Miksi mieheni ei ymmärrä tämän hetken ja tulevaisuuden välistä eroa?

Edellytätkö ap miehesi osallistumaan jatkuvasti sinun ideoimiin menoihin? Mies töissä ja sinä kotona? Pöytäliinan hankinta 😁

Vai että Ap on tyhmä ja mies insinööri...

Mielestäni juuri toisin päin. Minullakin on insinööri miehenä ja hän osaa kyllä lukea sosiaalisia tilanteita mainiosti. Väärinkäsityksiä ei meillä ole ikinä.

Tuppisuilla tai ujoilla ihmisillä on yleensä huomattavasti paremmat sosiaaliset taidot kuin niillä äänekkäillä tunkeilijoilla ja juorukelloilla, jotka luulevat, että tauotta pälättävä on sosiaalinen ja mukava tyyppi, ja että naapurin Marjaanan kyylääminen tarkoittaa, että pitää ihmisistä.

Jätä se sika.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas olen enemmän "manjana"-miehiä.

Vaimo puhuu suu vaahdossa siitä pöytäliinastaan viikon, minä myöntelen joka päivä "joo, joo", eikä sitä mun mielestä tarvi mennä nyt ihan tällä sekunnilla ostamaan, vanhallakin pärjää - eli katellaan nyt muutama viikko vielä, että muistuuko se pöytäliina vaimolle mieleen, vai oliko joku ohimenevä hömpötys :)

Tai joku remonttijuttu toimii samalla tavalla - siirrän sen tekemistä kerta toisensa jälkeen, koska onhan sitä päivä huomennakin ja ehkä huvittaa silloin enemmän. Siinä ehtii jo tosin aina vaimokin muuttamaan mielensä; "eikun laitetaankin se näin päin, hyvä kun et vielä ehtinyt laittaa sitä kiinni".

Turhan hötkyilijät vaan pilaa monta asiaa hätäilemällä.

Luojan kiitos tuollaiset väheksyvät ja saamattomat kaljaäijät pariutuvat niiden hömpsöttelevien kanojen kanssa, ettei itse tarvitse kohdata tuollaista. Molemmat voitte hankkia puolison kotiin kun kaikilla muillakin on, ja sitten kohdella häntä kuin tarhatäti jälkeenjäänyttä.

Pystyttekö puhumaan tästä asiasta ilman syyttelyä? Ymmärtäisikö hän jos kertoisit millaista aikajanaa sinä näillä puheilla tarkotat?

Voisiko miehelle sanoa: ei tarvitse suuttua, tämä ei ole niin vakava asia.

Täsmäviestintä vaatii sinulta hirveästi muistamista ja keskittymistä (ehkä mahdollisesti seuraavan puolen vuoden sisällä voisi alkaa katselemaan uusia pöytäliinoja, ei siis nyt heti, vaan rauhassa ajan kanssa ensin katsella ja sitten tehdä päätös puolen vuoden sisällä).

Tai sitten kannattaa siirtyä sellaisiin keskusteluihin joihin mieskin kykenee ja joissa hänen ajantajunsa ei häiriinny. Millaisissa keskusteluissa hän on hyvä?

Vierailija kirjoitti:

Minulle toimivan parisuhteen parhaita piirteitä on juuri se, että voi leikkisästi haaveilla ja pohtia vaikka ihan älyttömiäkin juttuja ilman, että niitä pitää olla toteuttamassa nyt tai ehkä koskaan. Muistan silti itse murahdelleeni ja tiuskineeni miehelleni juuri noista "meniskö suihkuun" ja "janottaa" -jutuista joskus ollessani aivan todella stressaantunut töistä tai jostakin, kun ei vain olisi jaksanut kuunnella toisen juttuja ollenkaan ja teki mieli huitaista jalkalampulla joka kerta kun mies avasi suunsa. Mutta jos miehesi on aina tuollainen, niin epäilen vahvasti aspergeria tai jotakin...

Tämä riippuu täysin siitä onko puoliso tyyppiä ostamalla iloiseksi. Itse en aivan hirveästi jaksa innostua kaikista hankinnoista ja unelmoinneista, etenkin kun ne jäävät sitten autotalliin... kuten se kanootti, taisi maksaa 2000 €. Talous on kunnossa, eikä noita shoppailla jatkuvasti, mutta aina tuntuu jotain puuttuvan... niin kuin vaikka se mökki.

Aika julmaa elämää. Meiltä puuttuu myös parisuhteesta mahdollisuus höpöttelyyn. Mies vääntäisi jatkuvasti riitaa mistä tahansa sanomisistani eikä suostuisi perääntymään vaikka yrittäisin selittää, että en tarkoittanut asiaa siten kuin hän sen ymmärsi. Olen siis valinnut olla hiljaa ja puhun vain ns. asiaa. En tosin myöskään jaksa enää kuunnella miehen höpötyksiä, koska ei ole molemmin puolista. Miestä ärsytti tämä aikansa. Nyt ollaan hiljaa ja odotetaan eroa.