Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomessa lapsia, jotka näkevät nälkää köyhyyden takia
08.08.2017 |
Vai onko kysymys kuitenkin jostakin muusta. Käyttääkö vanhemmat ruokaan tarkoitetut rahat johonkin muuhun? Hankkivatkin ruokaa kotiinsa riittävästi, siis käyvätkö kaupassa tarpeeksi usein? Onko oikeasti niin, että perheen toimeentulo ei riitä joissakin perheissä, edes tukiperheissä, riittävään ruokaan vanhempien valinnoista riippumatta? Onko oikeasti niin?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita korkeakouluopiskelijoita aika paljon
Tyhmyys ja tietämättömyys taas loistaa täällä kommenteissa. Herätkää kuplistanne!
Lasten etu ri ole joka vanhemman prioriteeteissa korkealla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilapäistä nälkää voi nähdä Suomessakin ilman omaa syytä, koska joskus päätösten teossa kestää ja välillä tukipäätöksissä tehdään todellisia oikeusmurhia. Mutta jos asiaa tarkastellaan pidemmällä tähtäimellä, lapsiperhe saa varmasti tarpeeksi rahaa ruokaan. Joku joutuu ehkä jättämään lääkkeitä väliin, hankkimaan maksuhäiriömerkinnän maksamattomien laskujen takia tai tekemään muita kipeitä valintoja, mutta lapsiperhe saa varmasti sen verran tukia ettei nälkää täydy nähdä.
En itse ennen uskonut että voi nähdä nälkää mutta jos yksinhuoltaja opiskelija ei ota lainaa, luultavasti opintuki itsessään menee jo peruslaskuihin ja varsinkin jos lapsella menee kuukaudessa paljon rahaa lääkkeisiin ja sairaalalaskuihin, tiukkaa on. Ihan eriasia onkin sitten työtön yksinhuoltaja joka saa rahaa sitten sossusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En itse ennen uskonut että voi nähdä nälkää mutta jos yksinhuoltaja opiskelija ei ota lainaa, luultavasti opintuki itsessään menee jo peruslaskuihin ja varsinkin jos lapsella menee kuukaudessa paljon rahaa lääkkeisiin ja sairaalalaskuihin, tiukkaa on. Ihan eriasia onkin sitten työtön yksinhuoltaja joka saa rahaa sitten sossusta.
Mites se lapsilisä? Kyllähän sillä jo jonkin verran ruokaa saa
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys ja tietämättömyys taas loistaa täällä kommenteissa. Herätkää kuplistanne!
Kuplissaan elävät haluavat myös tuntea itsensä edes jossain asiassa muita paremmaksi. Perisuomalaiseen tapaan se tehdään heikommassa asemassa olevia mollaamalla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on alkanut jälleen yleistyä muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimusraportista, jossa on analysoitu lapsiköyhyyttä Suomessa 2010-luvulla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on ollut yhteiskunnallisen keskustelun teemana koko 2000-luvun ajan. Silti köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti kolminkertaistuen vuoteen 1995 verrattuna, ja se on 2010-luvulla pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.
”THL:n aiempi tutkimus on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä", toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Huoltajan korkea koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.
Lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.
Eipä tarvitse ihmetellä, miksi nimeomaan pienituloiset ovat viime vuosina jättäneet lapset tekemästä tai tehneet vain yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan nälkää ei tarvitse nähdä, koska jokainen saa jonkinlaisia tukia ellei muita tuloja ole. Lisäksi on olemassa leipäjonoja yms. Tiukkaa varmasti monilla on, mutta aina ruokaa jotenkin saa Suomessa hankittua.
Kyllä, noiden lasten vanhemmat kärsivät järjenköyhyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys ja tietämättömyys taas loistaa täällä kommenteissa. Herätkää kuplistanne!
Terveisiä kuplasta. Tienasimme keväällä vähemmän, kuin sossu laskee perhekokomme perusosaksi(emme hakeneet tt, koska olemme opiskelijoita) ja lapset eivät nähneet nälkää. Eivätkä aikuiset. Jos lapset näkevät nälkää, kyse on vanhempien elämänhalllinan ongelmista, ei siitä, että yhteiskunta antaa liian vähän rahaa. Oli syy, mikä tahansa niin ongelmaa se ei tietenkään poista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys ja tietämättömyys taas loistaa täällä kommenteissa. Herätkää kuplistanne!
Kuplissaan elävät haluavat myös tuntea itsensä edes jossain asiassa muita paremmaksi. Perisuomalaiseen tapaan se tehdään heikommassa asemassa olevia mollaamalla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on alkanut jälleen yleistyä muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimusraportista, jossa on analysoitu lapsiköyhyyttä Suomessa 2010-luvulla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on ollut yhteiskunnallisen keskustelun teemana koko 2000-luvun ajan. Silti köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti kolminkertaistuen vuoteen 1995 verrattuna, ja se on 2010-luvulla pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.
”THL:n aiempi tutkimus on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä", toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Huoltajan korkea koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.
Lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.
Eipä tarvitse ihmetellä, miksi nimeomaan pienituloiset ovat viime vuosina jättäneet lapset tekemästä tai tehneet vain yhden.
Sehän on todella erinomainen asia, jos pienituloiset eivät tee lapsia muiden elätettäviksi. Pienituloisuus, köyhyys ja sosiaaliluukuttaminen kun periytyvät vahvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys ja tietämättömyys taas loistaa täällä kommenteissa. Herätkää kuplistanne!
Kuplissaan elävät haluavat myös tuntea itsensä edes jossain asiassa muita paremmaksi. Perisuomalaiseen tapaan se tehdään heikommassa asemassa olevia mollaamalla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on alkanut jälleen yleistyä muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimusraportista, jossa on analysoitu lapsiköyhyyttä Suomessa 2010-luvulla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on ollut yhteiskunnallisen keskustelun teemana koko 2000-luvun ajan. Silti köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti kolminkertaistuen vuoteen 1995 verrattuna, ja se on 2010-luvulla pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.
”THL:n aiempi tutkimus on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä", toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Huoltajan korkea koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.
Lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.
Eipä tarvitse ihmetellä, miksi nimeomaan pienituloiset ovat viime vuosina jättäneet lapset tekemästä tai tehneet vain yhden.
Sehän on todella erinomainen asia, jos pienituloiset eivät tee lapsia muiden elätettäviksi. Pienituloisuus, köyhyys ja sosiaaliluukuttaminen kun periytyvät vahvasti.
Katsotaan sitten, kun olet eläkeiässä, mitä mieltä asiasta silloin olet. TAi siloin, kun päättäjämme ovat haalineet tänne puoli Afrikkaa ja Lähi-itää korvaamaan puuttuvia suomalaisia.
Mutta tuolla asioiden ymmärtämistasolla ei varmaan voi enempää odottaakaan sinulta...
On, mutta kyse ei ole pelkästään köyhyydestä, vaan elämänhallinnan puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
En itse ennen uskonut että voi nähdä nälkää mutta jos yksinhuoltaja opiskelija ei ota lainaa, luultavasti opintuki itsessään menee jo peruslaskuihin ja varsinkin jos lapsella menee kuukaudessa paljon rahaa lääkkeisiin ja sairaalalaskuihin, tiukkaa on. Ihan eriasia onkin sitten työtön yksinhuoltaja joka saa rahaa sitten sossusta.
Opintolainan ottamatta jättäminen on oma valinta. Mielestäni on väärin, että opiskelijat pakotetaan joissain tilanteissa elämään lainarahalla, mutta silti... Jos ruokaa saisi ottamalla lainaa, nälässä oleminen on ihan oma valinta.
Jos lapsi näkee Suomessa nälkää, on perheen olosuhteissa jotakin todella pahasti pielessä. Silloin kyse ei ole köyhyydestä, vaan jostakin paljon isommasta elämänhallinnan ongelmasta. Pitäisi vakavasti miettiä, onko lapsen hyvä kasvaa sellaisissa oloissa, joissa hänestä vastuussa oleva aikuinen ei kykene priorisoimaan omaa rahankäyttöään niin, että lapselle riittää ruokaa. Todennäköisesti tuollaisissa olosuhteissa vanhempi laiminlyö myös lapsen muista perustarpeista huolehtimisen.
Edellä esiin tuodussa opiskelijaperheen esimerkissä on nostettava se opintolaina, jos vaihtoehtona on näännyttää oma lapsi nälkään.
Itse olen sumplinut näin, että aina on ruokaa ollut mutta joku lasku on maksamatta tai joskus tili miinuksella. Mutta lapsiperheessä ruoka ei ole se asia josta voi tinkiä.
Alkoholisteilla tietysti ruoka lastenkin kohdalla on toisarvoista. Niissä perheissä on ne tyhjät jääkaapit.
eipä tarvitse ihmetellä miksi lapsia syntyy ennätysvähän. sopii vain hyvin toimeentuleville
Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos rahat ei riitä ruokaan, ne käytetään ilmeisesti muuhun.
Tupakointi maksaa parisataa euroa kuussa, juominen vielä enemmän.