miksei unilääkkeitä uskalleta käyttää?
Olen kuunnellut monen purkausta kuinka unettomuus haittaa elämää, jatkuva univaje vaikuttaa töihin ja perhe elämään ja nukkumista pelätään jo valmiiksi ja kierre on valmis. Olen ehdottanut unilääkkeitä mutta kuulemma ei uskalleta kun pelätään riippuvuutta. Onko niihin koukkuun jääminen pahempaa kuin jatkuva unettomuus ja jääkö edes koukkuun?
Kommentit (93)
Itse käytän satunnaisesti enkä ole jäänyt riippuvaiseksi.kyseessä Triptyl unilääke.
Lääkkeet ei poista unen todellista syytä vaikka niitä söisi loppuikänsä ja pilaisi maksansa ja munuaisensa. Lääkkeet on hyvä apu ensi hätään mutta ei mikään ratkaisu.
Atarax eli allergialääke toimii hyvin mulla. Sitä käytetään myös siis unettomuuteen.
Se resepti kirjoitetaan helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Koska neuroleptit ovat ihmelääkkeitä, oli vaiva mikä tahansa. Niillä paranee flunssakin! Ja aivovammatkin!
-tohtori x
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Et siis tiedä unettomuudesta mitään. Miksi koko muu perhe vetää unta ja yksi valvoo. Samat olosuhteet, sama ravinto, sama rytmi. Stressiä ei ole, mutta uni ei tule. Melatoniinia voi vetää kuin karkkia, mutta ei mitään vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Itse käytän satunnaisesti enkä ole jäänyt riippuvaiseksi.kyseessä Triptyl unilääke.
Triptyl on masennuslääke ja jostain syystä sitä vedetään unettomuuteen. En tiedä onkonäitä koskaan tutkittu että mitä ne pitkässä juoksussa tekevät ihmiselle, sairastutaanko sitten helpommin masennukseen kun mielialaa kohottavaa lääkettä on vedetty naamaan muutama vuosi että saadaan unen päästä kiinni.
Voit klikata ihan rauhassa alapeukkua, mutta tuo on se kysymys mitä olen koko ikäni yrittänyt selvittää. Voiko jollain olla luonnostaan esim. unihormonia kehossa vähemmän. Tai jotain. En tiedä ja sitä lääkärit eivät ole halukkaita selvittämään. Kirjoittavat reseptin ja tuhahtelevat paheksuvasti. En halua käyttää lääkkeitä, mutta en voi käydä töissä ja hoitaa lapsiani ilman nukkumista. Anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Et siis tiedä unettomuudesta mitään. Miksi koko muu perhe vetää unta ja yksi valvoo. Samat olosuhteet, sama ravinto, sama rytmi. Stressiä ei ole, mutta uni ei tule. Melatoniinia voi vetää kuin karkkia, mutta ei mitään vaikutusta.
Se unettomuuden syy pitäisi selvittää. Aina siihen joku syy on, eikä välttämättä ulkoinen. Eikä sitä voi täällä palstakirjoittelulla selvittää.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Et siis tiedä unettomuudesta mitään. Miksi koko muu perhe vetää unta ja yksi valvoo. Samat olosuhteet, sama ravinto, sama rytmi. Stressiä ei ole, mutta uni ei tule. Melatoniinia voi vetää kuin karkkia, mutta ei mitään vaikutusta.
Miksi toiset voi tupakoida ikänsä ilman keuhkosyöpää ja toiset ei? Ihan saman luokan kysymys. Jokainen on yksilö ja toiset ovat vain herkempiä ympäristölle. Lääke ei muuta ympäristöä, se on varmaa.
Vierailija kirjoitti:
Atarax eli allergialääke toimii hyvin mulla. Sitä käytetään myös siis unettomuuteen.
Se resepti kirjoitetaan helpommin.
Onnekkaita ne, joilla nuo toimii, tai edes pelkkä masennuslääke :)
Itselläni ei toimi, ja kokeilun jälkeen lääkäri sanoikin, että usein kroonisesti unettomilla on niin, että mikään väsyttävä lääke ei auta nukkumaan. Sitten vaan makaa hereillä unettomana, mutta väsyneenä, kun muuten makaisi hereillä pirteämpänä.
-1
Lääkärit ilmeisesti eivät mielellään määrää suuria määriä unilääkkeitä toleranssin kasvamisen ja riippuvuusriskin takia.
Itse en halua käyttää "uni"lääkkeitä, koska ne ovat vain nukahtamislääkkeitä. Minun ongelmani ei ole nukahtamisessa: olen iltaisin hyvin väsynyt ja nukahdan helposti ja nopeasti, mutta herään aamuyöllä enkä saa enää unta. Tähän ei mikään lääke kunnolla auta. Melatoniini ja valeriaana auttavat joskus, mutta niistä jää tokkurainen olo aamuksi. Paras "unilääke" itselleni on vanhanaikainen väsyttävä antihistamiini.
Minulle tyrkytettiin nuorempana unilääkkeitä mutta kieltäydyin niistä. Nyt olen sopeutunut siihen että en vain yksinkertaisesti tarvitse 8 tunnin yöunia vaikka virallisesti niin väitetään.
Vierailija kirjoitti:
Voit klikata ihan rauhassa alapeukkua, mutta tuo on se kysymys mitä olen koko ikäni yrittänyt selvittää. Voiko jollain olla luonnostaan esim. unihormonia kehossa vähemmän. Tai jotain. En tiedä ja sitä lääkärit eivät ole halukkaita selvittämään. Kirjoittavat reseptin ja tuhahtelevat paheksuvasti. En halua käyttää lääkkeitä, mutta en voi käydä töissä ja hoitaa lapsiani ilman nukkumista. Anteeksi.
Opiskele aluksi vaikka se miksi lähes kaikki nukkuvat ja miten valo ohjaa uni-valverytmiä. Kasveista alkaen. Tutustu sen jälkeen siihen mitä nukkuminen tarkoittaa hermoston kannalta. Wikistä pääset jo pitkälle https://fi.wikipedia.org/wiki/Nukkuminen ... ja ymmärtänet aika nopeasti, ettei kyse ole välttämättä jostain yhdestä hormonista saati jostain lääkkeen sivuvaikutuksesta, jolla uni saadaan aikaan kemiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ilmeisesti eivät mielellään määrää suuria määriä unilääkkeitä toleranssin kasvamisen ja riippuvuusriskin takia.
Itse en halua käyttää "uni"lääkkeitä, koska ne ovat vain nukahtamislääkkeitä. Minun ongelmani ei ole nukahtamisessa: olen iltaisin hyvin väsynyt ja nukahdan helposti ja nopeasti, mutta herään aamuyöllä enkä saa enää unta. Tähän ei mikään lääke kunnolla auta. Melatoniini ja valeriaana auttavat joskus, mutta niistä jää tokkurainen olo aamuksi. Paras "unilääke" itselleni on vanhanaikainen väsyttävä antihistamiini.
Aamuyön heräämiset ovat tyypillisiä stressiin liitettyjä ongelmia. Mikäli tämän haluaa hoitaa kuntoon, pitää ensin tietää miksi stressaat. Mittauksiakin on olemassa sykevälivaihtelumittauksesta alkaen.
Tiedän aivan hyvin, mikä itseäni valvottaa. Jatkuva stressi ja ahdistus. Mielessä pyörivät niin työasiat kuin lähiomaisten ja ystävien ongelmat.
Rentoutusharjoitukset, jooga, mieltä askarruttavien asioiden ylös kirjoittaminen, läppärin käytön välttäminen klo 18 jälkeen, kahvin juonnin minimointi, sopiva määrä liikuntaa alkuillasta, makuuhuoneen pimentäminen...you just name it.
Minulle tulee Ketipinorista ja Mirtatsapiinista kamala olo. Stellan kanssa suorastaa sekoilin (mukama nukuin, mutta touhuilin silti kaikenlaista). Pelottavaa!
Triptyl on se, mitä käytän nykyisin ja pyrin pitämään annoksen miniminä. Siitäkin tulee esimerkiksi tasapaino-ongelmia ja huimausta.
Luultavasti unettomuusongelmat saivat alkunsa silloin, kun kärsin ankarista selkäkivuista ja heräilin kun unessa käännähtäessä iski kipukramppi. Aamuyön heräilyyn on vaikuttanut astma.
En muuta odota kuin, että pääsen pois työelämästä ja saan nukkua milloin huvittaa tai olla nukkumatta. Nyt sekoilen duunissa niin, että hävetys on jokaviikkoista. Ei pelaa muisti ja keskittymiskyky on olematon.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ilmeisesti eivät mielellään määrää suuria määriä unilääkkeitä toleranssin kasvamisen ja riippuvuusriskin takia.
Itse en halua käyttää "uni"lääkkeitä, koska ne ovat vain nukahtamislääkkeitä. Minun ongelmani ei ole nukahtamisessa: olen iltaisin hyvin väsynyt ja nukahdan helposti ja nopeasti, mutta herään aamuyöllä enkä saa enää unta. Tähän ei mikään lääke kunnolla auta. Melatoniini ja valeriaana auttavat joskus, mutta niistä jää tokkurainen olo aamuksi. Paras "unilääke" itselleni on vanhanaikainen väsyttävä antihistamiini.
Söin nukahtamislääkettä olikohan opamox ja sama ongelma eli heräsin aamuyöstä. Vaihdoin triptyliin ja ongelma poistui ja sen turvin nukun koko yön aamuun asti eikä ole aiheuttanut riippuvuutta. Voin olla kuukausia ilman ja ottaa kun on tarve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.
Lääkehakuisuus on kuitenkin se väärä lähtökohta ongelmaan, joka ei ole lääkkein parannettavissa. Orion on suurin syy siihen miksi offlabelina ketiapiinia (aka Ketipinor aka Seroquel) käytetään niin paljon.
Tärkeintä unettomuuden hoidossa olisi tarkastella syitä mitkä unettomuuteen johtavat. Onko kyse melusta, valosaasteesta joka sotkee aivojen toimintaa (lähtien suprakiasmaattisesta tumakkeesta) tai jostain muusta tekijästä. Hyvin harva ihminen oikeasti edes tajuaa pohtia unettomuuden seikkoja, seikkoja, joita unettoman pitäisi muuttaa. Lääkkeet eivät sammuta valoja aikaisemmin tai lääkkeet eivät hiljennä kadulta tulevaa meteliä.
Ihan varmasti noita kokeillaan ihan jokaisella ensimmäisenä noita melu, valosaaste jne asioita. Samoin kuin mietitään onko liikaa stressiä, käyttääkö älylaitteita ennen nukkumaanmenoa jne.
Itse yritin ihan viimeiseen asti selvitä ilman lääkkeitä. Mulla on vieläkin kirjahyllyssä komea rivi erilaisia self help kirjoja unettomuuteen, ja ensisijaisesti yritin esim. meditaatiota mielen rauhoittamiseen ja lääkäriaseman järjestämää ns. unikoulua jossa keskityttiin juuri lainaamani viestin kaltaisiin asioihin. Mutta ei auttanut.
Lopulta menin tunnetulle unispesialistille joka halusi teettää unipatjatutkimuksen ihan ensin. Mulle tuotiin kotiin erityispatja joka mittaa hengittämistä, sykettä tms, jolla voitaisiin todeta esim. mahdollinen uniapnea. Mitään epänormaalia ei löytynyt, ei myöskään perus-terveystarkastuksessa verikokeineen. Ja olin tosiaan niin huonossa hapessa, että en nukkunut enää minkäänlaisia yhtenäisiä öitä, vaan mikronukahtelin edes huomaamattani. Esim. autoa en voinut kuvitellakaan ajavani tuon takia. Minä tosiaan luulin että olin ollut jo kuukausia nukkumatta, mutta unispesialisti sanoi, että ei se niin ole, vaan sinä nukahtelet lyhyiksi jaksoiksi huomaamattasi, minkä unipatjatutkimuskin totesi. Mutta koska noissa mikronukahduksissa ei saa kaikkia tärkeitä unen vaiheita, niin vaikka hengissä pysyy, niin pää on ihan tokkurassa ja hirvittävä uupumus.
Sitten kokeiltiin noita väsyttäviä allergialääkkeitä, sitten masennuslääkkeitä. Väsyttävä allergialääke ei auttanut mitään. Masennuslääke auttoi kaksi viikkoa aavistuksen, sitten teho loppui. Koitettin toisentyyppistä masennuslääkettä, sama juttu. Nukahtamislääke nukahdutti vain tunniksi, sitten heräsin taas enkä saanut nukuttua ilman uutta lääkettä. Onneksi tuosta bentso+masennuslääke kombosta löytyi apu.
Lääkäri, samoin kuin toinen (unettomuuteen erikoistunut psykiatri) jolla olen käynyt edellisen jäätyä eläkkeelle, on sitä mieltä että minä kuulun siihen ryhmään unettomia, joilla on unettomuudelle puhtaasti biologinen syy. Muistaakseni jotain sellaista kertoi, että tutkimukset kertovat että osalla GABAan yms liittyvä aivokemia on normaalista poikkeavaa niin että heidän hermostonsa on pysyvästi liian ylikierroksilla nukkumiseen. Bentso on rauhoittava lääke ja täsmä-auttaa ylikierroksiin.
Hyvähän se on olla ilman lääkkeitä jos voi.
Mutta esim. itselläni unettomuus on niin krooninen ja paha, että olisin täysin työkyvytön ilman lääkkeitä. Onneksi minulla on lääkäri, joka uskaltaa määrätä niitä pelättyjä "riippuvuuslääkkkeitäkin" kun on oikea tarve. Olen syönyt jo 8 vuotta masennuslääkkeen (mirtatsapiini) ja bentson (rivatril) komboa unettomuuteen. Hyvin toimii, enkä ole huomannut mitään haittoja. Annosta ei ole tarvinnut kasvattaa vaan bentson määrän olen voinut vuosien varrella laskea neljäsosaan alkuajoista.
Mutta tällaisesta oikeasti pahasta unettomuustapauksesta kuin itsestäni tuntuu pahalta että nykyään niin monet ekspertit toitottaa niitä lääkkeettömiä hoitoja ainoana juttuna. Joo, niitä on kokeiltu, unihygieniat, mindfulnessit, ohjatut uniryhmät jne. Toinen ikävä on, että nykyään helposti unettomuuteen määrätään joku oikeasti kova lääke kuten neurolepti. Muualla maailmalla näiden käyttöä unettomuuteen ei edes hyväksytä, koska esim. Yhdysvalloissa on tapahtunut nuorten, terveiden ihmisten kuolemantapauksia käytön seurauksena.
Mutta Suomessa ei sillä niin väliä jos on pahat sivuvaikutukset ja isot riskit, kunhan vaan ei tule RIIPPUVUUTTA... Tai siis oikeastaan: kunhan lääkkeestä ei mitenkään voi tulla vähääkään hyvä olo. Meinaan kyllä jos sitä Ketipinoriakin (neurolepti) syö aikansa, tulee siitä melkoiset vieroitusoireet kun eroon tahtoo. Riippuvuus siis on. Mutta sitä ei kukaan viihdekäytä, koska isosta annoksesta seuraa vaan tympeä tokkura ja nukahdus. Bentsoja taas jotkut käyttää muiden päihteiden kanssa sekaisin, ja näiden väärinkäyttäjien pelon takia monet ei määrää näistä hyviä lääkkeitä. Samoin kuin ei ns. nukahtamislääkkeitä.