Rakennetaan talo. Mitä sinne EI kannata haaveilla tai haluta?
Tontti on löytynyt, se on hieman haastava mutta upealla paikalla. Rinnetalo on pakko olla. Mitä valitsisit nyt itse toisin, jos alkaisit suunnitella taloa perheellesi?
Tiedän jo sen, että korkeaa tilaa olohuoneen tai ruokailuhuoneen ylle ei tule. Ehkä vino katto, ja normaalista huonekorkeudesta metri yli. Tai vähän päälle metrin. Mutta ei kahden kerroksen tyhjää tilaa. Eikä täysin avonaista keittiö-olohuone-hässäkkää. Ja EI kodinhoitohuoneen kautta saunaan. Se on ehdoton.
Mitä muuta?
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Ja mun iskä nostaa penkistä enemmän kuin sun iskä.
Arvasinkin ettet koskaan siivoa vaan elät omassa paskassasi. Työntele vaan rauhassa niitä anaalikuulia imuriisi.
Vierailija kirjoitti:
Elämä liian lyhyt siivoamiseen?! Siivoatteko te?
Meillä täällä 230m2 kodissamme toimii siivouspalvelu.
Kätevää.
No jos on oma yritys niin ehkä sit samoissa tiloissa kiva, muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
EI missään nimessä näitä nykyasunnoissa näkyviä (itsellä noita ei ole):
- wc-pönttö pesuhuoneessa - erillinen wc pesuhuoneen läheisyydessä
- lasiovi ja -seinä löyly- ja pesuhuoneen välissä - onko kiva esitellä genitaaliensa pesua löylyssä istujille?
Tämä! En todellakaan haluaisi pestä peppuani suoraan löylyttelijöiden silmien alla. Sen sijaan haluaisin, että myös pesuhuoneessa olisi wc-istuin, MUTTA näkösuojan takana.
Vierailija kirjoitti:
Eteiseen tarpeeksi kaappeja ja tilaa. Mahdollisuuksien mukaan myös vaatehuone. Kuraeteinenkin voisi olla siinä, eikä missään sivuovella. Taannoin kävin juuri uudessa talossa, jossa oli tuulikaapista iso vaatehuone jollain liukuovella ja siellä kurapiste, lattiakaivo jne. Just sellainen, johon voi lykätä likaiset lasten vaatteet, urheilukamppeet kuivumaan, sukset/luistimet, vauvan vaunut likaisine renkaineen yms. Tämä on makuasia, mutta itse pidin ideasta ja ottaisin sen ilomielin.
Muutenkin älkää pihistelkö säilytystiloista. Kunnon vaatehuone joka makkariin ei ole liioittelua. Sinne saa myös lelut säilytykseen. Eikä makkareista kannata tehdä koppeja. Meillä on noin 10m2 lastenhuoneet ja hirveän pienet. Just ja just menee ne kolme vaatekaappia, yksi sänky, kirjoituspöytä ja pieni lipasto. Sitten onkin jo huone täynnä. Olisi ihana ostaa joku lepotuoli tms. Ei vaan mahdu. Itselläni oli lapsena 14m2 makuuhuone ja se oli jo kiva. Minulla oli siellä pieni divaanikin.
Ja sitten se tärkein: Tehkää oman budjettinne mukainen talo. Jos ette ole rikkaita, niin ei kannata ahnehtia. On ihanaa, kun elämässä on varaa muuhunkin kuin asumiseen. Lapset kasvaa, muuttaa pois, on kiva, että on velaton ja pystyy tukemaan. On kiva myös reissata ja muutenkin pienempi velka antaa tilaa hengittää. Itse kadehdin suunnattomasti niitä, jotka saa kivoja taloja jostain pikkupaikkakunnilta 100 000 Eurolla. Niillä on äkkiä lainat maksettu ja elämässä mahdollisuus nauttia muustakin maksullisesta kuin asumisesta.
Totta puhuit noista lastenhuoneiden koosta. Meillä oli lapsill aika normikokoiset huoneet,n. 12-13 m2 kumpikin ja välissä pieni työhuone. Yhdistimme nuo kolme huonetta, jolloin lapset saivat isot huoneet, 18 m2 ja 17 m2. Niissä oli kiva viettää aikaa kavereidenkin kanssa, kun mahtuivat olemaan.
Kommenttisi oli muiltakin osin erinomaisen järkevä. Liian suuri asuntolaina on aina pois muusta kivasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä monella on paljon tavaraa. Ihanaa asua kerrostalossa, kun ei tarvitse muita työvälineitä kuin ruuvimeisselin ja vasaran, Kaikki mahtuvat pieneen työkalupakkiin. Lakanoita ja pyyhkeitä on jokaisella yhdet käytössä, toiset varalla lipaston laatikossa. Pyörät ovat pyöräkellarissa kuten suksetkin. Kaikilla tavaroilla on omat paikkansa, kaikki turha siivottiin pois, kun päästiin omakotitalosta keskustan kerrostaloon.
Elämä on nyt helppoa ja aikaa on vaikka mihin!
Kuten vaikka ajanviettämiseen rajoitetun betonikuution sisällä tai hengaamalla yleisellä pihalla.
Ihanaa asua omakotitalossa jossa lähes kaikki on omaa, ei kiitos kolhoosiasumiselle.
Meillä ainakin elämänlaatu parani kerralla, kun muutettiin Kirkkonummen omakotitalosta kerrostaloon Meilahteen. Miksikö?
Ennen työmatkoihin kului päivässä puolitoista tuntia ja lapsia vietiin harrastuksiin kolmena iltana viikossa. Tuntui, ettei aikaa jää ainakaan omakotitalon vaatimiin hommiin tai perheen yhteiseen aikaan.
Nyt kävelen työmatkan kymmenessä minuutissa, lapset menevät itse harrastuksiin, iltaisin käymme yhdessä lenkillä, voimme vaikka mennä leffaan tai käydä jossain syömässä. Omakotitaloaika tuntuu nyt painajaismaiselta, hirveän rajoittavalta - muistan vieläkin ne pimeät illat, kun kuskasin lapsia Espooseen harrastuksiin ja tulin puolikuolleena myöhään takaisin.
Vierailija kirjoitti:
En tekisi liian isoa taloa ylläpitokulujen takia. Tehokäyttöneliöitä mieluummin. Ei ole ihan sama, siivoaako 100 vai 200 neliötä. Käyttökustannukset nousee neliömäärän mukaan. Suomessa lämmitys on kallista.
Maalämmön ja kehittyvän aurinkoenergian avulla lämmitys on puoli-ilmaista. Itse en esim. 2+3 perheelle tekisi harraste- varasto ja autotallitiloineen alle 200m2 taloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi liian isoa taloa ylläpitokulujen takia. Tehokäyttöneliöitä mieluummin. Ei ole ihan sama, siivoaako 100 vai 200 neliötä. Käyttökustannukset nousee neliömäärän mukaan. Suomessa lämmitys on kallista.
Maalämmön ja kehittyvän aurinkoenergian avulla lämmitys on puoli-ilmaista. Itse en esim. 2+3 perheelle tekisi harraste- varasto ja autotallitiloineen alle 200m2 taloa.
Siis aivan hölmö tuo sun vastaus.
200m2 harraste-varasto ja autotallitiloineenhan on aivan minitalo. Mitä tuosta edes jää talolle kokoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikka täytyy olla sellainen että on jälleenmyyntiarvo jos joutuu myymään. Eli minnekään hornantuuttiin. Sen verran iso tontti että ei tarvi rakentaa taivasta kohti.
Tämä on todellakin kaikkein tärkeintä - ainoastaan kasvukeskuksiin kannattaa rakentaa ja sielläkin niin, ettei tarvitse olla riippuvainen autosta.
Vaikka meidän talomme oli Kirkkonummella, jouduimme kuskaamaan lapsia harrastuksiin. Kyllästyimme parissa vuodessa ja muutimme Meilahteen noin 100 neliön kerrostaloasuntoon. Elämänlaatu parani niin paljon, että itken vieläkin onnesta. Nyt kävelen töihin, lapset menevät itse harrastuksiin, kaikki on lähellä.
Kuka tykkää mistäkin. Entisenä stadilaisena mä itken onnesta täällä Kirkkonummella:)
On iso tontti ja iso talo, omat mustikat saa pihasta, kaikkiin palveluihin ja harrastuksiin 0,5-2 kilsan matka - sen kyllä jaksaa kävellä tai ajaa fillarilla. Kun asuin Helsingissä mun työmatka julkisilla oli 45-55 minuuttia viimeisenä vuonna ja lapsilla harrastuksiin vähintään sama kuin nytkin.
Nyt hurauttaa töihin 20 minuutissa Espooseen tai 25 min stadiin.
En valita. Ja stadiin en palaa ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Keskuspölynimuria ei kannata asennuttaa, täysin turha laite. Pitkää imuletkua on paljon hankalampi kuljettaa huoneesta toiseen kuin tavallista imuria, vähän väliä saa käydä oikomassa letkua, kun siihen tulee mutka, jolloin se ei tietenkään ime. Ja jos perheessä on nyt tai joskus lemmikkejä, letku kerää tehokkaasti karvat, ja kun imurin sammuttaa, ne putoilevat siihen missä letku on tai ainakin letkun säilytyskaappiin - ja siinä onkin miettimistä, mihin sellaisen letkun saa järkevästi säilöön ja pois silmistä.
Myös imupää/harjaosa on huomattavasti köpömpi kuin perinteisessä imurissa ja sitä on myös vaikeampi irrottaa, kun haluaa imuroida jonkin ahtaan paikan. Keskuspölynimurin tyhjentäminenkin on paljon vaivalloisempaa ja työläämpää kuin perinteisen imurin pölypussin vaihtaminen. Puhumattakaan siitä, miten monta tavallista imuria sillä rahalla olisi saanut, joka järjestelmän rakentamiseen meni. Ja omat kokemukseni ovat n. 10 vuotta sitten rakennetusta talosta, ei mistään 70-luvun systeemeistä.
Eli älä usko ketään, joka yrittää ylipuhua sinut hankkimaan keskuspölynimurin - he vain haluavat panna vahingon kiertämään. ;-)
Ei sitä letkukasaa mihinkään saakaan helposti säilöön. Siksipä varmaan kaikilla tuttavillani, joilla keskuspölynimuri on, letkukasa on jonkun huoneen nurkassa. Yhdellä kodinhoitohuoneessa, yhdellä eteisessä, yhdellä olkkarissa. Vain erikoistapauksissa letku rullaillaan "jonnekin".
Vierailija kirjoitti:
Siivouskomero + imuri jokaiseen asuinkerrokseen, ettei tarvitse siirrellä pölynimuria rappusissa.
Ja kapitalistit kiittää, kun porukka on jo näin aivopestyä... imuri joka kerrokseen, huh huh :D
Ei seuraavia:
-julmetunkokoinen oh (40m2) ja makuuh alta 10 m2
-kaikki mh:t samassa läjässä
-ohuet/lasiovet, jotka ei pidä ääntä yhtään
-pikkuruisia terasseja ympäri taloa, ei ainuttakaan kunnollista (20 m2)
-oh:sta ei käyntiä ulos
-12 m2 takkah, johon ängetty jättimäinen takka (vie 2 m2) ja vielä ovi saunaosastolle
-keittiö, jossa ei yläkaappeja
-terassi, jossa uritettu lauta (ikävä paljalle jalalle, kerää veden ja kuivaa kauan, kerää lian ja roskat ja etenkin koivunsiemenet, joutuu uusimaan nopeammin kuin sileän laudan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä monella on paljon tavaraa. Ihanaa asua kerrostalossa, kun ei tarvitse muita työvälineitä kuin ruuvimeisselin ja vasaran, Kaikki mahtuvat pieneen työkalupakkiin. Lakanoita ja pyyhkeitä on jokaisella yhdet käytössä, toiset varalla lipaston laatikossa. Pyörät ovat pyöräkellarissa kuten suksetkin. Kaikilla tavaroilla on omat paikkansa, kaikki turha siivottiin pois, kun päästiin omakotitalosta keskustan kerrostaloon.
Elämä on nyt helppoa ja aikaa on vaikka mihin!
Kuten vaikka ajanviettämiseen rajoitetun betonikuution sisällä tai hengaamalla yleisellä pihalla.
Ihanaa asua omakotitalossa jossa lähes kaikki on omaa, ei kiitos kolhoosiasumiselle.
Meillä ainakin elämänlaatu parani kerralla, kun muutettiin Kirkkonummen omakotitalosta kerrostaloon Meilahteen. Miksikö?
Ennen työmatkoihin kului päivässä puolitoista tuntia ja lapsia vietiin harrastuksiin kolmena iltana viikossa. Tuntui, ettei aikaa jää ainakaan omakotitalon vaatimiin hommiin tai perheen yhteiseen aikaan.
Nyt kävelen työmatkan kymmenessä minuutissa, lapset menevät itse harrastuksiin, iltaisin käymme yhdessä lenkillä, voimme vaikka mennä leffaan tai käydä jossain syömässä. Omakotitaloaika tuntuu nyt painajaismaiselta, hirveän rajoittavalta - muistan vieläkin ne pimeät illat, kun kuskasin lapsia Espooseen harrastuksiin ja tulin puolikuolleena myöhään takaisin.
Jostain on pakko karsia jos on pakko asua/työskennellä Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin se saunan lasiseinä menee jo ekasta löylynheitosta niin huuruun, ettei todellakaan tarvitse katsella kenenkään peseytymistä.
Kysymys;mikä ilo ja hyöty on huuruun menevästä lasiseinästä, jonka läpi ei näe?
Hullu on tämä maailma!
Kylpyhuonetila on paljon avarampi kun sauna ei ole umpiseinällä erotettu. Tiedän tämän, koska teimme remontissa muutoksen ja tilan tunne lisääntyi huomattavasti + saunaan tulee valoa kylpyhuoneesta ja sen ikkunoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskuspölynimuria ei kannata asennuttaa, täysin turha laite.
Joko nykyajan pölynimureissa on sellaiset suodattimet ettei koko talo haise tunkkaiselta imuroinnin jälkeen?
Ollu varmaan jostain vuodesta -96. Tsiisus.
Joko sä saat raikastinkuulat sun keskus pölynimuriin? Ai et vai? Mun imuri ei jätä tunkkaista hajua vaan mun perään jää viehättävä kukkaistuoksu. Revi siitä tunkkaisten putkiesi kanssa.
Ja mun iskä nostaa penkistä enemmän kuin sun iskä.
Nyt jäi vähän epäselväksi, että missä sulla ne raikastinkuulat on, jos kerran sinun perääsi jää kukkaistuoksu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wc kylpyhuone jokaisen makuuhuoneen yhteyteen. Paikka suurelle ruokailupöydälle, 12 henkeä vähintään, juhlia varten. Makuuhuoneet kauaksi erilleen toisistaan, varsinkin vanhempien makuuhuone erilleen lastenhuoneista (seksin harrastaminen).
12 hengen kiitoradalla onkin kiva syödä 99% ajasta esim. neljällä hengellä. Koskaan ei ole ns. pöytä täynnä.
Meillä on keittiön ruokailutilassa 6-10 hengen ruokapöytä ja välittömästi 2 porrasta ylempänä olohuoneen ruokapöytä 10-14 hengelle. Molemmat aktiivikäytössä jatkuvasti. En sanoisi että tämä 3m pöytä (missä tälläkin hetkellä istun, juon kahvia ja olen koneella) olisi vielä mikään kiitorata:D
4 hengellä syömme useinmiten keittössä mutta jo 5-6 hengellä tässä olkkarin pöydän ääressä. Meillä on vähintään 2x kuukaudessa lisäsuita syömässä jolloin porukkaa on min 9 henkeä. 1,5 viikon kuluttua molemmat pöydät täynnä porukkaa taas. Olohuoneen pöytä on kätevämpi koska leveyttäkin on 110cm, keittiössä vain 90.
Silloin kun meillä on vieraita vietämme tämän isomman pöydän ääressä koko illan, sohvaryhmä tuossa huoneen toisella puolella on aina käyttämätön. Ei vaan malta lähteä pois kun juttu on kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä monella on paljon tavaraa. Ihanaa asua kerrostalossa, kun ei tarvitse muita työvälineitä kuin ruuvimeisselin ja vasaran, Kaikki mahtuvat pieneen työkalupakkiin. Lakanoita ja pyyhkeitä on jokaisella yhdet käytössä, toiset varalla lipaston laatikossa. Pyörät ovat pyöräkellarissa kuten suksetkin. Kaikilla tavaroilla on omat paikkansa, kaikki turha siivottiin pois, kun päästiin omakotitalosta keskustan kerrostaloon.
Elämä on nyt helppoa ja aikaa on vaikka mihin!
Tällaiset itsensäkorostamiskommentit ovat taattua av:ta. No kyllä minäkin osaan. Asun nimittäin myös kerrostalossa, mutten ole koskaan tarvinnut vasaraa tai ruuvimeisseliä. Saanko nyt tulla pävittelemään, kuinka sinulla on turhaa tavaraa, kun sellaiset työkalut omistat?
Ts. mitä järkeä päivitellä sitä, että okt-talossa asuva tarvitsee sellaista, mitä kerrostaloasuja ei ehkä tarvitse? Jotain outoa omakehua tuo on.
Lisäksi tuo kommenttisi "aikaa on vaikka mihin". Mitä silläkin ajat takaa? Moni okt-asuja ihan aidosti tykkää esim. puutarhan hoidosta tai nikkaroinnista. Eli heillä on se piha (ja kaikenlaista tavaraa (kuten harava, kottikärryt, työkaluja yms. yms.) juuri sitä varten, että aikaa on siihen mistä tykkää.
Minua ihmetytti lainaamassasi kommentissa se, että sukset muka kuuluisivat pyöräkellariin. Eivät nimittäin kuulu, pyöräkellariin ei kuulu mitään muuta kuin pyöriä. Ei lastenvaunuja tai -rattaita, ei lasten potkulautoja, ei pulkkia, ei skeittilautoja eikä tosiaankaan niitä suksia. Hyvä, kun pyörät mahtuvat; meidän talossa on 15 asuntoa kahdessa rapussa ja pyöräkellarissa pyöriä niin, että omaansa ei mahdu aina taluttamaan sieltä ulos, vaan on omattava bodia ja sporttia, että jaksaa kantaa pyöränsä toisten yli ovelle saakka. Tämä on yksi syy, miksi haluaisin kerrostalosta edes rivitaloon, rivitaloissa kun jokaisella asunnolla on oma säilytyskoppinsa. Kerrostalossa asumisessa ei ole juurikaan hyviä puolia, paitsi että huoltoyhtiö pitää paikat kunnossa niin sisä- kuin ulkotiloissa kesät talvet, asukkaiden ei tarvitse huolehtia niistä asioista. Minä olen ihan kypsä kerrostalossa asumiseen ja myönnän kadehtivani niitä, joilla on varaa joko rakentaa tai ostaa omakotitalo. Tietysti tontin täytyisi olla paljon isompi kuin se postimerkkituhatneliöinen, joille nykyiset omakotiasujat pakosta joutuvat taajamissa talonsa pystyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on satsattu avartavan huonekorkeiden sijasta tilaviin neliöihin.
230m2 korkeudella 290cm.
Miksi pieni mutta korkea?Koska kaikki eivät tarvitse tai edes halua niin isoa taloa? Minä en ainakaan jaksaisi siivota turhia neliöitä, eikä liian iso tuntuisi kodikkaalta. Edellinen taloni siis oli kolmessa kerroksessa ~220 neliötä ja ei enää ikinä sellaista, kiitos vain. Meitä siis kaksi henkeä 180 neliöisessä talossa (plus autotalli varastoineen), joka on aivan täydellisen kokoinen meille.
Mä taas haaveilen 190m2 vaihtamisesta pienempään 120m2 taloon. :D Elämä on liian lyhyt siivoamiseen.
Ainoa huono puoli vielä pienemmässä olisi vain se, että sinne ei mahdu kahta kotitoimistoa. Muuten olisi kyllä kieltämättä parempi.
Siivoajan palkkaus ei muuten tulisi mieleenkään, vaikka asuisin millaisessa linnassa. Inhottava ajatuskin vieraasta ihmisestä tonkimassa paikkoja ja joutuisi kuitenkin siivoamaan ennen siivoajan tuloa kun ei voisi jättää mitään arkaluontoista (työjutuista terveyspapereihin tai seksileluihin makkarissa) lojumaan minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lilly77 kirjoitti:
Ei keittiötä kauas eteisestä, eikä varsinkaan toiseen kerrokseen kierreportaiden päähän. Ruokakassit ja roskat tulisi saada mahdollisimman vähin vaivoin keittiöön/keittiöstä ulos. Ei parkettia keittiöön, ellei sitä sitten lakata teollisuuslakalla kolmeen kertaan.
Meillä on oleskelutilat ja keittiö yläkerrassa ja toimii loistavasti. Vielä ei ole tullut päivää ettei olisi jaksanut kantaa ruokakasseja portaita pitkin (ajattelen senkin treeninä) keittiöön saakka tai roskia ulos. Ei mitään ongelmia koskaan.
Parkettiakin meillä on aina ollut myös keittiössä mutta lakkauksesta olen samaa mieltä. Ei koskaan lakattua parkettia meille vaan öljytty. Paljon helpompi huoltaa itse. Pienet kolhut voi korjata massalla ja kun öljytään uudelleen kukaan ei enää huomaa. Tosin meillä ei ole edes korjailtu noita kuin pari, puulattiaan kuuluu pienet elämisen jäljet
Haluan kuntoilla kuntosalilla, en koko ajan kotonani. Kiva sitten kun on vaikka nilkka nyrjähtänyt niin noita ruokakasseja raahata sinne ylös.
No, 11 vuotta asuttu ilman nyrjähtänyttä nilkkaa joten sen takia ei olisi kannattanut luopua upeasta näköalasta ja paremmasta huoneasettelusta. Ja ruokakasseja kannellaan kotiin 2x viikossa joten ehdimme kyllä salillekin;D
Mutta kukin tyylillään...
Ei vessaa keittiön/ruokailuhuoneen viereen (äänet kuuluu)
Itse haaveilen 220 neliön vaihtamisesta isompaan, kun avaraa tilaa on kivempi siivotakin.