Lue keskustelun säännöt.
miksei unilääkkeitä uskalleta käyttää?
11.08.2017 |
Olen kuunnellut monen purkausta kuinka unettomuus haittaa elämää, jatkuva univaje vaikuttaa töihin ja perhe elämään ja nukkumista pelätään jo valmiiksi ja kierre on valmis. Olen ehdottanut unilääkkeitä mutta kuulemma ei uskalleta kun pelätään riippuvuutta. Onko niihin koukkuun jääminen pahempaa kuin jatkuva unettomuus ja jääkö edes koukkuun?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Et siis tiedä unettomuudesta mitään. Miksi koko muu perhe vetää unta ja yksi valvoo. Samat olosuhteet, sama ravinto, sama rytmi. Stressiä ei ole, mutta uni ei tule. Melatoniinia voi vetää kuin karkkia, mutta ei mitään vaikutusta.
Mulla alkoi todella nuorena tuo muut nukkuu mutta minä en. Eka tai toka luokalta vaikeuksia nukahtaa. Täysin unettomia öitä alkoi tulla teininä ja niitä tulee vieläkin. Lääkkeet otin käyttöön vähän alle nelikymppisenä. Stella ja stilnoc auttoi vuosia eikä annosta tarvinut kertaakaan nostaa. Sitten niiden käytöstä alettiin syyllistää. Piti kokeilla mirtsa ja ketopriini, paskoja molemmat. Nyt olen puolitoista vuotta yrittänyt pärjätä melatoniineilla. Silmäpussit on suunnilleen saatana leukaan asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Niinpä. Itse pelkään sitä päivää jona nämä puritanistiset lääkevastaiset asenteet on niin kovia, että minun kaltaisenikaan tapaukset ei enää saa apua lääkäreiltä. Käypä Hoito suositusten terrori on alkanut jo vaikuttaa niin, että vain harva lääkäri uskaltaa määrätä nukahtamislääkkeitä tai bentsoja, koska siitä voi mennä jopa lääkärinoikeudet hyllyille jos niitä usein määrää. Mutta ei se niinkään voi mennä, että ne joilla ei ihan oikeasti mikään muu auta, saavat sitten mennä työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiseen hautaan siksi, että joku suositus, joka toimii varmaan 97%:lla ihmisistä, määrää myös niiden muutaman prosentin hoidon joita Käypä Hoito suositus ei auta. No, jos näin kävisi itselle, niin sitten täytyisi tutustua näihin Silkkiteihin ja muihin laittomiin kanaviin, sieltä kuulemma saa hyvin lääkkeitäkin.
-1 & 20
Minusta tuntuu että ne jotka vastaavat tähän ketjuun unilääkkeiden haitallisuudesta ja ehdottavat kaikenlaista mindfulnessista lähtien ovat niitä jotka ei unettomuudesta tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Lääkärit ovat lääketeollisuuden marionetteja, ne saattaa valehdella miten sattuu jotta rahahanat ei menisi kiinni. Kyllä luonnollinen uni on se mitä pitää tavoitella viimeiseen asti, unilääkkeillä voi olla vaikka miten kauaskantoisia sivuvaikutuksia aivotoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Lääkärit ovat lääketeollisuuden marionetteja, ne saattaa valehdella miten sattuu jotta rahahanat ei menisi kiinni. Kyllä luonnollinen uni on se mitä pitää tavoitella viimeiseen asti, unilääkkeillä voi olla vaikka miten kauaskantoisia sivuvaikutuksia aivotoimintaan.
Et sitten ymmärtänyt pointtia! Lääkkeet on tutkittu niin moneen kertaan ennen markkinoille pääsyä, että ne on turvallisia. Lääkäri on vain ketjun lopussa niitä määräämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit klikata ihan rauhassa alapeukkua, mutta tuo on se kysymys mitä olen koko ikäni yrittänyt selvittää. Voiko jollain olla luonnostaan esim. unihormonia kehossa vähemmän. Tai jotain. En tiedä ja sitä lääkärit eivät ole halukkaita selvittämään. Kirjoittavat reseptin ja tuhahtelevat paheksuvasti. En halua käyttää lääkkeitä, mutta en voi käydä töissä ja hoitaa lapsiani ilman nukkumista. Anteeksi.
Opiskele aluksi vaikka se miksi lähes kaikki nukkuvat ja miten valo ohjaa uni-valverytmiä. Kasveista alkaen. Tutustu sen jälkeen siihen mitä nukkuminen tarkoittaa hermoston kannalta. Wikistä pääset jo pitkälle https://fi.wikipedia.org/wiki/Nukkuminen ... ja ymmärtänet aika nopeasti, ettei kyse ole välttämättä jostain yhdestä hormonista saati jostain lääkkeen sivuvaikutuksesta, jolla uni saadaan aikaan kemiallisesti.
Kun noin hyvin nämä asiat tiedät, niin auta meitä unettomia! Lääkärit tosiaan aina saarnaavat kahvista ja säännöllisestä rytmistä yms.yms. Kun nämä kaikki asiat on huomioitu elämässä ja siltikään ei nukuta, niin lääkäri nostaa kädet pystyyn ja kirjoittaa reseptin. Se tässä onkin ongelma, kun mitään oikeaa apua ei saa. Mutta sama homma varmaan esim. masennuksen kanssa. Tuskin kukaan masennuslääkkeitäkään huvikseen vetää vaan ihan pakosta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että ne jotka vastaavat tähän ketjuun unilääkkeiden haitallisuudesta ja ehdottavat kaikenlaista mindfulnessista lähtien ovat niitä jotka ei unettomuudesta tiedä mitään.
Niinpä. Ihmisillä on sellainen taipumus, että he ajattelevat että oma kokemus on yleistettävissä muihinkin. Ja sitten jos itse on saanut avun jostain tuollaisesta, niin sitten ajatellaan että kyllä kaikkien muidenkin täytyy.
En itsekään olisi nuorempana, kun olin kärsinyt vain "tavallisesta" unettomuudesta, joka liittyi esim. stressiin, voinut tajuta millään sitä, että jonain päivänä mulla väsymyksellä ja unella ei olisi mitään tekemistä keskenään. Silloin vielä normaalina tilapäisunettomana homma meni niin, että jos jollain sai itsensä väsyneeksi, kyllä sitten nukahtikin. Stressin ylikierrokset toki tuppasivat pitämään pirteänä, mutta stressiinhän on monia keinoja ja se on onneksi useimimiten tilapäistä.
Mutta sen jälkeen kun tämä pahempi unettomuus alkoi, niin voin olla vaikka kuinka väsynyt mutta sillä ei ole mitään tekemistä nukkumisen kanssa. Makaan sitten vaan väsyneenä valveilla sängyssä. Mulle voi syöttää sedatiivista antihistamiinia ja sitten minä pyörin siellä sängyssä kahta kamalamman olon kanssa: kun ennen oli valveilla ja oli muuten ok olo paitsi unettomuus ärsytti, lääkkeen jälkeen on niin väsynyt että tuntuu että on kuolemansairas kun sängyssä maatessakin väsyttää, mutta uni ei tule.
jotenkin mun keho toimii tosi epänormaalisti, koska kun jouduin onnettomuuden jälkeen ortopediseen leikkaukseen, niin kuulemma olin tarvinnut epänormaalin suuren annoksen nukutusaineita ja piti lisätäkin leikkauksen aikana, koska jotkut käyrät alkoi näyttää että lähestyn heräämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtautuminen lääkkeisiin vaihtelee eri maissa ja kulttuureissa. Suomessa riippuvuus nähdään kaikkein pahimpana mörkönä, ikäänkuin esim. paha unettomuus olisi siihen verrattuna vain pieni vaiva. Bentsoihin jotkut lääkärit suhtautuvat lähes samoin kuin heroiiniin nykyisin Suomessa.
Joissain toisissa maissa määrätään helposti melkein mitä tahansa lääkkeitä, esim. vaikka Ranskassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Ihan varmasti noita kokeillaan ihan jokaisella ensimmäisenä noita melu, valosaaste jne asioita. Samoin kuin mietitään onko liikaa stressiä, käyttääkö älylaitteita ennen nukkumaanmenoa jne.
Itse yritin ihan viimeiseen asti selvitä ilman lääkkeitä. Mulla on vieläkin kirjahyllyssä komea rivi erilaisia self help kirjoja unettomuuteen, ja ensisijaisesti yritin esim. meditaatiota mielen rauhoittamiseen ja lääkäriaseman järjestämää ns. unikoulua jossa keskityttiin juuri lainaamani viestin kaltaisiin asioihin. Mutta ei auttanut.
Lopulta menin tunnetulle unispesialistille joka halusi teettää unipatjatutkimuksen ihan ensin. Mulle tuotiin kotiin erityispatja joka mittaa hengittämistä, sykettä tms, jolla voitaisiin todeta esim. mahdollinen uniapnea. Mitään epänormaalia ei löytynyt, ei myöskään perus-terveystarkastuksessa verikokeineen. Ja olin tosiaan niin huonossa hapessa, että en nukkunut enää minkäänlaisia yhtenäisiä öitä, vaan mikronukahtelin edes huomaamattani. Esim. autoa en voinut kuvitellakaan ajavani tuon takia. Minä tosiaan luulin että olin ollut jo kuukausia nukkumatta, mutta unispesialisti sanoi, että ei se niin ole, vaan sinä nukahtelet lyhyiksi jaksoiksi huomaamattasi, minkä unipatjatutkimuskin totesi. Mutta koska noissa mikronukahduksissa ei saa kaikkia tärkeitä unen vaiheita, niin vaikka hengissä pysyy, niin pää on ihan tokkurassa ja hirvittävä uupumus.
Sitten kokeiltiin noita väsyttäviä allergialääkkeitä, sitten masennuslääkkeitä. Väsyttävä allergialääke ei auttanut mitään. Masennuslääke auttoi kaksi viikkoa aavistuksen, sitten teho loppui. Koitettin toisentyyppistä masennuslääkettä, sama juttu. Nukahtamislääke nukahdutti vain tunniksi, sitten heräsin taas enkä saanut nukuttua ilman uutta lääkettä. Onneksi tuosta bentso+masennuslääke kombosta löytyi apu.
Lääkäri, samoin kuin toinen (unettomuuteen erikoistunut psykiatri) jolla olen käynyt edellisen jäätyä eläkkeelle, on sitä mieltä että minä kuulun siihen ryhmään unettomia, joilla on unettomuudelle puhtaasti biologinen syy. Muistaakseni jotain sellaista kertoi, että tutkimukset kertovat että osalla GABAan yms liittyvä aivokemia on normaalista poikkeavaa niin että heidän hermostonsa on pysyvästi liian ylikierroksilla nukkumiseen. Bentso on rauhoittava lääke ja täsmä-auttaa ylikierroksiin.
Kokeile mennä joskus muutamaksi yöksi sellaiselle mökille, jossa ei ole mitään hienouksia, ei sähkölaitteita tai edes vessaa sisällä. Tee se näin syksyllä kun yöt ovat tosi pimeitä. Ääninä kuulet ehkä luonnon ääniä kuten tuulta tai sadetta. Mikäli tämä auttaa, niin tiedät syyn olevan ulkoinen. Mikäli ei, niin sitten voi siirtyä tarkastelemaan sisäisiä asioita. GABA:n suhteen olisi luullut Lyrican olevan ensisijainen kokeiltava mömmö?
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Ketipinoria myydään offlabelina (https://fi.wikipedia.org/wiki/Off_label_-k%C3%A4ytt%C3%B6) unettomuuden hoitoon. Sitä ei ole koskaan testattu siihen käyttöön. Eli uskolla menet, et faktoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tyrkytettiin nuorempana unilääkkeitä mutta kieltäydyin niistä. Nyt olen sopeutunut siihen että en vain yksinkertaisesti tarvitse 8 tunnin yöunia vaikka virallisesti niin väitetään.
No, tässä asiassa ajat on parantuneet, meinaan kenellekään ei taatusti tyrkytetä enää unilääkkeitä. Ne on tosi kiven alla niillekin jotka on aika pahastikin unettomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Lääkärit ovat lääketeollisuuden marionetteja, ne saattaa valehdella miten sattuu jotta rahahanat ei menisi kiinni. Kyllä luonnollinen uni on se mitä pitää tavoitella viimeiseen asti, unilääkkeillä voi olla vaikka miten kauaskantoisia sivuvaikutuksia aivotoimintaan.
Vai viimeiseen asti? Itselläni ainakin pysyviä muutoksia aivotoimintaan on tullut siitä, että sinnittelin unettomuudesta kärsiessäni liian kauan ilman lääkkeitä. Vielä nykyäänkin ahdistun sen vuoksi silloin, jos uni ei joskus tule, niin paljon että valvon sitten koko yön. Elimistö menee taistele tai pakene-tilaan. Näin ei olisi käynyt, jos olisin ajoissa ymmärtänyt lääkkeiden olevan paras ensiapu vakavaan unettomuuteen. Olen siis luonnostani herkkäuninen, ja nykyään myönnän, että stressaantuneena nukkumiseen voi tarvita apua lääkkeistä. Ei riippuvuutta, ei pitkäaikaista käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Lääkärit ovat lääketeollisuuden marionetteja, ne saattaa valehdella miten sattuu jotta rahahanat ei menisi kiinni. Kyllä luonnollinen uni on se mitä pitää tavoitella viimeiseen asti, unilääkkeillä voi olla vaikka miten kauaskantoisia sivuvaikutuksia aivotoimintaan.
Et sitten ymmärtänyt pointtia! Lääkkeet on tutkittu niin moneen kertaan ennen markkinoille pääsyä, että ne on turvallisia. Lääkäri on vain ketjun lopussa niitä määräämässä.
Ei ole! Mikäli kyse on esimerkiksi ketiapiinista eli Ketipinorista, niin sitä ei nimenomaan ole TUTKITTU unettomuuden hoitoon saati edes HYVÄKSYTTY siihen käyttöön. Amerikassa sitä ei ole hyväksytty kuin kolmeen asiaan: http://psychopharmacologyinstitute.com/antipsychotics/quetiapine/quetia…
1. Skitsofrenia
2. Bipo
3. Vakava masennus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tyrkytettiin nuorempana unilääkkeitä mutta kieltäydyin niistä. Nyt olen sopeutunut siihen että en vain yksinkertaisesti tarvitse 8 tunnin yöunia vaikka virallisesti niin väitetään.
No, tässä asiassa ajat on parantuneet, meinaan kenellekään ei taatusti tyrkytetä enää unilääkkeitä. Ne on tosi kiven alla niillekin jotka on aika pahastikin unettomia.
Höpö höpö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Ihan varmasti noita kokeillaan ihan jokaisella ensimmäisenä noita melu, valosaaste jne asioita. Samoin kuin mietitään onko liikaa stressiä, käyttääkö älylaitteita ennen nukkumaanmenoa jne.
Itse yritin ihan viimeiseen asti selvitä ilman lääkkeitä. Mulla on vieläkin kirjahyllyssä komea rivi erilaisia self help kirjoja unettomuuteen, ja ensisijaisesti yritin esim. meditaatiota mielen rauhoittamiseen ja lääkäriaseman järjestämää ns. unikoulua jossa keskityttiin juuri lainaamani viestin kaltaisiin asioihin. Mutta ei auttanut.
Lopulta menin tunnetulle unispesialistille joka halusi teettää unipatjatutkimuksen ihan ensin. Mulle tuotiin kotiin erityispatja joka mittaa hengittämistä, sykettä tms, jolla voitaisiin todeta esim. mahdollinen uniapnea. Mitään epänormaalia ei löytynyt, ei myöskään perus-terveystarkastuksessa verikokeineen. Ja olin tosiaan niin huonossa hapessa, että en nukkunut enää minkäänlaisia yhtenäisiä öitä, vaan mikronukahtelin edes huomaamattani. Esim. autoa en voinut kuvitellakaan ajavani tuon takia. Minä tosiaan luulin että olin ollut jo kuukausia nukkumatta, mutta unispesialisti sanoi, että ei se niin ole, vaan sinä nukahtelet lyhyiksi jaksoiksi huomaamattasi, minkä unipatjatutkimuskin totesi. Mutta koska noissa mikronukahduksissa ei saa kaikkia tärkeitä unen vaiheita, niin vaikka hengissä pysyy, niin pää on ihan tokkurassa ja hirvittävä uupumus.
Sitten kokeiltiin noita väsyttäviä allergialääkkeitä, sitten masennuslääkkeitä. Väsyttävä allergialääke ei auttanut mitään. Masennuslääke auttoi kaksi viikkoa aavistuksen, sitten teho loppui. Koitettin toisentyyppistä masennuslääkettä, sama juttu. Nukahtamislääke nukahdutti vain tunniksi, sitten heräsin taas enkä saanut nukuttua ilman uutta lääkettä. Onneksi tuosta bentso+masennuslääke kombosta löytyi apu.
Lääkäri, samoin kuin toinen (unettomuuteen erikoistunut psykiatri) jolla olen käynyt edellisen jäätyä eläkkeelle, on sitä mieltä että minä kuulun siihen ryhmään unettomia, joilla on unettomuudelle puhtaasti biologinen syy. Muistaakseni jotain sellaista kertoi, että tutkimukset kertovat että osalla GABAan yms liittyvä aivokemia on normaalista poikkeavaa niin että heidän hermostonsa on pysyvästi liian ylikierroksilla nukkumiseen. Bentso on rauhoittava lääke ja täsmä-auttaa ylikierroksiin.
Kokeile mennä joskus muutamaksi yöksi sellaiselle mökille, jossa ei ole mitään hienouksia, ei sähkölaitteita tai edes vessaa sisällä. Tee se näin syksyllä kun yöt ovat tosi pimeitä. Ääninä kuulet ehkä luonnon ääniä kuten tuulta tai sadetta. Mikäli tämä auttaa, niin tiedät syyn olevan ulkoinen. Mikäli ei, niin sitten voi siirtyä tarkastelemaan sisäisiä asioita. GABA:n suhteen olisi luullut Lyrican olevan ensisijainen kokeiltava mömmö?
Jos kokeilun jälkeen toteaa, että syy on ulkoinen, niin miten sitten toimitaan? Muutetaan erämaahan mökille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Ketipinoria myydään offlabelina (https://fi.wikipedia.org/wiki/Off_label_-k%C3%A4ytt%C3%B6) unettomuuden hoitoon. Sitä ei ole koskaan testattu siihen käyttöön. Eli uskolla menet, et faktoilla.
Tämä on valitettavasti ihan totta. Perehdyin tähän asiaan, kun työterveyslääkäri ihmetteli minulle määrättyä lääkitystä jossa on bentso mukana, ja ehdotti että nykyään näitä hoidetaan esim. Ketipinorilla. Tutustuin sitten mikä aine on kyseessä, ja todellakin törmäsin tähän että esim. Yhdysvalloissa käyttö unettomuuteen on kielletty, sen jälkeen kun lääkettä kokeiltiin Irakin sodan aikana ja jälkeen unettomuudesta kärsiville sotilaille ja muulle armeijahenkilöstöllle. Lopputulokset oli melko kauheat. Lisääntynyttä diabetes tyyppi 2 esiintyvyyttä nuorilla, hoikilla ja hyväkuntoisilla ihmisillä, vaikeita sivuoireita, ja tosiaan kammottavimmillaan täysin yllättäviä äkkikuolemia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.
Lääkärit ovat lääketeollisuuden marionetteja, ne saattaa valehdella miten sattuu jotta rahahanat ei menisi kiinni. Kyllä luonnollinen uni on se mitä pitää tavoitella viimeiseen asti, unilääkkeillä voi olla vaikka miten kauaskantoisia sivuvaikutuksia aivotoimintaan.
Vai viimeiseen asti? Itselläni ainakin pysyviä muutoksia aivotoimintaan on tullut siitä, että sinnittelin unettomuudesta kärsiessäni liian kauan ilman lääkkeitä. Vielä nykyäänkin ahdistun sen vuoksi silloin, jos uni ei joskus tule, niin paljon että valvon sitten koko yön. Elimistö menee taistele tai pakene-tilaan. Näin ei olisi käynyt, jos olisin ajoissa ymmärtänyt lääkkeiden olevan paras ensiapu vakavaan unettomuuteen. Olen siis luonnostani herkkäuninen, ja nykyään myönnän, että stressaantuneena nukkumiseen voi tarvita apua lääkkeistä. Ei riippuvuutta, ei pitkäaikaista käyttöä.
Eli STRESSI on se joka aivoja (ja muuta kehoa) tuhoaa. Se sinun olisi pitänyt ensin hoitaa itse kuntoon. Kun soluvaurioita on tullut, eivät lääkkeet niitä enää korjaa. Sairauden oireita niillä voidaan toki lievittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Ihan varmasti noita kokeillaan ihan jokaisella ensimmäisenä noita melu, valosaaste jne asioita. Samoin kuin mietitään onko liikaa stressiä, käyttääkö älylaitteita ennen nukkumaanmenoa jne.
Itse yritin ihan viimeiseen asti selvitä ilman lääkkeitä. Mulla on vieläkin kirjahyllyssä komea rivi erilaisia self help kirjoja unettomuuteen, ja ensisijaisesti yritin esim. meditaatiota mielen rauhoittamiseen ja lääkäriaseman järjestämää ns. unikoulua jossa keskityttiin juuri lainaamani viestin kaltaisiin asioihin. Mutta ei auttanut.
Lopulta menin tunnetulle unispesialistille joka halusi teettää unipatjatutkimuksen ihan ensin. Mulle tuotiin kotiin erityispatja joka mittaa hengittämistä, sykettä tms, jolla voitaisiin todeta esim. mahdollinen uniapnea. Mitään epänormaalia ei löytynyt, ei myöskään perus-terveystarkastuksessa verikokeineen. Ja olin tosiaan niin huonossa hapessa, että en nukkunut enää minkäänlaisia yhtenäisiä öitä, vaan mikronukahtelin edes huomaamattani. Esim. autoa en voinut kuvitellakaan ajavani tuon takia. Minä tosiaan luulin että olin ollut jo kuukausia nukkumatta, mutta unispesialisti sanoi, että ei se niin ole, vaan sinä nukahtelet lyhyiksi jaksoiksi huomaamattasi, minkä unipatjatutkimuskin totesi. Mutta koska noissa mikronukahduksissa ei saa kaikkia tärkeitä unen vaiheita, niin vaikka hengissä pysyy, niin pää on ihan tokkurassa ja hirvittävä uupumus.
Sitten kokeiltiin noita väsyttäviä allergialääkkeitä, sitten masennuslääkkeitä. Väsyttävä allergialääke ei auttanut mitään. Masennuslääke auttoi kaksi viikkoa aavistuksen, sitten teho loppui. Koitettin toisentyyppistä masennuslääkettä, sama juttu. Nukahtamislääke nukahdutti vain tunniksi, sitten heräsin taas enkä saanut nukuttua ilman uutta lääkettä. Onneksi tuosta bentso+masennuslääke kombosta löytyi apu.
Lääkäri, samoin kuin toinen (unettomuuteen erikoistunut psykiatri) jolla olen käynyt edellisen jäätyä eläkkeelle, on sitä mieltä että minä kuulun siihen ryhmään unettomia, joilla on unettomuudelle puhtaasti biologinen syy. Muistaakseni jotain sellaista kertoi, että tutkimukset kertovat että osalla GABAan yms liittyvä aivokemia on normaalista poikkeavaa niin että heidän hermostonsa on pysyvästi liian ylikierroksilla nukkumiseen. Bentso on rauhoittava lääke ja täsmä-auttaa ylikierroksiin.
Kokeile mennä joskus muutamaksi yöksi sellaiselle mökille, jossa ei ole mitään hienouksia, ei sähkölaitteita tai edes vessaa sisällä. Tee se näin syksyllä kun yöt ovat tosi pimeitä. Ääninä kuulet ehkä luonnon ääniä kuten tuulta tai sadetta. Mikäli tämä auttaa, niin tiedät syyn olevan ulkoinen. Mikäli ei, niin sitten voi siirtyä tarkastelemaan sisäisiä asioita. GABA:n suhteen olisi luullut Lyrican olevan ensisijainen kokeiltava mömmö?
Jos kokeilun jälkeen toteaa, että syy on ulkoinen, niin miten sitten toimitaan? Muutetaan erämaahan mökille?
Joo tätä samaa ajattelin, että ok jos sähköttömyys jne auttaisikin, niin se ei taitaisi kauheasti minua arjessani auttaa, kun työtäni teen tietokoneella, joudun asumaan kaupungissa työni takia jne.
Tuota Lyricaa mikä mainittiin ei ole koskaan ehdotettu. Ehkä siksi, että sain tämän nykyisen lääkityksen jo kauan sitten, ja koska se toimii eikä annosta jouduta nostamaan, ei ole haluttu vaihtaakaan. Helposti tämäntyyppisten lääkkeiden muutoksista tulee ikäviä vieroitus- ja sivuoireita, ja sitten jos uusi lääke ei toimisikaan hyvin niin olisi turhaa tuskaa. Itse en koe tosiaan yhtään mitään haittoja keskimääräisestä masennuksen hoitoon käytettävästä mirtazapin-annoksestani ja mm. lasten epilepsian hoitoon käytetystä pienestä annoksesta rivatrilia.
Itse turvaudun nykylääketieteeseen, miksi kärsiä kun apua on saatavilla? Lääkkeet on niin monen seulan läpikäyneet että luotan siihen mitä lääkäri määrää. Pahempaa on itse unettomuus kuin lääke joka auuttaa selviytymään arjesta.