Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana (yhteinen päätös), mies jätti koska ei haluakaan sitoutua?!
09.08.2017 |
Olemme seurustelleet vajaa kaksi vuotta ja olemme hiukan päälle kolmekymppisiä molemmat. Olen jo pitkään halunnut lasta, joten kerroin tästä miehelle aika alussa, ja kun olimme hetken aikaa seurustelleet, päätimme alkaa yrittämään. Huom päätös oli mielestäni täysin yhteinen, vaikka minä asian otinkin puheeksi. Emme olleet siis seurustelleet kauaa, tiedän, mutta luulin että tämä olisi hyvä juttu, ja iänkin takia jo. Tulin sitten lopulta raskaaksi ja olen nyt 4. kuulla. Mies on ollut pari kk etäinen ja eilen illalla sitten istutin hänet alas ja käskin kertomaan mikä mättää. Hän sanoi että on ahdistunut eikä ole sittenkään vielä valmis sitoutumaan, ei lapseen eikä minuun. Siis mitä hemmettiä?! En tiedä miten tästä nyt selvitään, eroammeko vai pakotanko miehen isäksi vai mitä hittoa? Olen niin vihainen ja surullinen. Miten aikuinen mies voi näin tehdä?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan sitten oikein pitäisi odottaa, että lapsen teko olisi sallittua? Ei sitä lasta kuukauden tuttavuuden jälkeen kannata tehdä, mutta ap ja mies oli olleet ilmeisesti yhdessä jo 1,5 vuotta. Pitäisikö olla yhdessä neljä vuotta ennen kuin kannattaa lisääntyä? Vai kuinka kauan? Kun mies voi kuitenkin tehdä vaikkapa minkkiset, vaikka olisi odotettu lasten tekoa 10 vuotta.
Vähintään sen verran että olette naimisissa ja teillä on yhteinen talous niine ttä on yhteiset tilit ja jaatte kaiken.
Mitä hyvää on yhteisessä tilissä ja miten se liittyy sitoutumiseen?
Et voi olla toiseen sitoutunut jos et ole valmis jakamaan hänen kanssa omaisuuttasi.
Niinkö? Minusta raha ja rakkaus ei liity toisiinsa mitenkään. Ja nainen siis olen, jos sillä nyt jotain väliä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan sitten oikein pitäisi odottaa, että lapsen teko olisi sallittua? Ei sitä lasta kuukauden tuttavuuden jälkeen kannata tehdä, mutta ap ja mies oli olleet ilmeisesti yhdessä jo 1,5 vuotta. Pitäisikö olla yhdessä neljä vuotta ennen kuin kannattaa lisääntyä? Vai kuinka kauan? Kun mies voi kuitenkin tehdä vaikkapa minkkiset, vaikka olisi odotettu lasten tekoa 10 vuotta.
Vähintään sen verran että olette naimisissa ja teillä on yhteinen talous niine ttä on yhteiset tilit ja jaatte kaiken.
Hmm. Minä olen 34-vuotias nainen, ja en halua mennä naimisiin enkä halua yhteistä tiliä koskaan. Silti haluan lapsen pitkäaikaisen avomieheni kanssa. En keksi ainuttakaan hyvää syytä mennä naimisiin ja yhteiselle tilille taas keksin ainostaan huonoja seurauksia.
Eli et halua elää miehen kanssa loppuelämääsi.
100% varmuudella tulette eroamaan. Jonka takia lapsia ei pidä hankkia.
:D . Mielenkiintoinen tulkinta. Kyllä haluan elää hänen kanssa koko loppuelämäni. Miten avioliitto siihen liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Perus suomalainen mies...Mitäs muuta odotit? Nainen paksuksi ja mies lähtee baariin iskemään seuraavaa saalista. Oksettavaa. Toivottavasti sulla on tukena ystävä tai joku, minulla ei ollut ketään. Mutta selvisin ja niin selviät sinäkin! Naiset on vahvoja.
Kauheaa mies jätti. Pitääkö äidin tulla pitämään kädestä?
Kasva aikuiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä muutenkaan luottaa kehenkään vaan huolehtia, että on ns. turvaverkot.
Ei ne turvaverkotkaan ole sinusta vastuussa. SINÄ olet vastuussa ITSESTÄSI. Sinulla pitää olla niin paljon rahaa että kykenet järjestämään vaikka 24/7 olevan hoidon lapsellesi jos niin tarvitsee.
Hemmetti näitä nykyajan vanhempia kun yritetään oma vastuu omasta lapsesta laittaa muille.
Miksei miehellä ole tätä samaa vastuuta, jota naiselta odotetaan? Eli käytännössä, jos mies ja nainen päättävät yhdessä hankkia lapsen, tulee naisella olla valmiina turvaverkot, henkinen ja fyysinen jaksaminen ja mahdollisuus huolehtia lapsesta 24/7, sekä myös varaa tehdä tämä yksin. Miehelle taas on hyväksyttävää hankkia lapsi hetken mielijohteesta ja lähteä lätkimään kun ei kiinnostakaan? Kyllä yhdessä hankittu lapsi pitää olla molempien vastuulla ja molempien siihen tulee sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan sitten oikein pitäisi odottaa, että lapsen teko olisi sallittua? Ei sitä lasta kuukauden tuttavuuden jälkeen kannata tehdä, mutta ap ja mies oli olleet ilmeisesti yhdessä jo 1,5 vuotta. Pitäisikö olla yhdessä neljä vuotta ennen kuin kannattaa lisääntyä? Vai kuinka kauan? Kun mies voi kuitenkin tehdä vaikkapa minkkiset, vaikka olisi odotettu lasten tekoa 10 vuotta.
Vähintään sen verran että olette naimisissa ja teillä on yhteinen talous niine ttä on yhteiset tilit ja jaatte kaiken.
Mitä hyvää on yhteisessä tilissä ja miten se liittyy sitoutumiseen?
Et voi olla toiseen sitoutunut jos et ole valmis jakamaan hänen kanssa omaisuuttasi.
Niinkö? Minusta raha ja rakkaus ei liity toisiinsa mitenkään. Ja nainen siis olen, jos sillä nyt jotain väliä on.
Tietenkin sillä on väliä. Raha on ensinnäkin suurin syy siihen miksi pariskunnat eroavat.
Et selvästikkään halua olla perhe miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIehestä tulee nyt isä, halusi tai ei. Itse voi päättää, millainen isä hänestä tulee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä muutenkaan luottaa kehenkään vaan huolehtia, että on ns. turvaverkot.
Ei ne turvaverkotkaan ole sinusta vastuussa. SINÄ olet vastuussa ITSESTÄSI. Sinulla pitää olla niin paljon rahaa että kykenet järjestämään vaikka 24/7 olevan hoidon lapsellesi jos niin tarvitsee.
Hemmetti näitä nykyajan vanhempia kun yritetään oma vastuu omasta lapsesta laittaa muille.
Miksei miehellä ole tätä samaa vastuuta, jota naiselta odotetaan? Eli käytännössä, jos mies ja nainen päättävät yhdessä hankkia lapsen, tulee naisella olla valmiina turvaverkot, henkinen ja fyysinen jaksaminen ja mahdollisuus huolehtia lapsesta 24/7, sekä myös varaa tehdä tämä yksin. Miehelle taas on hyväksyttävää hankkia lapsi hetken mielijohteesta ja lähteä lätkimään kun ei kiinnostakaan? Kyllä yhdessä hankittu lapsi pitää olla molempien vastuulla ja molempien siihen tulee sitoutua.
Ei naisen sitä lasta tarvitse hoitaa. Anna miehelle tai laita adoptioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan sitten oikein pitäisi odottaa, että lapsen teko olisi sallittua? Ei sitä lasta kuukauden tuttavuuden jälkeen kannata tehdä, mutta ap ja mies oli olleet ilmeisesti yhdessä jo 1,5 vuotta. Pitäisikö olla yhdessä neljä vuotta ennen kuin kannattaa lisääntyä? Vai kuinka kauan? Kun mies voi kuitenkin tehdä vaikkapa minkkiset, vaikka olisi odotettu lasten tekoa 10 vuotta.
Vähintään sen verran että olette naimisissa ja teillä on yhteinen talous niine ttä on yhteiset tilit ja jaatte kaiken.
Mitä hyvää on yhteisessä tilissä ja miten se liittyy sitoutumiseen?
Et voi olla toiseen sitoutunut jos et ole valmis jakamaan hänen kanssa omaisuuttasi.
Niinkö? Minusta raha ja rakkaus ei liity toisiinsa mitenkään. Ja nainen siis olen, jos sillä nyt jotain väliä on.
Tietenkin sillä on väliä. Raha on ensinnäkin suurin syy siihen miksi pariskunnat eroavat.
Et selvästikkään halua olla perhe miehen kanssa.
Raha on syy eroon vain, jos siitä rahasta riidellään paljon. Mutta jos molemmat on samaa mieltä rahasta, niin ei raha silloin ole koskaan eron syy. Vähän järkeä nyt peliin.
Hieno suoritus AP. Onnittelut! Oliko järki lomalla, kun suunnittelitte lapsentekoajankohtaa ? Ikää ei voi aina katsoa. Eiköhän se asioihin sitoutuminen ole tärkeämpää, kuin ikä. Vai kumpi mielestäsi vie voiton ikä vai se, että lapsi on ilman toista vanhempaansa ? Olisitte hetken odottaneet edes ..tuskin se pari kolme vuotta teidän elämää kaataa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut sanottavan, että romanttinen rakkaus kestää kaksi vuotta tai kaksisataa yhdyntää. Sen jälkeen suhde muuttuu joko arkiseksi rakkaudeksi (joka on siis sitä varsinaista kestävää rakkautta) tai kaveruudeksi. Te päätitte hankkia lapsen siinä vaiheessa, kun kummallakin oli vielä nuo rakastumisen ruusunpunaiset lasit silmillänne. Nyt tämä vaihe on lopussa ja suhteenne ei mitä ilmeisimmin muuttunut arkiseksi rakkaudeksi vaan kaveruudeksi tai jopa kokonaan lopahti. Tilanteelle ei oikein voi mitään. Jos mies halusi erota, hän erosi. Ketään ei voi pakottaa isäksi, jos isänä olemisella tarkoitetaan muutakin kuin isyyden vahvistamista ja elatusmaksujen maksamista. Kaikki muu isyyteen liittyvä on asianomaiselle täysin vapaaehtoista.
Öö... no se, että olet kuullut sanottavan noin, ei tarkoita, että se pitäisi varsinaisesti paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä muutenkaan luottaa kehenkään vaan huolehtia, että on ns. turvaverkot.
Ei ne turvaverkotkaan ole sinusta vastuussa. SINÄ olet vastuussa ITSESTÄSI. Sinulla pitää olla niin paljon rahaa että kykenet järjestämään vaikka 24/7 olevan hoidon lapsellesi jos niin tarvitsee.
Hemmetti näitä nykyajan vanhempia kun yritetään oma vastuu omasta lapsesta laittaa muille.
Miksei miehellä ole tätä samaa vastuuta, jota naiselta odotetaan? Eli käytännössä, jos mies ja nainen päättävät yhdessä hankkia lapsen, tulee naisella olla valmiina turvaverkot, henkinen ja fyysinen jaksaminen ja mahdollisuus huolehtia lapsesta 24/7, sekä myös varaa tehdä tämä yksin. Miehelle taas on hyväksyttävää hankkia lapsi hetken mielijohteesta ja lähteä lätkimään kun ei kiinnostakaan? Kyllä yhdessä hankittu lapsi pitää olla molempien vastuulla ja molempien siihen tulee sitoutua.
Ei naisen sitä lasta tarvitse hoitaa. Anna miehelle tai laita adoptioon.
No näin tuossa lainaamassani vähän kyllä annettiin ymmärtää. Tai itse sain sen käsityksen. Ja aina nainen on se, joka ei voi luottaa mieheen tai miehen lapsenhoitovastuuseen. Mutta miehille ei tämmöisiä "missä sun turvaverkot ja kai olet suunnitellut niin, että pystyt tähän täysin yksinkin" -kommentteja tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tartte ku kerran lukea teksti, niin huomaa heti , että on Provo. Kirjoitustyyli sama, kuin, mitä muillakin samanlaisilla provoilla.Ja te jaksatte tosissanne ottaa. On kyllä niin tylsä äidinkielellinen sisällönanti, että huhuh..huonoin provo ikinä..-100p.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset lukevat miehiä jotenkin todella huonosti. Jostain syystä naiset uskovat kaiken, mitä mies sanoo. Eivät osaa ollenkaan tulkita sanatonta viestintää.
Heitän ilmiselvällä ironisella vitsillä aina sopivassa tilanteessa, että joo minullahan on aivan hillitön jättikyrpä ja sitten kun päästään hommiin, niin naiset pettyvät, kun he ovat oikeasti luulleet, että näin asia on. :D
Hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki kirjoitti:
Minä epäilen miehen halukkuutta alun perinkään isäksi. Etenkään sinun aikataulullasi. Epäilen, että enemmänkin toivoit miehen haluavan samaa kuin sinä, kun ei erikseen kieltänyt etukäteen.
Typerämpi vielä, jos näin on. Kai jokainen tajuaa, että ehkäisyn lopettaminen johtaa suurimmassa osassa vauvaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut sanottavan, että romanttinen rakkaus kestää kaksi vuotta tai kaksisataa yhdyntää. Sen jälkeen suhde muuttuu joko arkiseksi rakkaudeksi (joka on siis sitä varsinaista kestävää rakkautta) tai kaveruudeksi. Te päätitte hankkia lapsen siinä vaiheessa, kun kummallakin oli vielä nuo rakastumisen ruusunpunaiset lasit silmillänne. Nyt tämä vaihe on lopussa ja suhteenne ei mitä ilmeisimmin muuttunut arkiseksi rakkaudeksi vaan kaveruudeksi tai jopa kokonaan lopahti. Tilanteelle ei oikein voi mitään. Jos mies halusi erota, hän erosi. Ketään ei voi pakottaa isäksi, jos isänä olemisella tarkoitetaan muutakin kuin isyyden vahvistamista ja elatusmaksujen maksamista. Kaikki muu isyyteen liittyvä on asianomaiselle täysin vapaaehtoista.
Meillä romanttinen rakkaus kesti seitsemän vuotta. Vaikka arkea elimmekin, niin mitään suurta vastoinkäymistä tai stressaavaa tekijää ei tullut tuona aikana vastaan, mikä olisi oikeasti näyttänyt kumppanista ne todella huonot puolet. Sen sijaan matkustelimme paljon, kävimme usein ulkona syömässä, harrastimme yhdessä, vietimme sopivasti aikaa erillään miehen työmatkojen vuoksi ja toisinaan lojuimme koko päivän sängyssä lukien ja rakastellen.
Sitten saimmekin kolme lasta kolmessa vuodessa (kolme eri raskautta) ja romanttinen rakkaus loppui kuin seinään. Kaikki, mitä olimme ennen kahdestaan tehneet, jäi. Viisi vuotta putkeen joko imetin tai olin raskaana, mikä muutti minua hormonien takia kokolailla. Välillä olin kuin eri persoona. Mitkään yhdessä vietetyt vuodet eivät olisi voineet valmistaa meitä tähän.
Pointtina siis se, että kahdestaan voi elää pitkäänkin ilman, että vastaan tulee mitään niin suurta, että toisen synkät puolet tulisivat esiin. Jos kaksi aikuista päättää yhdessä haluta/tehdä lapsen, niin miehen jänistämistä tilanteesta ei voi laittaa naisen piikkiin. Aikuinen uskoo tuntevansa itsensä, niin minäkin uskoin, mutta lapsen myötä itsestä ja toisesta paljastuu lähes aina uusia puolia.
Ja niin, mitä tulee romanttiseen rakkauteen, niin nyt kun esikoinen on kohta 9v, olemme jälleen miehen kanssa löytäneet romanttisen rakkauden. Näiden vuosien jälkeen tuntuu, että tämä vasta on oikeaa romantiikkaa: kestää isoja muutoksia elämässä, itsessä ja toisessa ja siitä huolimatta vielä rakastaa puolisoa enemmän kuin koskaan ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, että miksi mies päättäisi yhdessä naisen kanssa, että tehdään lapsi, jos mies ei haluaisi lasta. Tai jos mies ei haluaisi lasta, niin miksi mies panisi paljaaltaan naista, jonka tietää jättäneen pillerit pois koska haluaa raskautua. En keksi tuollaiseen yhtään hyvää syytä.
Koska moni mies on välinpitämätön ja inhoaa kondomin käyttöä. Se ei vielä tarkoita halukkuutta isäksi, kuten monesti on saatu huomata. Vai tuleeko tämä vielä monellekin naiselle yllätyksenä?
Heh, kyllä se mies vaan on sidottu mahdolliseen isyyteen just tasan sillon kun mies päättää luopua ehkäisystä. Ei siinä kukaan tule tulevalta isukilta kyselemään että oletko nyt aivan varma - kyllä miehen pitää se itse tietää ja ymmärtää, eikös? Vai pitäiskö ne kaikki laittaa holhouksen alaisiksi, pitää hihnassa ja piuhat klipseissä ja antaa jokun ulkoisen auktoriteetin päättää milloin mies on ns. oikeustoimikelpoinen?
Ei tarvitse. Ei minua henkilökohtaisesti haittaa pelkkiä elareita maksavat isät. Lapsen puolesta vain surettaa.
Sulla ois vähemmän surtavaa jos miehet ois holhouksen alla.
Vierailija kirjoitti:
Hieno suoritus AP. Onnittelut! Oliko järki lomalla, kun suunnittelitte lapsentekoajankohtaa ? Ikää ei voi aina katsoa. Eiköhän se asioihin sitoutuminen ole tärkeämpää, kuin ikä. Vai kumpi mielestäsi vie voiton ikä vai se, että lapsi on ilman toista vanhempaansa ? Olisitte hetken odottaneet edes ..tuskin se pari kolme vuotta teidän elämää kaataa..
Miten niin ilman toista vanhempaa. Mies halusi lapsen ja nyt semmoisen sai. E se sitä tarkoita että ap hoitaisi lapsen yksinään. Saattaa tulla jopa siihen tulokseen että ei halua lasta - tai haluaa korkeintaan viikonlopuiksi. Iskä pääsee sitten yyhooksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, että miksi mies päättäisi yhdessä naisen kanssa, että tehdään lapsi, jos mies ei haluaisi lasta. Tai jos mies ei haluaisi lasta, niin miksi mies panisi paljaaltaan naista, jonka tietää jättäneen pillerit pois koska haluaa raskautua. En keksi tuollaiseen yhtään hyvää syytä.
Koska moni mies on välinpitämätön ja inhoaa kondomin käyttöä. Se ei vielä tarkoita halukkuutta isäksi, kuten monesti on saatu huomata. Vai tuleeko tämä vielä monellekin naiselle yllätyksenä?
No tiedän että moni mies haluaa panna ilman kumia, mutta se ei nyt liity siihen, että nainen sanoo haluavansa lapsen ja mies sanoo naiselle että joo tehdään lapsi. Mutta siis valehtelee, koska ei halua lasta.
Ei kai moni mies sentään sano naiselleen, että tehdään lapsi ihan vain päästäkseen panemaan ilman kumia?
Tuskin, mutta moni ei sano mitään ja panee riskistä välittämättä. Niinkin niitä yksinhuoltajia tehdään.
Mutta ap:n mies oli päättänyt yhdessä ap:n kanssa, että lasta aletaan yrittämään.
SE ON AP:n näkemys. Mies voi olla sitä mieltä ettei hän ole vielä lupautunut yrittämään lasta. Mutta eihän hormonihuuruisena miestä kuule.
Joo ja sit ap on väkivaltaisesti estänyt miestä käyttämästä kumia ja lukinnut miehen kellariin ettei se pääse vasektomiaan.
Eli et halua elää miehen kanssa loppuelämääsi.
100% varmuudella tulette eroamaan. Jonka takia lapsia ei pidä hankkia.