Mies! Miksi et tee aloitetta naista kohtaan johon olet ihastunut?

Käyttäjä6463 kirjoitti:

Käyttäjä6775 kirjoitti:

Näin maallikkona sanoisin että eihän tuo vielä kovin hyvältä kuulosta ("vihaan silti itseäni ja menetettyjä vuosia"). Mitä nyt olen käsittänyt niin  Suomessa ei ainakaan julkisen terveydenhuollon puolesta saa näihin ongelmiin erityisen helposti apua. Oliko sulla hoitona lääkkeet, terapia, vai molemmat? Jos terapia, ja sitä millään ilveellä pystyy jatkamaan, niin harkitsisitko?  Ja pahoittelut että eksyin aiheesta sivuraiteille, mutta uskon kyllä siihen vanhaan viisautaan että jos et arvosta itseäsi niin muutkaan eivät tee niin. Mutta jos sinusta tuntuu siltä että lääkärille ei ole enää tarvetta, niin ei voi kuin onnitella että olet päässyt yhdestä todella vaikeasta vaiheesta yli.

Luulen joo että masennus on selätetty. Minulla on todella korkeat testotasot. Se varmaan auttoi. Menetettyjä vuosia ei saa takaisin. Enkä ole ennen rakastunut joten en tiennyt miltä se tuntuu. En tod tiedä uskallanko vain päästää häntä lähtemään. Jos kerron kaiken tämän hänelle sehän voisi piristää häntä? Tuskin kukaan loukkaantuisi.

Kyllä se tyttö voi säikähtää jos tulee spontaani rakkaudentunnustus, jota ei ole osannut odottaa :) Menetetyjä vuosia ei tietenkään saa millään takaisin, mut vähän varovaisempi lähestyminen voisi toimia paremmin (Huom. kirjoittajan oma mielipide, ei parempaa tietoa).

Ehkä joo mutta tuntuu että on pakko kertoa. Siis enää kaksi viikkoa aikaa. Mitä nuori nainen ajattelisi? Olisinko hänelle vain yksi vanha ukko joka koittaa pokata? Tiedän että häntä haluavat kaikki, esimies luottamusmies jne. Ehkä olen vain yksi monista nykyään ja ihastun samoihin naisiin kuin muut.

No hei, sä olet itse sanonut että ette oo juurikaan olleet tekemisissä etukäteen. Tottakai tulee yllärinä että haluaisit treffailla! Tai no, paitsi jos oikeasti kaikki toimitusjohtajasta tuotannon avustajaan haluaa samaa, silloin ei lie yllätys. Siksi mä suosittelisinkin pidempiaikaista viivytstaktiikkaa, eli saisit vain tytön yhteystiedot, ja pitäisit kuulumisia yllä sopivalla välillä. Huom. Sopiva on aika harva, ei mikään kerta päivään.

Mutta siis jos on hyvät fiilikset niin ei kannata kuunnella tällaisia höpinöitä, sen kun pyydät treffeille vaan, vielä kun ehtii!

Käyttäjä6775 kirjoitti:

Käyttäjä6463 kirjoitti:

Käyttäjä6775 kirjoitti:

Näin maallikkona sanoisin että eihän tuo vielä kovin hyvältä kuulosta ("vihaan silti itseäni ja menetettyjä vuosia"). Mitä nyt olen käsittänyt niin  Suomessa ei ainakaan julkisen terveydenhuollon puolesta saa näihin ongelmiin erityisen helposti apua. Oliko sulla hoitona lääkkeet, terapia, vai molemmat? Jos terapia, ja sitä millään ilveellä pystyy jatkamaan, niin harkitsisitko?  Ja pahoittelut että eksyin aiheesta sivuraiteille, mutta uskon kyllä siihen vanhaan viisautaan että jos et arvosta itseäsi niin muutkaan eivät tee niin. Mutta jos sinusta tuntuu siltä että lääkärille ei ole enää tarvetta, niin ei voi kuin onnitella että olet päässyt yhdestä todella vaikeasta vaiheesta yli.

Luulen joo että masennus on selätetty. Minulla on todella korkeat testotasot. Se varmaan auttoi. Menetettyjä vuosia ei saa takaisin. Enkä ole ennen rakastunut joten en tiennyt miltä se tuntuu. En tod tiedä uskallanko vain päästää häntä lähtemään. Jos kerron kaiken tämän hänelle sehän voisi piristää häntä? Tuskin kukaan loukkaantuisi.

Kyllä se tyttö voi säikähtää jos tulee spontaani rakkaudentunnustus, jota ei ole osannut odottaa :) Menetetyjä vuosia ei tietenkään saa millään takaisin, mut vähän varovaisempi lähestyminen voisi toimia paremmin (Huom. kirjoittajan oma mielipide, ei parempaa tietoa).

Ehkä joo mutta tuntuu että on pakko kertoa. Siis enää kaksi viikkoa aikaa. Mitä nuori nainen ajattelisi? Olisinko hänelle vain yksi vanha ukko joka koittaa pokata? Tiedän että häntä haluavat kaikki, esimies luottamusmies jne. Ehkä olen vain yksi monista nykyään ja ihastun samoihin naisiin kuin muut.

No hei, sä olet itse sanonut että ette oo juurikaan olleet tekemisissä etukäteen. Tottakai tulee yllärinä että haluaisit treffailla! Tai no, paitsi jos oikeasti kaikki toimitusjohtajasta tuotannon avustajaan haluaa samaa, silloin ei lie yllätys. Siksi mä suosittelisinkin pidempiaikaista viivytstaktiikkaa, eli saisit vain tytön yhteystiedot, ja pitäisit kuulumisia yllä sopivalla välillä. Huom. Sopiva on aika harva, ei mikään kerta päivään.

Mutta siis jos on hyvät fiilikset niin ei kannata kuunnella tällaisia höpinöitä, sen kun pyydät treffeille vaan, vielä kun ehtii!

Siis on meillä ollut silmäpeliä. Mutta hänellä on myös ollut suhde tässä välissä. Treffit eivät tule kysymykseen. Olen ollut niin pitkään yksin ettei se onnistusikaan. Tahdon vain unohtaa hänet jotta pääsisin "vapaaksi".

Ookoo. Kuinka kauan sitten se suhde kariutui? Onko tyyppi vaikuttanut siltä, että haluaa edelleen vakavaan suhteeseen, vai onko nyt ns. bilehirmun vuoro?

Mutta jos tavoitteenasi on unohtaa, niin mehän keskustellaan ihan vääristä asioista!

Mitäs muuta voin kun unohtaa? En vain tiedä miten se onnistuisi parhaiten. Ehkä vain pitäisi tunnustaa hänelle. Voisi olla ihan kivakin juttu nuorelle naiselle?

Outoa että tästäkin ketjusta sensuroidaan viestejä...

Nuoret naiset! Olisiko se traumaattista sinulle jos vanhempi nobodymies töistä kertoisi tunteistaan sinulle? Olisit lähdössä pois ihan eri paikkakunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset itse tee aloitetta jos huomaat että mies on kiinnostunut?

Se on miesten hommaa. Oikea seksikäs kunnon mies tekee aloitteen vaikka kuinka paljon ujostuttaisi! Naiset eivät tee aloitteita.

Se oli sillon joskus 1750-luvulla näin, kun piti sopia vielä suvun kanssa etukäteen, että voiko edes puhua kyseiselle henkilölle. Näin 2000-luvulla naisen olisi parempi tehdä itse se aloite, koska mahdollisesti joku sinua edistyneempi nainen tekee sen ja vie "sinun" miehen sinun edestä ja sinä jäät nuolemaan näppejä.

Onpa paska tilanne, antakaa nyt joku elämänkoululainen neuvoja. Olen pysytellyt kännissä nyt pari pv, Ouluun muutosta kuultuani. Maanantaina töihin, en tiedä pystynkö menemään.

Käyttäjä6463 kirjoitti:

Outoa että tästäkin ketjusta sensuroidaan viestejä...

Nuoret naiset! Olisiko se traumaattista sinulle jos vanhempi nobodymies töistä kertoisi tunteistaan sinulle? Olisit lähdössä pois ihan eri paikkakunnalle.

En enää ole nuori, mutta olen ollut ja siltä pohjalta vastaan, että ei se traumaattista olisi ollut mutta vähän WTF. Sinuna jättäisin kertomatta.

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6463 kirjoitti:

Outoa että tästäkin ketjusta sensuroidaan viestejä...

Nuoret naiset! Olisiko se traumaattista sinulle jos vanhempi nobodymies töistä kertoisi tunteistaan sinulle? Olisit lähdössä pois ihan eri paikkakunnalle.

En enää ole nuori, mutta olen ollut ja siltä pohjalta vastaan, että ei se traumaattista olisi ollut mutta vähän WTF. Sinuna jättäisin kertomatta.

Olemme siis ihan hyvää pataa töissä ja olemme ns hyvää päivää tuttuja. Emme siis ihan tuntemattomia toisillemme.

Mä en ollenkaan ymmärtänyt että nuorempi esimieheni oli minuun ihastunut. Vietin mukavaa yh äidin elämää, kävin ulkona ja matkustelin. Ja kun ystäviä oltiin kerroin tietty tälle esimiehelleni kaikki jutut (olimme ystävystyneet tosi läheisiksi mutta mulla ei edelleenkään kellot soineet...), toinen kuunteli korvat punaisena ja kärvisteli omissa tunteissaan. Näin meni yli 1,5 vuotta!

Kunnes sitten ilmoitin toukokuussa että aion vaihtaa työpaikkaa syksyllä - silloin hänen oli pakko tehdä aloite.

Hän ajoi 150 km mökiltä takaisin kaupunkiin vain tavatakseen mua  muutaman tunnin mutta tuo tunti venyikin yhdeksi yöksi ja siitä alkoi seurustelumme. 2 vkoa myöhemmin mut esiteltiin vanhemmille ja 2 viikkoa siitä oli lapset mukana "mummolassa".

Tuosta on nyt kulunut yli 21v ja yhdessä ollaan edelleenkin:D

Olkaa rohkeita ja tehkää se aloite - jos menee mönkään on ainakin yrittänyt. Eniten harmittaa se jos ei edes yritä mitään!

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Ei siinä ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Nainen vain on aluksi hymyilevä ja sitten yhtäkkiä katseet muuttuvat vihaisiksi ja/tai vältteleviksi. On joku tainut joskus ihan sanoakin, että eikö kelpaa tai enkö saa aloitetta tehtyä. 

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Ei siinä ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Nainen vain on aluksi hymyilevä ja sitten yhtäkkiä katseet muuttuvat vihaisiksi ja/tai vältteleviksi. On joku tainut joskus ihan sanoakin, että eikö kelpaa tai enkö saa aloitetta tehtyä. 

Siis et ymmärtänyt, että se hymyileminen oli aloite naisen puolelta? Oletko yksi niitä miehiä, joiden mielestä aloite on vasta se, kun nainen tulee pyytämään treffeille tai jotain? Saatat kävellä vielä monta kertaa onnesi ohitse.

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Ei siinä ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Nainen vain on aluksi hymyilevä ja sitten yhtäkkiä katseet muuttuvat vihaisiksi ja/tai vältteleviksi. On joku tainut joskus ihan sanoakin, että eikö kelpaa tai enkö saa aloitetta tehtyä. 

Siis et ymmärtänyt, että se hymyileminen oli aloite naisen puolelta? Oletko yksi niitä miehiä, joiden mielestä aloite on vasta se, kun nainen tulee pyytämään treffeille tai jotain? Saatat kävellä vielä monta kertaa onnesi ohitse.

Hymyily ei todellakaan ole mikään aloite. Oletko tosissasi?

Aloite on se kun nainen tulee juttelemaan ja lopuksi kysyy miehen yhteystietoja esim puhelinnumeroa.

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6463 kirjoitti:

Outoa että tästäkin ketjusta sensuroidaan viestejä...

Nuoret naiset! Olisiko se traumaattista sinulle jos vanhempi nobodymies töistä kertoisi tunteistaan sinulle? Olisit lähdössä pois ihan eri paikkakunnalle.

En enää ole nuori, mutta olen ollut ja siltä pohjalta vastaan, että ei se traumaattista olisi ollut mutta vähän WTF. Sinuna jättäisin kertomatta.

Oikeastikko minun pitää olla hiljaa? En voi mitään, tuntuu että jollekkin on pakko kertoa. Tahtoisin kertoa hänelle. Onko liian rohkeata? Pelkään etten enää ihastu.

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Ei siinä ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Nainen vain on aluksi hymyilevä ja sitten yhtäkkiä katseet muuttuvat vihaisiksi ja/tai vältteleviksi. On joku tainut joskus ihan sanoakin, että eikö kelpaa tai enkö saa aloitetta tehtyä. 

Siis et ymmärtänyt, että se hymyileminen oli aloite naisen puolelta? Oletko yksi niitä miehiä, joiden mielestä aloite on vasta se, kun nainen tulee pyytämään treffeille tai jotain? Saatat kävellä vielä monta kertaa onnesi ohitse.

Aloite tosiaan on lähestyminen joko juttelemaan tulemalla, koskettamalla  tai muulla vastaavalla. Se, että katselee hymyillen ei todellakaan ole mikään aloite, koska vastaavaa voidaan tehdä, vaikka ei olla edes kiinnostuneita. Toki minä näen, että onko nainen kiinnostunut, mutta ei se siitä kuitenkaan aloitetta tee. Toisekseen saatan itse katsoa ensin. 

laser kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Ei siinä ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Nainen vain on aluksi hymyilevä ja sitten yhtäkkiä katseet muuttuvat vihaisiksi ja/tai vältteleviksi. On joku tainut joskus ihan sanoakin, että eikö kelpaa tai enkö saa aloitetta tehtyä. 

Siis et ymmärtänyt, että se hymyileminen oli aloite naisen puolelta? Oletko yksi niitä miehiä, joiden mielestä aloite on vasta se, kun nainen tulee pyytämään treffeille tai jotain? Saatat kävellä vielä monta kertaa onnesi ohitse.

Hymyily ei todellakaan ole mikään aloite. Oletko tosissasi?

Aloite on se kun nainen tulee juttelemaan ja lopuksi kysyy miehen yhteystietoja esim puhelinnumeroa.

Okei. Siinä tapauksessa en ikinä olisi tehnyt aloitetta, vaikka olisin ollut sinusta kiinnostunut. Itse kun koen aloitteentekemisen vuorovaikutukseksi: molemmat "iskevät toisiinsa silmänsä", osoittavat hymyllä ja sanattomalla viestinnällä että kiinnostusta on, toinen tulee juttusille, molemmat viestittävät sanallisesti olevansa vapaita ja kiinnostuneita ja kun juttua ei enää voi jatkaa siinä tilanteessa niin molemmat ilmaisevat kiinnostuksensa tavata uudestaankin.

Jos mies antaa ymmärtää, että hän haluaisi jatkaa juttua, mutta ei kysy numeroa, niin tulkitsen että hän sanoi sen vain kohteliaisuuttaan. En todellakaan ala anella häneltä numeroa tai ehdota uutta tapaamista.

Jos eka tapaaminen on baariympäristössä, niin joskus se keskustelu "jutun jatkamisesta" voi tapahtua vasta seuraavana aamuna jomman kumman luona, mutta silloinkaan minä en ole koskaan ollut se, joka on kysynyt numeroa tai ehdottanut seuraavaa tapaamista.

Käyttäjä2941 kirjoitti:

laser kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Käyttäjä2941 kirjoitti:

Käyttäjä6418 kirjoitti:

Naisista ei tosiaan ole mihinkään. Vaikka ovat itse se kiinnostuneempi osapuoli, niin valtaosa ei saa mitään lähestymistä aikaiseksi. Huvittavinta on se, että naiset toisinaan silminnähden suuttuvat kun heitä ei lähesty. 

Kerro tällaiseta tapauksesta, kun joku nainen suuttui, kun et lähestynyt häntä.

Ei siinä ole mitään ihmeempää kerrottavaa. Nainen vain on aluksi hymyilevä ja sitten yhtäkkiä katseet muuttuvat vihaisiksi ja/tai vältteleviksi. On joku tainut joskus ihan sanoakin, että eikö kelpaa tai enkö saa aloitetta tehtyä. 

Siis et ymmärtänyt, että se hymyileminen oli aloite naisen puolelta? Oletko yksi niitä miehiä, joiden mielestä aloite on vasta se, kun nainen tulee pyytämään treffeille tai jotain? Saatat kävellä vielä monta kertaa onnesi ohitse.

Hymyily ei todellakaan ole mikään aloite. Oletko tosissasi?

Aloite on se kun nainen tulee juttelemaan ja lopuksi kysyy miehen yhteystietoja esim puhelinnumeroa.

Okei. Siinä tapauksessa en ikinä olisi tehnyt aloitetta, vaikka olisin ollut sinusta kiinnostunut. Itse kun koen aloitteentekemisen vuorovaikutukseksi: molemmat "iskevät toisiinsa silmänsä", osoittavat hymyllä ja sanattomalla viestinnällä että kiinnostusta on, toinen tulee juttusille, molemmat viestittävät sanallisesti olevansa vapaita ja kiinnostuneita ja kun juttua ei enää voi jatkaa siinä tilanteessa niin molemmat ilmaisevat kiinnostuksensa tavata uudestaankin.

Jos mies antaa ymmärtää, että hän haluaisi jatkaa juttua, mutta ei kysy numeroa, niin tulkitsen että hän sanoi sen vain kohteliaisuuttaan. En todellakaan ala anella häneltä numeroa tai ehdota uutta tapaamista.

Jos eka tapaaminen on baariympäristössä, niin joskus se keskustelu "jutun jatkamisesta" voi tapahtua vasta seuraavana aamuna jomman kumman luona, mutta silloinkaan minä en ole koskaan ollut se, joka on kysynyt numeroa tai ehdottanut seuraavaa tapaamista.

Mun mielestä hyvä aloitteen määritelmä on se että se on sellainen missä laittaa itsensä selkeästi likoon eli siinä on aina olemassa mahdollisuus pakkeihin. Pelkkä hymyily ei ole aloite, koska siinä on aina takaportti auki siihen, että nainen voi vetäytyä sanoen, että "minähän vain hymyilin, ei se mitään tarkoittanut".

Kaikki vastuu ja riski itse toiminnasta jää miehelle. Missä tasa-arvo?

Kyllä minäkin miehenä voin vain hymyillä naisille ja jos nainen ei sen perusteella tajua tulla juttelemaan niin tulkitsen että nainen ei ollut kiinnostunut minusta. Näin olenkin tehnyt tähän asti.

Naisten kuuluu tehdä nuo aloitteet, sillä heillähän on päätösvalta noissa asioissa.