Miten muiden miehet käyttäytyy kun vaimo/äiti sairastaa

Ihan tavallisestii käyttäytyy. Meillä mies tekee ruokaa muulloinkin.

Ihan isän tavoin käyttäytyy, eli ottaa vetovastuun koko perheestä.

Eihän miehet ymmärrä noin laajaa käsitettä kuin vetovastuu. Heidän ajankäyttöään priorisoi oma mukavuus. Sen vaatimia ratkaisuja joutuu sohvalla miettimään ankarastikin.

Käy kaupassa ja ostaa kassikaupalla kaikkea, minkä arvelee maistuvan toipilaalle. Pyynnöstä tuo mitä vaan. Käy apteeksissa ja kuskaa lääkärille, jos on tarvis. Mies helli ja paapoo, tekee ruokaa, mutta ei pyykkää eikä siivoa paitsi silloin, jos olen ollut yli viikon sairaalassa. Miehen mielestä sairastaminen on niin kurjaa, että kaiken muun pitää olla mukavaa. Luonnollisesti mies saa saman kohtelun sairastaessaan itse.

Mä en suoraan sanoen tiedä. En ole oikeasti koskaan kipeänä! On kyllä muuten huomaavainen, joten todennäköisesti olisi samanlainen silloinkin. Asumme siis kahdestaan.

Olin sairaalassa vuorokauden. Ihan jees kai, lapsi oli puhdas ja ruokittu. Mutta kotiin tullessa tiskejä huomasin että tiskit pöydällä, lelut lattialla ym... eipä muuten asia pyörityttäis päätä, mutta koko aamun mussuttanut puhelimessa kun on likaista :/

On tietysti selvää että tuossa vaiheessa ottaa vetovastuun, aikuinen ihminen, ei sitä nyt erikseen tarvitse muistuttaa, tasavertaisia kumppaneita kun ollaan :)

Vierailija kirjoitti:

Käy kaupassa ja ostaa kassikaupalla kaikkea, minkä arvelee maistuvan toipilaalle. Pyynnöstä tuo mitä vaan. Käy apteeksissa ja kuskaa lääkärille, jos on tarvis. Mies helli ja paapoo, tekee ruokaa, mutta ei pyykkää eikä siivoa paitsi silloin, jos olen ollut yli viikon sairaalassa. Miehen mielestä sairastaminen on niin kurjaa, että kaiken muun pitää olla mukavaa. Luonnollisesti mies saa saman kohtelun sairastaessaan itse.[/quote

Otan tämän vitsillä, en muuten kestä :D

Vierailija kirjoitti:

Eihän miehet ymmärrä noin laajaa käsitettä kuin vetovastuu. Heidän ajankäyttöään priorisoi oma mukavuus. Sen vaatimia ratkaisuja joutuu sohvalla miettimään ankarastikin.

Todellakin, oma mukavuus näyttäytyy hyvin vahvana!

'no en minäkään, kun et sinäkään'.

'ootetaan kunhan paranet niin mennään ja tehdään yhdessä'.

Teki ruokaa, mutta samaan aikaan olisi pitänyt olla lasten kanssa ulkona?

Vierailija kirjoitti:

Joudun olemaan muutaman päivän 'poissa pelistä'.

Käskin ja pyysin miestä ottamaan vetovastuun.

Huom, piti oikein erikseen mainita sille!!!

Mikä tuota miestä riivaa??

Myötätunnostako itekki lepää laakereillaan?

Ei auttanut kuin tulla ite lasten kanssa ulos. Ehkä hetken tolpillaan pysyn.

Eipä tarvitse onneksi enempää tolle lapsia tehä.

(Kuulostanpa marttyyrilta)

PS. Oli se ruoan tehny, itekseen keitto täysillä kiehu :D

Jotkut miehet on sellaisia, joiden armoille on pelottavaa joutua.

Ei mitään empatiaa tai vastuuta muista.

Vuosia sitten, kun minuun iski korkeakuumeinen streptokokki ja olin kauheassa kunnossa,

exäni ryntäsi apteekkiin ostamaan vahvistavia troppeja ja jauheita,

valmisti lepopaikan sohvalle lämpimine peitteineen, juotavaa viereen ja tv auki - kaikki itselleen.

Minä sain kovassa kuumeessa käydä yksinäni lääkärissä, ja

kävin itse apteekissa ostamassa kuumelääkettä tullakseni sitten kotiin lepäämään.

Mies siellä hoiteli itseään "varmuuden vuoksi", jos hän saa vaikka tartunnan.

Silloin oikeasti pelkäsin, että saan infarktin, kun ukko ei voinut hoitaa yhtään mitään kotitöitä.

Kun paranin, hain eroa. Oli muitakin syitä, liittyen hänen mustasukkaisuuteensa.

Tuntuu että mies jotenkin kadehti minulta sairauttakin? Onneksi lapset jäivät tuon kanssa tekemättä.

Itse olette miehenne valinneet ja jopa sairaalasta tullessannekin olette ensimmäisenä kyylämässä tiskiallasta.

Kun se on ihan sama mitä mies tekee, ei se naisille kelpaa kuitenkaan. Ihan itse olette itsenne perheidenne "vastuuvetäjän" paikan omineet. Monenko ketjun naisen mies päättää jouluverhoista ja tuikkukupeista?

Monenko miehen olette antaneet jäädä kotiin makaamaan, ja menneet itse töihin ja elättäneet miehenne lasten synnyttyä?

Heittäytyy avuttomaksi, mököttää ja tiuskii. Ja pitää erikseen mainita, että mä olen nyt kipeä, hoida lapset. Ja aina pitää raportoida paljonko on kuumetta ja jos ei ole niin ei ole kipeä. Muulloin kyllä hoitaa melko tasapuolisesti lapset ja kotityöt, mutta sairastavia ihmisiä ei jostain syystä kestä (itse ei ole sairastanut kertaakaan 10:n yhteisen vuoden aikana) ja lamaantuu täysin kun pitäs ottaa ohjat yksin käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olette miehenne valinneet ja jopa sairaalasta tullessannekin olette ensimmäisenä kyylämässä tiskiallasta.

Kun se on ihan sama mitä mies tekee, ei se naisille kelpaa kuitenkaan. Ihan itse olette itsenne perheidenne "vastuuvetäjän" paikan omineet. Monenko ketjun naisen mies päättää jouluverhoista ja tuikkukupeista?

Monenko miehen olette antaneet jäädä kotiin makaamaan, ja menneet itse töihin ja elättäneet miehenne lasten synnyttyä?

Anoppi kasvatti poikansa aloitekyvyttömäksi käskyläiseksi, josta mies itse kärsii aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Heittäytyy avuttomaksi, mököttää ja tiuskii. Ja pitää erikseen mainita, että mä olen nyt kipeä, hoida lapset. Ja aina pitää raportoida paljonko on kuumetta ja jos ei ole niin ei ole kipeä. Muulloin kyllä hoitaa melko tasapuolisesti lapset ja kotityöt, mutta sairastavia ihmisiä ei jostain syystä kestä (itse ei ole sairastanut kertaakaan 10:n yhteisen vuoden aikana) ja lamaantuu täysin kun pitäs ottaa ohjat yksin käsiin.

Meillä sama. Arki sujuu, mutta jos sairastun tai olen vaikka surullinen (esim. lähipiirin kuolintapauksen vuoksi) niin alkaa mökötys ja kiukuttelu. Mies menee ikään kuin lukkoon.

Ennen parisuhdetta luulin että mies on luonnollisesti / haluaa olla perheenpää ja pitää kaikki langat käsissä.

MITEN olen edes päähäni tuollaisen saanut! Edes oma isäni ei sellainen.

Miksi oletan että mies on luonnostaan vahva ja kykenevä kaikkeen?

Ja 'palvoo' vaimoaan ja lapsiaan.

Miehelle tulee paniikki. Luulee, että kuolen tautiin ja siksi en saisi sairastaa. Hän voisi muuten jäädä yh:si ja se on liian kauhea ajatuksenakin hänelle. En jaksaisi kuunnella vaatimuksia nopeasta paranemisesta. Miehen flunssa taas on 100 kertaa voimakkaampi kuin naisen. Mies vaatii silloin hoitoa ja lepoa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olette miehenne valinneet ja jopa sairaalasta tullessannekin olette ensimmäisenä kyylämässä tiskiallasta.

Kun se on ihan sama mitä mies tekee, ei se naisille kelpaa kuitenkaan. Ihan itse olette itsenne perheidenne "vastuuvetäjän" paikan omineet. Monenko ketjun naisen mies päättää jouluverhoista ja tuikkukupeista?

Monenko miehen olette antaneet jäädä kotiin makaamaan, ja menneet itse töihin ja elättäneet miehenne lasten synnyttyä?

Ei sitä tiskiallasta tarvitse kyylätä, eihän sitä näy edes likaisten astioiden alta.

Olen muutaman kerran ollut viikon reissussa. Jos kahvikannua ei pese viikkoon, se näyttää aika hurjalta. Lasi on ihan ruskeaa ja pannu juuttunut kiinni lämpölevyyn, kun siihen on tippunut kahvi palanut kiinni. Miestä ei häiritse, ei se varmaan huomaa mitään, mutta kyllä se kahvissa maistuu. Kun siivoukset ja tiskit alkaa tuolta tasolta, niin sitä on paljon jo viikossa kertynyt.