haluaa seksiä muualta. Mä

Omasta mielestäni asia ei mene kuitenkaan näin. Kyllä minusta on OK että jompikumpi tai molemmat käyvät baarissa ja harrastavat yhden illan juttuja, jos siltä tuntuu että sitä tarvitsee. Erityisesti suhteet joissa toinen on paljon aktiivisempi kuin toinen, voi avoin suhde olla ratkaisu.

Tottakai asiaa mutkistaa se, että miten pitää tunteet poissa muiden kanssa. Olen kyllä sitten miettinyt niinkin, että ihastuminen voi tapahtua ihan tavallisessa suhteessa myös joten ei se tilanne oikeastaan muutu. Noin vähän näkeminen on enemmän ongelma. On aika julmaa menoa jos ei saa nähdä rakastaan eikä saa edes tyydytystä mistään. Elää tavallaan ihan vankina. Tottakai jollekin tämä voi sopia, mutta ei kuitenkaan kaikille.

Itse näen avoimen suhteen mahdollisuutena varsinkin kun kyseessö ovat lapsettomat nuoret. Itse ajattelen että haluan elää vapaasti ja bilettää nuorena. Olen kuitenkin parisuhteessa josta en halua päästää irti. Olemme molemmat samoilla linjoilla jne. ja molemmille asia sopii. Haluamme elää nuoruutemme niin kuin haluamme ja saamme samalla nauttia siitä tunteesta kun on olemassa se yksi erityinen joka menee kaikkien yläpuolelle. Tuntea rakkautta häntä kohtaan ja saada rakkautta. Viettää aikaa ja nauttia toisistamme. On se yksi joka tuntee sinut perin pohjin, hyväksyy, auttaa, tukee, piristää, saa tuntemaan itsensä tärkeäksi ja halutuksi. Saan tuntea olevani se erityinen.

Itsellä ei varsinaisesti ole hinkua yhden illan juttuihin koska könnipanoista ei saa mitään, saattaa katua myöhemmin, saada tauteja jne. Seksi on minulle myös sen verran yksityinen asia etten ainakaan tällä hetkellä halua juosta kyläpyöränä. En kuitenkaan tuomitse jos joku haluaa näin tehdä.

Suhteemme minulla perustuu enemmän vapauteen mennä ja nauttia. Sitä ei ole baarissa rajattu esim. niin että ei saa tanssia miesten kanssa, vastaanottaa juomia tai flirttailla. Siis tätä perus baarimenoa.

Eniten tulen aina haluamaan miestäni :) hän on se erityinen. Elän kerran nuoruuteni ja haluan pitää vierelläni hänet ilman että jään jostain paitsi. Tavallaan "pelastamme" meidän suhteemme. Ei tarvitse myöhemmin katua ettei päässyt elämään vapaata nuoruutta ja erota siksi että haluaa olla vapaa. Sitä kuitenkin jossain vaiheessa haluaa asettua aloilleen jonkun kanssa. Kun se nuoruus jää taakse. Hankkia lapsia ja elää perhe-elämää. Silloin nuoruuttaan voi muistella hyvällä ja kiikkustuolissa sitten muistella kuinka sai sen mitä halusi. En halua koskaan katua vanhana sitä että en tehnyt jotain koska olin parisuhteessa. En myöskään halua katua että olen päästänyt jonkun menemään koska halusin elää kuin sinkut.

Jokainen tapaus on yksilöllinen eikä avoin tarkoita ettei olisi erityinen. Aina kaikki ei toimi tai sovi, sitten on vaan löydettävä toinen ratkaisu. Me elämme vain kerran, klisee sanonta, mutta se on tosi asia. Ei meillä ole täällä varaa jättää tekemättä asioita. Toista ei saa satuttaa tai vahingoittaa, mutta ei myöskään itseään.

Meni vähän ohi aiheen mutta pointti oli että ei avoin tarkoita sitä että olisi samanarvoinen muiden kanssa. Jos näin käy, silloin ei ole enää parisuhde.

Liittonne tulee päättymään eroon.

Naiset joilla on pakkomielle jakaa elämänsa vaiheisiin joissa yritetään syödä ja säästää kakku samanaikaisesti, eivät ole parisuhdekelpoisia. Viimeistään kun lapset on kasvatettu ja suhde arkipäiväistynyt, haluat taas "elää" ja suhteenne on mennyttä.

Vakiintumiseen sopiva persoonallisuustyyppi ei ajattele jäävänsä mistään paitsi ollessaan yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa.

Sama juttu ap:lle.

Miksi menit naimisiin kun tiesit ettei persoonallisuutesi tulee koskaan mahdollistamaan kestävää parisuhdetta? Halusitko lapset ja talon niin kovasti?

Varsinaiseen kysymykseeni vastaan niin että naisten etu on voimassa ainoastaan seksin osalta. Jos tarjoat _helppoa seksiä_ _ilman sitoumuksia_, saat itseäsi tasokkaamman miehen fuckbuddyksi.

Siinä vaiheessa kun puhutaan sitoutumisesta, ollaan samalla viivalla. Ylipainoinen 36-vuotias mamma ei voi enää vaatia Iskurissa pitkää, tummaa, komeaa ja dominoivaa panopalvelua. Joudut etsimään miestä joka on samaa tasoa, suhteeseen jonka ehdot ovat tasapuoliset.

Ei siis kuten tässä kuvaat että saisit miehen kaikilla herkuilla ja siten että kaikki langat ovat sinun käsissäsi.

12121212 kirjoitti:

Sama juttu ap:lle.

Miksi menit naimisiin kun tiesit ettei persoonallisuutesi tulee koskaan mahdollistamaan kestävää parisuhdetta? Halusitko lapset ja talon niin kovasti?

Varsinaiseen kysymykseeni vastaan niin että naisten etu on voimassa ainoastaan seksin osalta. Jos tarjoat _helppoa seksiä_ _ilman sitoumuksia_, saat itseäsi tasokkaamman miehen fuckbuddyksi.

Siinä vaiheessa kun puhutaan sitoutumisesta, ollaan samalla viivalla. Ylipainoinen 36-vuotias mamma ei voi enää vaatia Iskurissa pitkää, tummaa, komeaa ja dominoivaa panopalvelua. Joudut etsimään miestä joka on samaa tasoa, suhteeseen jonka ehdot ovat tasapuoliset.

Ei siis kuten tässä kuvaat että saisit miehen kaikilla herkuilla ja siten että kaikki langat ovat sinun käsissäsi.

En ole ollut naimisissa enkä ole ylipainoinen mamma. 36-vuotias 52 kg nainen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollanen suhde sit eroaa yhden yön suhteesta? Tavataan pari kertaa ja se on siinä.

Tavataan enemmän kuin pari kertaa ja ollaan ystäviä

Ap

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä avoimessa suhteessa voi olla se erityinen. Samalla tavalla kuin kaveriporukassa voi olla se yksi parempi kaveri tai ystävä.

Avoin suhde jakaa monenlaisia mielipiteitä, toiset eivät pidä sellaista parisuhteena ollenkaan ja sanovat että ihmistä ei voi rakastaa jos haluaa seksiä muualta. Mä

Omasta mielestäni asia ei mene kuitenkaan näin. Kyllä minusta on OK että jompikumpi tai molemmat käyvät baarissa ja harrastavat yhden illan juttuja, jos siltä tuntuu että sitä tarvitsee. Erityisesti suhteet joissa toinen on paljon aktiivisempi kuin toinen, voi avoin suhde olla ratkaisu.

Tottakai asiaa mutkistaa se, että miten pitää tunteet poissa muiden kanssa. Olen kyllä sitten miettinyt niinkin, että ihastuminen voi tapahtua ihan tavallisessa suhteessa myös joten ei se tilanne oikeastaan muutu. Noin vähän näkeminen on enemmän ongelma. On aika julmaa menoa jos ei saa nähdä rakastaan eikä saa edes tyydytystä mistään. Elää tavallaan ihan vankina. Tottakai jollekin tämä voi sopia, mutta ei kuitenkaan kaikille.

Itse näen avoimen suhteen mahdollisuutena varsinkin kun kyseessö ovat lapsettomat nuoret. Itse ajattelen että haluan elää vapaasti ja bilettää nuorena. Olen kuitenkin parisuhteessa josta en halua päästää irti. Olemme molemmat samoilla linjoilla jne. ja molemmille asia sopii. Haluamme elää nuoruutemme niin kuin haluamme ja saamme samalla nauttia siitä tunteesta kun on olemassa se yksi erityinen joka menee kaikkien yläpuolelle. Tuntea rakkautta häntä kohtaan ja saada rakkautta. Viettää aikaa ja nauttia toisistamme. On se yksi joka tuntee sinut perin pohjin, hyväksyy, auttaa, tukee, piristää, saa tuntemaan itsensä tärkeäksi ja halutuksi. Saan tuntea olevani se erityinen.

Itsellä ei varsinaisesti ole hinkua yhden illan juttuihin koska könnipanoista ei saa mitään, saattaa katua myöhemmin, saada tauteja jne. Seksi on minulle myös sen verran yksityinen asia etten ainakaan tällä hetkellä halua juosta kyläpyöränä. En kuitenkaan tuomitse jos joku haluaa näin tehdä.

Suhteemme minulla perustuu enemmän vapauteen mennä ja nauttia. Sitä ei ole baarissa rajattu esim. niin että ei saa tanssia miesten kanssa, vastaanottaa juomia tai flirttailla. Siis tätä perus baarimenoa.

Eniten tulen aina haluamaan miestäni :) hän on se erityinen. Elän kerran nuoruuteni ja haluan pitää vierelläni hänet ilman että jään jostain paitsi. Tavallaan "pelastamme" meidän suhteemme. Ei tarvitse myöhemmin katua ettei päässyt elämään vapaata nuoruutta ja erota siksi että haluaa olla vapaa. Sitä kuitenkin jossain vaiheessa haluaa asettua aloilleen jonkun kanssa. Kun se nuoruus jää taakse. Hankkia lapsia ja elää perhe-elämää. Silloin nuoruuttaan voi muistella hyvällä ja kiikkustuolissa sitten muistella kuinka sai sen mitä halusi. En halua koskaan katua vanhana sitä että en tehnyt jotain koska olin parisuhteessa. En myöskään halua katua että olen päästänyt jonkun menemään koska halusin elää kuin sinkut.

Jokainen tapaus on yksilöllinen eikä avoin tarkoita ettei olisi erityinen. Aina kaikki ei toimi tai sovi, sitten on vaan löydettävä toinen ratkaisu. Me elämme vain kerran, klisee sanonta, mutta se on tosi asia. Ei meillä ole täällä varaa jättää tekemättä asioita. Toista ei saa satuttaa tai vahingoittaa, mutta ei myöskään itseään.

Meni vähän ohi aiheen mutta pointti oli että ei avoin tarkoita sitä että olisi samanarvoinen muiden kanssa. Jos näin käy, silloin ei ole enää parisuhde.

Liittonne tulee päättymään eroon.

Naiset joilla on pakkomielle jakaa elämänsa vaiheisiin joissa yritetään syödä ja säästää kakku samanaikaisesti, eivät ole parisuhdekelpoisia. Viimeistään kun lapset on kasvatettu ja suhde arkipäiväistynyt, haluat taas "elää" ja suhteenne on mennyttä.

Vakiintumiseen sopiva persoonallisuustyyppi ei ajattele jäävänsä mistään paitsi ollessaan yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa.

Puhun nuoruudesta, en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta bilettää ja olla nuori ns. uudestaan ja toisin kuin nykyään on muodikasta, en hommaa lapsia ennen kuin olen 110% että olen valmis jättämään sen elämän taakseni ja nimenomaan haluan asettua aloilleni, kasvattaa lapset jne. Minusta tälläinen biletys meininki mikä on nyt päällä ei sovi perhe-elämää eläville. Lapset ovat ykkössijalla ja teen kaikkeni ettei heidän tarvitsi nähdä avioeroa. Se on itsestä kiinni. Tiedän siihen kuuluvan vastuun, sen mitä seuraa parisuhteelle, mitä tapahtuu itselle, mitä lapsi vaatii jne. Tiedän myös ne negatiiviset puolet ja siksi harkitsen tarkkaan mihin sijoitan äitiyden. Jos elämässäni ei jostain syystä ole miestä h-hetkenä ja kun kello alkaa tikittää viimeisiä vuosia tai jos parisuhde on tuore jne. En hanki lapsia. Haluan heille mahdollisimman vakaan tilanteen jotta heillä on pysyvyyttä elämässä ja näin turvallinen lapsuus. En halua että heidän tarvitsee pelätä menetystä.

Jos saisin valita, olisin siirtänyt nykyisen mieheni tapaamisen myöhempään elämään ja elänyt sinkkuna. Näin ei kuitenkaan käynyt ja en aio päästää irti ilman hyvää syytä.

Asioita ei voi ennustaa etukäteen. Meillä molemmilla on selkeät suunnitelmat joita haluamme seurata. Asiaa auttaa se, että meillä molemmilla on pyrkimykset samat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollanen suhde sit eroaa yhden yön suhteesta? Tavataan pari kertaa ja se on siinä.

Tavataan enemmän kuin pari kertaa ja ollaan ystäviä

Ap

Aika harvaa miestä kiinnostaa tuollainen FuckbuddyPlus-järjestely - etenkään jos nainen haluaa määritellä ehdot.

Miehen näkökulmasta tuo yhdistää seurustelusuhteen ja panosuhteen huonot puolet.

Ehkä jos tiputat riman riittävän alas miehen ulkonäön suhteen, joku riittävän epätoivoinen kamusektorille jätetty ylijäämämies voisi suostua.

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollanen suhde sit eroaa yhden yön suhteesta? Tavataan pari kertaa ja se on siinä.

Tavataan enemmän kuin pari kertaa ja ollaan ystäviä

Ap

Aika harvaa miestä kiinnostaa tuollainen FuckbuddyPlus-järjestely - etenkään jos nainen haluaa määritellä ehdot.

Miehen näkökulmasta tuo yhdistää seurustelusuhteen ja panosuhteen huonot puolet.

Ehkä jos tiputat riman riittävän alas miehen ulkonäön suhteen, joku riittävän epätoivoinen kamusektorille jätetty ylijäämämies voisi suostua.

Jihuu , näitähän riittää 💋😂

Ap

Vierailija kirjoitti:

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä avoimessa suhteessa voi olla se erityinen. Samalla tavalla kuin kaveriporukassa voi olla se yksi parempi kaveri tai ystävä.

Avoin suhde jakaa monenlaisia mielipiteitä, toiset eivät pidä sellaista parisuhteena ollenkaan ja sanovat että ihmistä ei voi rakastaa jos haluaa seksiä muualta. Mä

Omasta mielestäni asia ei mene kuitenkaan näin. Kyllä minusta on OK että jompikumpi tai molemmat käyvät baarissa ja harrastavat yhden illan juttuja, jos siltä tuntuu että sitä tarvitsee. Erityisesti suhteet joissa toinen on paljon aktiivisempi kuin toinen, voi avoin suhde olla ratkaisu.

Tottakai asiaa mutkistaa se, että miten pitää tunteet poissa muiden kanssa. Olen kyllä sitten miettinyt niinkin, että ihastuminen voi tapahtua ihan tavallisessa suhteessa myös joten ei se tilanne oikeastaan muutu. Noin vähän näkeminen on enemmän ongelma. On aika julmaa menoa jos ei saa nähdä rakastaan eikä saa edes tyydytystä mistään. Elää tavallaan ihan vankina. Tottakai jollekin tämä voi sopia, mutta ei kuitenkaan kaikille.

Itse näen avoimen suhteen mahdollisuutena varsinkin kun kyseessö ovat lapsettomat nuoret. Itse ajattelen että haluan elää vapaasti ja bilettää nuorena. Olen kuitenkin parisuhteessa josta en halua päästää irti. Olemme molemmat samoilla linjoilla jne. ja molemmille asia sopii. Haluamme elää nuoruutemme niin kuin haluamme ja saamme samalla nauttia siitä tunteesta kun on olemassa se yksi erityinen joka menee kaikkien yläpuolelle. Tuntea rakkautta häntä kohtaan ja saada rakkautta. Viettää aikaa ja nauttia toisistamme. On se yksi joka tuntee sinut perin pohjin, hyväksyy, auttaa, tukee, piristää, saa tuntemaan itsensä tärkeäksi ja halutuksi. Saan tuntea olevani se erityinen.

Itsellä ei varsinaisesti ole hinkua yhden illan juttuihin koska könnipanoista ei saa mitään, saattaa katua myöhemmin, saada tauteja jne. Seksi on minulle myös sen verran yksityinen asia etten ainakaan tällä hetkellä halua juosta kyläpyöränä. En kuitenkaan tuomitse jos joku haluaa näin tehdä.

Suhteemme minulla perustuu enemmän vapauteen mennä ja nauttia. Sitä ei ole baarissa rajattu esim. niin että ei saa tanssia miesten kanssa, vastaanottaa juomia tai flirttailla. Siis tätä perus baarimenoa.

Eniten tulen aina haluamaan miestäni :) hän on se erityinen. Elän kerran nuoruuteni ja haluan pitää vierelläni hänet ilman että jään jostain paitsi. Tavallaan "pelastamme" meidän suhteemme. Ei tarvitse myöhemmin katua ettei päässyt elämään vapaata nuoruutta ja erota siksi että haluaa olla vapaa. Sitä kuitenkin jossain vaiheessa haluaa asettua aloilleen jonkun kanssa. Kun se nuoruus jää taakse. Hankkia lapsia ja elää perhe-elämää. Silloin nuoruuttaan voi muistella hyvällä ja kiikkustuolissa sitten muistella kuinka sai sen mitä halusi. En halua koskaan katua vanhana sitä että en tehnyt jotain koska olin parisuhteessa. En myöskään halua katua että olen päästänyt jonkun menemään koska halusin elää kuin sinkut.

Jokainen tapaus on yksilöllinen eikä avoin tarkoita ettei olisi erityinen. Aina kaikki ei toimi tai sovi, sitten on vaan löydettävä toinen ratkaisu. Me elämme vain kerran, klisee sanonta, mutta se on tosi asia. Ei meillä ole täällä varaa jättää tekemättä asioita. Toista ei saa satuttaa tai vahingoittaa, mutta ei myöskään itseään.

Meni vähän ohi aiheen mutta pointti oli että ei avoin tarkoita sitä että olisi samanarvoinen muiden kanssa. Jos näin käy, silloin ei ole enää parisuhde.

Liittonne tulee päättymään eroon.

Naiset joilla on pakkomielle jakaa elämänsa vaiheisiin joissa yritetään syödä ja säästää kakku samanaikaisesti, eivät ole parisuhdekelpoisia. Viimeistään kun lapset on kasvatettu ja suhde arkipäiväistynyt, haluat taas "elää" ja suhteenne on mennyttä.

Vakiintumiseen sopiva persoonallisuustyyppi ei ajattele jäävänsä mistään paitsi ollessaan yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa.

Puhun nuoruudesta, en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta bilettää ja olla nuori ns. uudestaan ja toisin kuin nykyään on muodikasta, en hommaa lapsia ennen kuin olen 110% että olen valmis jättämään sen elämän taakseni ja nimenomaan haluan asettua aloilleni, kasvattaa lapset jne. Minusta tälläinen biletys meininki mikä on nyt päällä ei sovi perhe-elämää eläville. Lapset ovat ykkössijalla ja teen kaikkeni ettei heidän tarvitsi nähdä avioeroa. Se on itsestä kiinni. Tiedän siihen kuuluvan vastuun, sen mitä seuraa parisuhteelle, mitä tapahtuu itselle, mitä lapsi vaatii jne. Tiedän myös ne negatiiviset puolet ja siksi harkitsen tarkkaan mihin sijoitan äitiyden. Jos elämässäni ei jostain syystä ole miestä h-hetkenä ja kun kello alkaa tikittää viimeisiä vuosia tai jos parisuhde on tuore jne. En hanki lapsia. Haluan heille mahdollisimman vakaan tilanteen jotta heillä on pysyvyyttä elämässä ja näin turvallinen lapsuus. En halua että heidän tarvitsee pelätä menetystä.

Jos saisin valita, olisin siirtänyt nykyisen mieheni tapaamisen myöhempään elämään ja elänyt sinkkuna. Näin ei kuitenkaan käynyt ja en aio päästää irti ilman hyvää syytä.

Asioita ei voi ennustaa etukäteen. Meillä molemmilla on selkeät suunnitelmat joita haluamme seurata. Asiaa auttaa se, että meillä molemmilla on pyrkimykset samat.

110% varmuus ei merkitse yhtään mitään. Ei niin yhtään mitään.

Joka ikinen aviopari tässä maassa on 110% varma suhteen kestämisestä ja lasten hankkimisesta silloin kun ollaan rakastuttu tai hormonit vaativat hankkimaan lapsia. Silti yli puolet eroaa. Minunkin tuntemani yli 200 naista kaatanut ja jokaista naistaan pettänyt pelimies uskoo joka kerta että tämän naisen kanssa liitto kestää ikuisesti.

Totuus paljastuu vasta myöhemmin. Silloin perusluonne ottaa taas ohjat. Samat naiset jotka huolehtivat nuorina "ehtivätkö elää", ovat eronneina toistamassa "haluan elää/ihanan kevyttä/omaa elämää"-mantraa nelikymppisinä kun ruuhkavuodet hellittävät.