Lue keskustelun säännöt.
Toimistosihteerin paikka meni sitten kasvatustieteiden maisterille
05.08.2017 |
Tarvitaanko tuohonkin työhön oikeasti nykyään maisterin paperit?
Ei nykypäivän työelämässä ole enää mitään tolkkua.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätänsä kannattaa kouluttautua jos päivänselvän merkonomin/ tradenomin paikan nappaa maisteri?
Korkealle kouluttautuminen ei tuo koulutusta vastaavaa työtä, mutta matalamman koulutuksen suorittaminenkaan ei näköjään ole järkevää, kun samoille työpaikka-apajille tulevat työttömät maisterit kuorimaan kermat päältä.
Kyllä, ottaa päähän.Ap
Ketuttaahan se, mutta ei toimistosihteerin työ ole mitään kermakerros-duunia.
Eikä se kasvatustieteiden maisteri siihen jää, vaan hakee koko ajan koulutusta vastaavaa työtä.
Valitettavasti tämä älytön työttömyys aiheuttaa tällaisia tilanteita.
Ei kyllä ole mikään sanottu juttu. Ihmiset kouluttautuu usein väärälle alalle ja juurikin kiltit 'kympin' tytöt johonkin opettajan hommiin, missä kurinpito ja kaikenmaailman lasten ja vanhempien kasvukipujen selvittäminen voi olla kiltille tytölle tosi kauhistus. - sitten haetaankin vimmalla juurikin joku toimistosihteerin homma, missä voi 'kympin tytön' pedanttiudella suoriutua työstä täydellisesti - on myös unelma työnantajalle, koska on kiltti ja tunnollinen ja 'uhrautuvainen' perfektionisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutus on harvoin kouluttautuneen/koulutetun kohdalla hukkaan mennyttä resurssia. Ja aika harva työnantaja valittaa siitä, jos saa enemmän kuin tehtävänkuvan minimivaatimukset täyttävän työntekijän riveihinsä. Maisterina vahtimestarin työtä tekevä on todennäköisesti tyytyväinen taloudelliseen turvallisuuteen: vakinaiseen virkaan ja säännölliseen toimeentuloon. Jos (minkä tahansa) työn tekeminen on yhteiskunnan resurssien (tai saavutetun koulutuksen) hukkaamista silloin, kun vaihtoehtona on olla pitkäaikaistyötön, elää köyhyysrajan alapuolella ja seurata oman taloudellisen ja sosiaalisen elämänhallinnan kaventumista, niin yhteiskunnan pitäisi tarjota niitä työpaikkoja, joissa hankittua koulutusta voi hyödyntää. Oli työpaikkaa vailla sitten tukkutradenomi tai kemian tohtori.
Koulutuksella toki on merkitystä mutta kyllä suurin osa työpaikoista menee lopulta kombinaatiossa koulutus+työkokemus+persoona parhaiten vakuuttavalle.
Yleensä työnantaja valitsee mielestään parhaan vaihtoehdon. Pätevyyden ohella tulee olla myös sopiva. Vaaditaan hyvät sosiaaliset taidot, niitä ei pelkjä titteli takaa. Tällä hakijalla voi olla aiempaa tähän paikkaan soveltuvaa kokemusta. Opintojen sivuaineena on voinut olla juuri tähän työpaikkaan sopiva opintokokonaisuus. Maisterit ovat usein riittävän kielitaitoisia myös käytännössä.
Työnteko kannattaa aina kirjoitti:
Koulutus on harvoin kouluttautuneen/koulutetun kohdalla hukkaan mennyttä resurssia. Ja aika harva työnantaja valittaa siitä, jos saa enemmän kuin tehtävänkuvan minimivaatimukset täyttävän työntekijän riveihinsä. Maisterina vahtimestarin työtä tekevä on todennäköisesti tyytyväinen taloudelliseen turvallisuuteen: vakinaiseen virkaan ja säännölliseen toimeentuloon. Jos (minkä tahansa) työn tekeminen on yhteiskunnan resurssien (tai saavutetun koulutuksen) hukkaamista silloin, kun vaihtoehtona on olla pitkäaikaistyötön, elää köyhyysrajan alapuolella ja seurata oman taloudellisen ja sosiaalisen elämänhallinnan kaventumista, niin yhteiskunnan pitäisi tarjota niitä työpaikkoja, joissa hankittua koulutusta voi hyödyntää. Oli työpaikkaa vailla sitten tukkutradenomi tai kemian tohtori.
Yhteiskunta olemme ME. Ihan jokainen siitä siis vain tarjoamaan kemian tohtorin ja tukkutradenomin hommia kanssaeläjille, vai tarkoitatko että pitäisi luoda lisää ja lisää suojatyöpaikkoja??? Työpaikat syntyvät yhteiskunnan eri tarpeista, ei ole mitään instanssia joka niitä omavaltaisesti perustelee. Sen takia, esim. Joka kerta kun haemme viinat Virosta tai tilaamme halpaa roskaa jostain kiinalaisesta nettikaupasta osallistumme me itse omalla toiminnallemme työttömyyden kasvattamiseen Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustieteen maisteri on monenlaiseen työhön valmiudet antava tutkinto. Toki ylikoulutettu johonkin toimistosihteerin pestiin, mutta parempi sekin kuin ei mitään? Varmaan hakee sitten parempaa duunia. Itsekin olen kasvatustieteen maisteri ja työttömänä hain myös toimistosihteeriksi. Jostainhan se työura on aloitettava ja aina täälläkin parjataan, että maisterit ei saa olla liian nirsoja. Etkä voi tietää, vaikka kyseinen maisteri olisi tehnyt paljonkin toimistosihteerin töitä ja siten nappivalinta tehtävään työnantajan kannalta.
Minä olen sihteeri ja koulutukseltani kasvatustieteenmaisteri ja myös se merkonomi....että oikein hyvin onnistuu. :D Sitäpaitsi kasvatustieteenmaisteri pääaineenaan kasvatustiede (ei siis valmistu aineen- tai luokanopettajaksi, vaan ne ovat eti suuntautumisvaihtoehtoja ja vaatii mahdollisesti lisäopintoja opettajan pedagogisten opintojen ja opetettavsn aineen osalta) valmistuu juuri hallinnollisiin toimistotöihin suunnittelijaksi, asiantuntijaksi yms...Lisäksi sihteerinimikkeitä on monia: on toimistosihteeri, hallintosihteeri, sihteeri, johdon assistentti, kaupunginsihteeri yms yms.. Näistä mm. kaupunginsihteerin virkaa pääsee hoitamaan vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja muuten toimeen pätevä henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen sihteeri ja koulutukseltani kasvatustieteen maisteri ja myös se merkonomi....että oikein hyvin onnistuu. :D Sitäpaitsi kasvatustieteenmaisteri pääaineenaan kasvatustiede (ei siis valmistu aineen- tai luokanopettajaksi, vaan ne ovat eri suuntautumisvaihtoehtoja ja vaatii mahdollisesti lisäopintoja opettajan pedagogisten opintojen ja opetettavsn aineen osalta) valmistuu juuri hallinnollisiin toimistotöihin suunnittelijaksi, asiantuntijaksi yms...Lisäksi sihteerinimikkeitä on monia: on toimistosihteeri, hallintosihteeri, sihteeri, johdon assistentti, kaupunginsihteeri yms yms.. Näistä mm. kaupunginsihteerin virkaa pääsee hoitamaan vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja muuten toimeen pätevä henkilö.
Mieheni,, tradenomi, haki myös jotain sihteerin paikkaa kaupungille ja sen viran sai diplomi-insinööri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sisko on toimistosihteerinä tuplamaisterina.
Omassa työpaikassani on monen yt-kierroksen jälkeen enää vain yksi toimistosihteeri, ja on muuten tarpeellinen ihminen. Järjestelmällisyydessään vetää täysin vertoja parhaille tuntemilleni luokanopettajille.
Itse olen filosofian maisteri. Minulla on omat vahvuusalueeni, ja voin ihan suoraan myöntää, ettei minusta olisi nykypäivän toimistosihteeriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK tutkinnot eivät ole oikeastaan mistään kotoisin, paitsi insinöörit ja luonnonvara-alan tutkinnot ja SH. Muuten aika turhia. Ammattikorkeaan hakeutuu ne, joiden rahkeet ei riitä muuhun.
Mua hämmästyttää tässä keskustelussa montakin asiaa:
- miksi sihteerin työ olisi jotenkin maisterin resurssin haaskaamista? Siis mitä on olevinaan se resurssi?
- miksi sihteerin työn tekisi paremmin ’kuka tahansa tradenomi’?
- miksi maisteri ei voisi olla tyytyväinen eläkeikään asti siinä sihteerin työssä, jos kokee sen mielekkääksi ja elämäänsä sopivaksi?
- mitä resurssia siihen kasvatustieteen maisteriuteen käytetään enemmän kuin tradenomiuteen (yhteiskunnan taholta?) - jos siis maisterille ei suoraan oman koulutuksen työtä ole niin minimoihan se koulutusresurssin tuhlausta että hän on työelämässä tekemässä työpanoksen?
T. kasvatustieteen maisteri, joka toimii jo n:nännettä vuotta varastopäällikkönä, tehden kaikkea tarvittavaa kahvin keitosta alkaen, eikä mulle ole tullut mieleenkään, että tekisin jotenkin yhteiskunnallisesti väärin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätänsä kannattaa kouluttautua jos päivänselvän merkonomin/ tradenomin paikan nappaa maisteri?
Korkealle kouluttautuminen ei tuo koulutusta vastaavaa työtä, mutta matalamman koulutuksen suorittaminenkaan ei näköjään ole järkevää, kun samoille työpaikka-apajille tulevat työttömät maisterit kuorimaan kermat päältä.
Kyllä, ottaa päähän.Ap
Sairastuneiden ihmisten käyttäminen orjatyövoimana on vääristänyt työmarkkinat. Kuntoutujissakin on paljon koulutettuja ja osaamista hankkineita ihmisiä, joille nakitetaan samoja hommia ja samoilla tunneilla kuin palkkasuhteessa oleville työntekijöille, mutta ilman palkkaa. Sitten kun kuntoutuja ei enää jaksa, tilalle otetaan vain toinen ilmainen työntekijä tilalle. Terapiaan ei myönnetä kuntoutustukea, vaan sairaat ohjataan orjatyövoimaksi "kuntoutukseen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-järjestelmäpäälliköksi valittiin restonomi. Muina hakijoina mm. datanomi, It-tradenomi ja tietotekniikan dippainssa.
No it-alan töissä kaikki on mahdollista, siellä nuo tutkinnot ovat usein vähän toissijaisia. Eli valittu henkilö on voinut saada kompetenssin aiemman työhistoriansa kautta, toki voi olla kyse myös jostain suhteista.
Jep. Mä olen konsultointiorganisaatiossa töissä, eikä täällä dippainssejä pyöri. Kun tehdään uraauurtavaa iiteetä, siinä ei paljon kymmenen vuoden takaiset tutkinnot paina - pitää olla uutta osaamista, innovaatiokykyä ja konkreettista näyttöä viimeisen parin vuoden tekemisestä + ajankohtaiset sertit.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Koulutus on kärsinyt inflaation.
Onko tuo ihmekään kun joka toisella on vähintään amk tutkinto ja aina vaan korkeammaksi halutaan suomalaisten koulutustaso. Kohta kaikkeen suorittavan tason työhön tiskareista lehdenjakajiin vaaditaan korkeakoulututkinto. Katsos kun työnantajilla on varaa valita. Kouluttaton ei kelpaa kuin hädin tuskin cv kursseille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkonomia ei kannata rinnastaa tradenomiin.
Merkonomi on kauppakoulun käynyt = amis.
Merkonomi voi mennä kouluttautumaan tradenomiksi merkonomin tutkinnon jälkeen, mutta ei todellakaan ole samalla linjalla. Max lukioon verrattava.
Tradenomi on korkeakoulutettu.
Tulisi siis ehkä vertailla tradenomia ja maisteria (sillä tradenomi suorittaa kandidaatin opintoihin verrattavan määrän korkeakouluopintoja, maisteri joitain kymmeniä opintopisteitä sen päälle).
Huutista näille tradenomien "korkeakouluopinnoille". Vähän sama kuin rinnastettaisiin ammattisurkean 10op matikkaa TKK:n vastaavaan. Saattaisi löytyä hieman eroa
Älä jaksa. Tradenomitutkinnon ongelma oli siinä, että niitä amkkeja lyötiin joka niemennokkaan jolloin koulutuksen laatu muutamaa oppilaitosta lukuunottamatta romahti. Ei menty Tamkissa tai Haagassa niin helpolla kuin jossain itä-karjalan perämetsissä. Näiden pienempien amkkien ainoa tarkoitus oli kaunistaa opintotilastoja ja tehtailla niin paljon opiskelijoita valmistumaan, että oppilaitos sai valtiolta rahaa. Kieroa meininkiä.
Mä olen valmistunut Tampereen amkista 2006 ja teen tällä hetkellä vaativia asiantuntijatöitä it-alalla.
Ammattikorkeiden pointti oli nostaa aiempaa erittäin pätevää opistokoulutusta ja jalostaa niistä käytännönläheistä korkeakouluopetusta. Amkkitutkintojen ei ollut alunperin tarkoitus kilpailla yliopistotutkintojen kanssa, vaan olla siinä rinnalla tuomassa uudenlaista osaamista työmarkkinaan.
Tämä kuitenkin lähti lapasesta ja nyt ollaan siinä pisteessä, että koulutus on todellakin kokenut inflaation, eivätkä tutkinnot enää vastaa työtehtävien tasoa. Pätevät tekevät liian halvalla töitä, joten palkkakehityskin vääristyy.
Olen koulutukseltani tradenomi ja hakenut nyt pariin sihteerin paikkaan (olen tälläkin hetkellä sihteerin työssä, mutta kaipaisin vaihtelua). Molemmilla kerroilla olen päässyt haastatteluun asti, mutta tehtävään on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri ja toiseen tupla AMK-tutkinnon suorittanut henkilö.
Kuuntelin aivan äimistyksissäni radiota tässä taannoin, kun haastateltiin erästä eläköityvää kunnan johdossa toimivaa henkilöä. Oli valmistunut kauppaopistosta ja aloittanut sihteerinä kunnalla, tehnyt sitten taloussihteerin sijaisuuksia ja sitten olikin auennut 80-luvulla tämä johtoportaan tehtävä johon oli hakenut ja VALITTU! Siis...miten ihmeessä? En voinut uskoa korviani. Koulutus on kokenut ihan käsittämättömän infaaltion muutamassa vuosikymmenessä kun nykyisin sihteeriksikään ei pääse ilman maisterin papereita taskussa.
Peli on kovaa ja heikommat tippuu kelkasta. Ammattisurkea ei kannata ikinä.
Tradenomilla.