Avioeron jälkeen lapsilla yksi koti ja vanhemmat vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa järkyttävältä. Tuollaisessa systeemissä vanhemmat eivät voi voida kovinkaan hyvin, mikä aivan varmasti vaikuttaa myös lapsiin.

Jos tulette edelleen niin hyvin toimeen ja arkenne toimii niin helposti, että voitte jakaa kodin, jääkaapin, kotityöt ja raha-asiat, miksi erositte ollenkaan? Varsinkaan kun tuollaiseen systeemiin ei voi uutta kumppania tuoda.

Mä olen ihan älyttömän onnellinen tällä hetkellä. Exäkin näyttää onnellisemmalta kuin avioliiton aikana. Kummallakin on uusi sopiva puoliso, tullaan kaikki hienosti juttuun.

Miksi ei voi tuoda uusia kumppaneita tällaiseen?

Ei toki asumaan lasten kotiin uusia tule, mutta se on mun mielestä vaan hyvä juttu. Mun miesystävä kyläilee meillä lasten luona, samoin exän uusi kumppani.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa voi rakentaa itselleen mitään uutta elämää. En haluaisi eksää noin lähelle. Omat taloudet ja lapsille turvallinen olo kun saavat vierailla kummankin luona halutessaan myös toisen viikolla. Ja vanhemmat välillä jonnekin myös lasten kanssa yhdessä edelleen. Vedetään edelleen yhtä köyttä-tyyliin..

Miten niin ei voi rakentaa uutta elämää? Tietysti voi.

Meillä lapsilla on kaikki tosi hyvin. Turvallinen olo, yksi koti.

Ap

Tuletko lasten kotiin matkalaukun kanssa? Käytkö lapsiviikolla välillä omassa kodissasi?

Pidätkö lasten kodissa mitään omia tavaroita pysyvästi vai onko oikea kotisi omassa sinkkukodissasi?

Onko teillä lemmikkejä ja miten niiden huoltajuus jaettiin?

Onko lasten koti omistus vai vuokra? Entä jos vuokrasopimus irtisanottaisiin?

Sisustitteko lasten kodin entisen yhteisen kodin tavaroilla? Vai onko lasten koti peräti entinen perheenne koti?

Et saa koskaan muita lapsia?

Entä jos puoliso omalla lapsiviikollaan tuhlaa vettä, saunoo, syö pakastimen tyhjäksi eikä täydennä kuivakaappia, pesuaineita ja vessapapereita ja sinä joudut jakamaan laskut ja ostamaan täydennykset. Itse elät taloudellisesti. Eikö ärsytä maksaa ex:n elämää?

Vierailija kirjoitti:

Miten jaatte raha-asiat, ruuan ja muun taloustavaran ostamisen, siivouksen, petivaatteiden vaihdon, pyykinpesun? Kumpi huolehtii lapsen aikatauluista, koulun yhteydenpidoista, lääkäriajoista, harrastuksista? Oletteko sopineet erikseen kyläilyistä, saako teidän nais- ja miesystävät kyläillä, ja miten ne osallistuvat esim. ruoka- ja vesilaskuihin? 

Raha ei ole ongelma. Lasten koti on virallisesti minun, joten maksan kaikki sen kulut. Lainan, vastikkeen, sähkön, veden. Ostan kaikki taloustavarat, pesuaineet, vessapaperit. Ruokaa ostetaan molemmat, mutta minä selkeästi enemmän. Maksan myös muuten kaikki lasten kulut. Exä maksaa minulle elatusmaksun. Hyvässä hengessä on sovittu eurot.

Siivous, kumpikin tekee ylläpitosiivousta. Isoimmat siivoukset teen minä, saunan pesut ynnä muut. Pyykkiä pesee kumpikin. Eikä olla edes sovittu mitäön :) Kai se vaan on selvää, että lasten pyykkiä pitäö pestä.

Lasten jutut sovitaan erikseen, jos on jotain erityistä. Ei mitään tiettyä jakoa. Harrastuskuskailuihin tehty tietty selkeä ja tasapuolinen jako.

On sovittu, että uudet kumppanit saa kyläillä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kauanko teillä on ollut tuo järjestely?

3,5 vuotta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ajatuksena toimia juuri samoin, ainakin jonkin aikaa. Ja pointtina juurikin tuo että lapsilla yksi koti. Mikä tuossa on ollut  mielestänne hankalinta?

Jaa, tosi vaikea sanoa. Kun on sujunut niin hyvin. Sanoisin, että asenteen täytyy olla oikea. Ei voi pienistä jutuista nipottaa tai ärsyyntyä. Mä pesen exän kalsareita ja nukun välillä samoissa lakanoissa. Elämästä ei pidä tehdä liian vaikeaa :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Toi vaatii kyllä varoja aika paljon. Molempien vanhempien pitää maksaa vuokraa 1,5 asunnosta.

Ja tosiaan, jos jompikumpi vanhempi menee uudelleen maimisiin ja saa ehkä lisää lapsia niin miten sitten menetellään?

Vuoroviikkoasumista tässä monet haukkuvat, "miksi lapsen pitää kärsiä" jne. Olen sitä mieltä, että lapsen kärsimys avioerossa on useimmiten väistämätöntä eikä niinkään liity asumisjärjestelyihin kuin siihen, että perhe on rikkoutunut.

Miksi uuden liiton pitää olla ongelma? Vanhempi sitoutuu lapseensa, hyväksyy sen, että joka toinen viikko on lapsiviikko ja joka toinen viikko taas ei ole, silloin voi olla 100% uudessa parisuhteessa. Kun tulee lisää lapsia, he tietävät, että vanhempi on joka toinen viikko isompien lastensa luona ja hyvä niin, siten lapset saavat jokainen yhtä paljon vanhemman aikaa. Lisäksi parisuhde on ihan erilainen, kun siitä on joka toinen viikko vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Entäs ne meidän muut lapset? Minulla ja exällä on yksi yhteinen lapsi. Minulla ja nykyisellä puolisollani on kaksi lasta, exällä puolisoineen yksi ja lisäksi yksi lapsi, joka on usein heillä. Oletteko ajatelleet miten järjestelynne käy tulevaisuudessa?

Meillä on kolme lasta. Kumpikaan ei halua lisää. Ei siis ole meillä ongelma. Tämä ei tietenkään toimi, jos on tarkoitus uusperheillä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä siis lapsien koti ja sitten toinen yhteinen asunto missä asutte vuorotellen, vai onko teillä lapsien kodin lisäksi molemmilla vanhemmilla omat "sinkkuasunnot"?

Aluksi oli yhteinen vuokra-asunto. Nykyään asutaan uusien kumppaneiden kanssa lapsettomat ajat.

Ap

Jos lasten koti on virallisesti sinun kotisi eikö arveluta mitä ex siellä puuhaa? Tutkii kaappisi, jättää veden valumaan tms.

Millainen asunto lapsilla on ?

Vierailija kirjoitti:

Toi vaatii kyllä varoja aika paljon. Molempien vanhempien pitää maksaa vuokraa 1,5 asunnosta.

Ja tosiaan, jos jompikumpi vanhempi menee uudelleen maimisiin ja saa ehkä lisää lapsia niin miten sitten menetellään?

Vuoroviikkoasumista tässä monet haukkuvat, "miksi lapsen pitää kärsiä" jne. Olen sitä mieltä, että lapsen kärsimys avioerossa on useimmiten väistämätöntä eikä niinkään liity asumisjärjestelyihin kuin siihen, että perhe on rikkoutunut.

Tämähän tulee paljon halvemmaksi. Tarvitaan vain yksi perheasunto. Aluksi oli sen lisäksi yhteinen vuokra-asunto, mutta nykyään siis uudet puolisot. Asuntojen kannalta halvempaa siis. Lisäksi jää tuplahankinnat lapsille.

Lapsia ei kummallekaan enää tule. Naimisiin menen varmasti vielä, mutta se ei tähän mitenkään vaikuta.

Ap

Jos on yhteiset kodit ex: n kanssa niin että on lasten koti ja yhteinen sinkkukoti niin ei ole mitään omaa rauhaa. Ex on koko ajan läsnä. Tutkii kaapit tms.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tällainen järjestely. Voin vastailla, jos on jotain kysyttävää tästä asiasta.

Ei kysyttävää, vaan ainoastaan puollettavaa. Ainoa oikea järjestely eron jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi vaatii kyllä varoja aika paljon. Molempien vanhempien pitää maksaa vuokraa 1,5 asunnosta.

Ja tosiaan, jos jompikumpi vanhempi menee uudelleen maimisiin ja saa ehkä lisää lapsia niin miten sitten menetellään?

Vuoroviikkoasumista tässä monet haukkuvat, "miksi lapsen pitää kärsiä" jne. Olen sitä mieltä, että lapsen kärsimys avioerossa on useimmiten väistämätöntä eikä niinkään liity asumisjärjestelyihin kuin siihen, että perhe on rikkoutunut.

Miksi uuden liiton pitää olla ongelma? Vanhempi sitoutuu lapseensa, hyväksyy sen, että joka toinen viikko on lapsiviikko ja joka toinen viikko taas ei ole, silloin voi olla 100% uudessa parisuhteessa. Kun tulee lisää lapsia, he tietävät, että vanhempi on joka toinen viikko isompien lastensa luona ja hyvä niin, siten lapset saavat jokainen yhtä paljon vanhemman aikaa. Lisäksi parisuhde on ihan erilainen, kun siitä on joka toinen viikko vapaata.

Tuntuisi aika oudolta, että sisarukset olisivat toisilleen lähes ventovieraita.

Vierailija kirjoitti:

Tuletko lasten kotiin matkalaukun kanssa? Käytkö lapsiviikolla välillä omassa kodissasi?

Pidätkö lasten kodissa mitään omia tavaroita pysyvästi vai onko oikea kotisi omassa sinkkukodissasi?

Onko teillä lemmikkejä ja miten niiden huoltajuus jaettiin?

Onko lasten koti omistus vai vuokra? Entä jos vuokrasopimus irtisanottaisiin?

Sisustitteko lasten kodin entisen yhteisen kodin tavaroilla? Vai onko lasten koti peräti entinen perheenne koti?

Kuljen välillä pienemmän, välillä isomman kassin kanssa. Mulla on vaatekaappi sekä lasten kodissa että miesystäväni kodissa. Kiikutan tavaroita tarpeen mukaan.

Lasten koti on perheen entinen yhteinen koti, josta minä lunastin exän osuuden. Tämä jää siis minulle sitten joskus. Sisustus on mun käsialaa, oli jo avioliiton aikana, exää ei ole ikinä kiinnostanut sisustus. Koen, että mulla on kaksi kotia. Lasten luona ja miesystävän luona. En osaa arvottaa paikkoja.

Lapsilla on lemmikki.

Ap

Ideaali tapauksessa olisi molemmat puolet kaksi kerroksisesta paritalosta ja puhkasee yläkertaan reiän asuntojen välille. Vanhemmat asuu ala kerroissa omilla puolillaan ja koko yläkerta olisi varattu lapsille.

Mites osoitteiden kanssa? Lasten virallinen osoite on A, äidin osoite on B ja isän osoite on C. Eli onko molemmat vanhemmat etävanhempia? Ei taida Kelakaan maksaa yh-lapsilisää jos lapset eri osoitteessa kuin vanhemmat.