Miksi mieheni ei ymmärrä tämän hetken ja tulevaisuuden välistä eroa?
Jos satun pohtimaan ääneen, että pitäisi ostaa uuti pöytäliina keittiöön niin mieheni kiljaisee ettei voi siltä istumalta lähteä etsimään kanssani pöytäliinaa. Jos totean jonkun jutun vaikuttavan kivalta (mutten todellakaan halua sitä meille) niin sitten mies alkaa höyryämään kuumeisesti, jotta se kiva juttu osuisi meidänkin kohdallemme.
Riitelemme äsken esimerkin tyylisestä kysymyksestä jälleen kerran ja minulla alkavat olla voimat lopussa tuon mieheni hötkyilyn kanssa. On se nyt kumma jos edes kotona tai perheenjäsenten kanssa ei saa puhua muuta kuin tarkkaanharkittuja kannanottoja ilman seuraamuksia. Mitä ihmettä teen kun selittäminen ja puhe ei mene miehelle perille vaan joudumme samanlaiseen kärhämään kerta toisensa jälkeen? En pidä itseäni edes materialistisena ihmisenä. Tällä hetkellä minulla on todella toivoton olo.
Kommentit (47)
Ensi tilipäivän jälkeen voisi katsoa jos löytyisi uusi pöytäliina.
Aika hauska tuo uusi vekotin, mutta en minä kyllä sellaista itselle haluaisi.
Siinä sulle paremmat sanavalinnat.
Kaikissa kielissä ei ole abstrakteja käsitteitä kuten tulevaisuus tai potentiaalinen aikomus, eivätkä niissä kulttuureissa kasvaneet pysty myöhempäänkään sisäistää näitä käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää muotoa "pitäisi joskus tulevaisuudessa".
Sitten hän alkaa inttämään että koska tarkalleen koska ei voi sietää epämääräisiä ilmaisuja. Hän ei ymmärrä sitä, että harva nainen miettii keittiön pöytäliinan ostoa kalenteri kädessä. Toiseksi hän vihaa sitä jos työtehtävät uhkaavat kasaantua.
Vierailija kirjoitti:
Ensi tilipäivän jälkeen voisi katsoa jos löytyisi uusi pöytäliina.
Aika hauska tuo uusi vekotin, mutta en minä kyllä sellaista itselle haluaisi.Siinä sulle paremmat sanavalinnat.
Sitten hän alkaa tivaamaan miksi ylipäänsä puhuin koko vekottimesta, että haluanko vaiko enkä halua? Siitäkin seuraisi luultavasti vain riitelyä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa kielissä ei ole abstrakteja käsitteitä kuten tulevaisuus tai potentiaalinen aikomus, eivätkä niissä kulttuureissa kasvaneet pysty myöhempäänkään sisäistää näitä käsitteitä.
Luulisi suomenkielisen ymmärtävän suomenkielisen puhumaa suomea näin monen vuoden jälkeen.
Meillä ihan sama ja ollaan asialle naurettu. Roskat pitäis viedä on toiselle heti ja toiselle jonkun ajan kuluessa. Mies sanoi että mitä edes puhut tarkentamatta jos se ei ole tämän hetken asia, hän käsittää heti ja jos se on hetken päästä niin hetken päästä hän on sen unohtanut. Joten joko määrittelen tarkemmin mitä sanon tai olen sanomatta. Turhaan sinä siinä marttyyrinä kieriskelet vaan opettele kommunikoimaan miehesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on autisti.
Kai autistinkin saa jotenkin tajuamaan tämän hetken ja tulevaisuuden välisen eron?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hän on afrikkalainen. Täysin luonnollista heille.
Miksi "maahanmuuttokriittiset" eivät kykene muuhun kuin aivottomaan ulinaan?
Kovin vaalea on afrikkalaiseksi. Näin kesän jäljiltä lähinnä punainen ja palanut iholtaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan sama ja ollaan asialle naurettu. Roskat pitäis viedä on toiselle heti ja toiselle jonkun ajan kuluessa. Mies sanoi että mitä edes puhut tarkentamatta jos se ei ole tämän hetken asia, hän käsittää heti ja jos se on hetken päästä niin hetken päästä hän on sen unohtanut. Joten joko määrittelen tarkemmin mitä sanon tai olen sanomatta. Turhaan sinä siinä marttyyrinä kieriskelet vaan opettele kommunikoimaan miehesi kanssa.
En hae marttyyrinkruunua vaan olen totaalisen turhautunut tähän tilanteeseen. Tavallinen ihminen tajuaa, että pöytäliina ostetaan kun ollaan muutenkin ostopaikan lähellä niihin aikoihin kun on muutakin asiaa kauppaan. Ei tarvi lähteä illansuussa etsimään kissojen ja koirien kanssa pöytäliinaa.
Jokin roskapussin vieminen on aika harmiton juttu tuohon verrattuna, että toinen on valmis säntäämään tuli persuksissa vaikka maailman ääriin.
Olisiko ap parempi, että puhuisit jonninjoutavat jutut kuten pöytäliinat vaan oman pääsi sisällä ennemmin kuin ääneen jos et osaa määritellä tarkemmin asiaa? Jos näet, että jonkun yhdentekevän asian kuten pöytäliinan epämääräinen ääneen pohtiminen johtaa väärinymmärryksiin ja riitoihin niin pitäisiköhän sinun yrittää muuttaa epäselvää toimintaasi?
Eihän miehesi ole pahantahtoinen vaan yrittää tehdä kuten ymmärtää sinun toivovan. Sinä taas suhtaudut negatiivisesti mieheesi vaikka ihan itse aiheutat toistuvasti tämän tilanteen ja sitten vielä haluat, että miehesi muuttaa käytöstään.
Minusta sinä ap olet tyhmä. Kerrasta luulisi oppivan jotain.
Miksi otit ukoksi totisen insinöörin? Et kai vain lompsan takia..?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ap parempi, että puhuisit jonninjoutavat jutut kuten pöytäliinat vaan oman pääsi sisällä ennemmin kuin ääneen jos et osaa määritellä tarkemmin asiaa? Jos näet, että jonkun yhdentekevän asian kuten pöytäliinan epämääräinen ääneen pohtiminen johtaa väärinymmärryksiin ja riitoihin niin pitäisiköhän sinun yrittää muuttaa epäselvää toimintaasi?
Eihän miehesi ole pahantahtoinen vaan yrittää tehdä kuten ymmärtää sinun toivovan. Sinä taas suhtaudut negatiivisesti mieheesi vaikka ihan itse aiheutat toistuvasti tämän tilanteen ja sitten vielä haluat, että miehesi muuttaa käytöstään.
Minusta sinä ap olet tyhmä. Kerrasta luulisi oppivan jotain.
Sitten olen tyhmä sinun mielestäsi. Kovin hiljaiseksi ja vaitonaiseksi käy yhdessäolo jos ei saa edes arkisista asioista puhua mutta voin kokeilla kuukauden korjauksen ja pitää turpani kiinni. Katsotaan mitä tapahtuu. Mieluummin hiljaisuus kui ikuinen natina.
Minunkin mies on sellainen, että joka ikisen asian (vakavuusasteesta riippumatta) pitäisi tapahtua heti nyt tällä sekunnilla välittömästi on jo kamala kiire miksi ei jo tapahtunut hopihopi. Rasittavaa. Kun minä vasta mietin että teenkö ylipäätään niin toisen mielestä minun olisi pitänyt jo samalla sekunnilla tehdä. Oli kyseessä sitten soitto pankkiin, roskien vieminen, karkin ottaminen pussista, sohvan siirtäminen, asunnon ostaminen, työpaikan hakeminen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi otit ukoksi totisen insinöörin? Et kai vain lompsan takia..?
Aika ruma olettamus, joka ei pidä paikkaansa. Kuvittelin hänen olevan kokematon naisten kanssa ja ujo mutta yhteiselon sujuvan kun päästään arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mies on sellainen, että joka ikisen asian (vakavuusasteesta riippumatta) pitäisi tapahtua heti nyt tällä sekunnilla välittömästi on jo kamala kiire miksi ei jo tapahtunut hopihopi. Rasittavaa. Kun minä vasta mietin että teenkö ylipäätään niin toisen mielestä minun olisi pitänyt jo samalla sekunnilla tehdä. Oli kyseessä sitten soitto pankkiin, roskien vieminen, karkin ottaminen pussista, sohvan siirtäminen, asunnon ostaminen, työpaikan hakeminen.
Sama jatkaa, kerron esimerkin. Istumme sohvalla ja minä mietin ääneen, että oiskohan minulla jano pitäisköhän minun ottaa lasi limua. Ennen kuin ehdin edes nousta sohvalta, on mies kiihdyttänyt itsensä hirveään kiireeseen, ei siis hakemaan minulle limua vaan käskemään minun sitten ottaa sitä juotavaa. Ja jos nousemiseni kestää 20 sekuntia niin se ehtii siinä ajassa ajassa jo harmistuneena tiuskasta, että älä sitten ota kun ei kerran limu kiinnosta, älä sitten ikinä ota mitään. Ja minulla ehtii tulla jo paha mieli kun janostani tuli tällainen kina.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mies on sellainen, että joka ikisen asian (vakavuusasteesta riippumatta) pitäisi tapahtua heti nyt tällä sekunnilla välittömästi on jo kamala kiire miksi ei jo tapahtunut hopihopi. Rasittavaa. Kun minä vasta mietin että teenkö ylipäätään niin toisen mielestä minun olisi pitänyt jo samalla sekunnilla tehdä. Oli kyseessä sitten soitto pankkiin, roskien vieminen, karkin ottaminen pussista, sohvan siirtäminen, asunnon ostaminen, työpaikan hakeminen.
Kuulostaa tutulta. Minä alan olla henkisesti todella väsynyt tähän kaikkeen. En voi myöskään sietää sitä, että hän komentelee minua, aikuista ihmistä, milloin pyyhkimään hikeä kasvoiltani ja milloin syömään jotain hänen parhaakseen katsomaansa ruokaa. Ei sitten millään ymmärrä neuvotella asioista. Esim. viikon ruokalistan yhdessä suunnitteleminen ruokatarjousten perusteella ei onnistu.
Luojan kiitos olen fiksu nainen eikä minulla ole typeriä ongelmia mieheni kanssa. Mieheni sanoikin aikoinaan, että olen fiksuin nainen, jonka kanssa hän on ikinä seurustellut. En edes muista milloin olisimme riidelleet, ei ainakaan kymmeneen vuoteen. Pyrimme ymmärtämään toisiamme ja asiat käydään läpi suuttumatta kunnes yhteinen ymmärrys ja ehkä kompromissi löytyy.
Jos olisin mies niin olisi vaikea valita sopivaa naista, tyhmän puolison kanssa kun ei kestä. "Ollaan sitten hiljaa jos ei saa puhua" = on se vaan saatanan vaikeaa muuttaa omaa käytöstään toiselle ymmärrettävämmäksi. Sen suhteen saa minkä on ansainnut.
Naiset ajattelevat tyypillisesti ääneen. Miehet kertovat yleensä vain etukäteen harkitut päätökset.
Mä olen nainen mutta varmaan samanlainen kuin ap:n mies. Minä nimittäin haluan hoitaa asiat heti kun ne tulee mieleen, jos se vaan suinkin on mahdollista. Jos mulle tulisi nyt mieleen että tarvin uuden pöytäliinan, todennäköisesti tosiaan lähtisin ajelemaan kohti sellaisia myyviä liikkeitä ja katselemaan.
Mun mielessä on ikään kuin tehtävälista asioista jotka pitää hoitaa, ja olen aina valtavan iloinen kun siltä yleensä loputtoman pitkältä listalta saa jonkun asian pois. Joten jos pöytäliinan hankinta on hoidettavissa nopeasti, hoidan sen pois alta saman tien.
Ala käyttää muotoa "pitäisi joskus tulevaisuudessa".