Toimistosihteerin paikka meni sitten kasvatustieteiden maisterille

Vierailija kirjoitti:

Miksi ylipäätänsä kannattaa kouluttautua jos päivänselvän merkonomin/ tradenomin paikan nappaa maisteri?

Korkealle kouluttautuminen ei tuo koulutusta vastaavaa työtä, mutta matalamman koulutuksen suorittaminenkaan ei näköjään ole järkevää, kun samoille työpaikka-apajille tulevat työttömät maisterit kuorimaan kermat päältä.

Kyllä, ottaa päähän.

Ap

Hain itse myös toimistosihteerin paikkaa jokin aika sitten, olen tradenomi. Paikan sai lopulta henkilö joka oli FM+tradenomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oma moka jos suostuu tekemään paskasuuduunian ylikoulutettuna.

Eiköhän se työpaikan saanu oo vaan ilonen et on ees jotain duunia. Mieluummin iteki oon töissä ku työtön vaikkei nyt just oiskaa täysin omaa koulutusta vastaavaa duunia.

T: koulunkäyntiavustajan töitä tehny aineenope

Kai sinä sait ainakin opettajan ja koulunkäyntiavustajan palkan erotuksen niiltä tunneilta, jotka teit opetustyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oma moka jos suostuu tekemään paskasuuduunian ylikoulutettuna.

Eiköhän se työpaikan saanu oo vaan ilonen et on ees jotain duunia. Mieluummin iteki oon töissä ku työtön vaikkei nyt just oiskaa täysin omaa koulutusta vastaavaa duunia.

T: koulunkäyntiavustajan töitä tehny aineenope

Kai sinä sait ainakin opettajan ja koulunkäyntiavustajan palkan erotuksen niiltä tunneilta, jotka teit opetustyötä.

Toivon mukaan kaikki avustajat tajuavat pyytää open sijaisen palkkaa jos joutuvat opea sijaistamaan. Suurempi se on kuin avustajan palkka vaikkei oliskaan pätevä ope. Pätevällä opella tietenkin vielä parempi. Avustajan peruspalkka on niin huono ettei sillä todellakaan kannata suostua opea sijaistamaan jos yhtään arvostaa omaa osaamistaan. Vastuu kun on täysin eri open duunissa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ylipäätänsä kannattaa kouluttautua jos päivänselvän merkonomin/ tradenomin paikan nappaa maisteri?

Korkealle kouluttautuminen ei tuo koulutusta vastaavaa työtä, mutta matalamman koulutuksen suorittaminenkaan ei näköjään ole järkevää, kun samoille työpaikka-apajille tulevat työttömät maisterit kuorimaan kermat päältä.

Kyllä, ottaa päähän.

Ap

Hakemiini paikkoihin on valittu usein kasvatustieteiden maisteri. Erääseen paikkaan valittiin kasvatustieteiden ylioppilas. Tradenomien paikat menevät opettajille nykyään.

Vierailija kirjoitti:

IT-järjestelmäpäälliköksi valittiin restonomi.   Muina hakijoina mm. datanomi,  It-tradenomi ja tietotekniikan dippainssa. 

Ehkä pomon sukulainen kyseessä

Pääseehän kansanedustajaksikin vaikka ei olisi käyny mitään ammatillista koulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Naisten ei kannata ylikouluttautua vaan keskittyä ajoissa luotettavan miehen etsintään ja perheen perustamiseen.

Näin tein ja hyvin menee. Työelämäni on pikku puuhastelua, jolla hommaan ruuat kaappiin kuukaudeksi.

Niin, lisään vielä että olen tradenomi, kaikilla ikälisillä ja urani huipulla yli 20 vuotta tätä työtä tehneenä. Nytkin on yt:t meneillään, mutta mua lähinnä naurattaa. Mistä tahansa siivoojan palkasta saisin saman käteen. Onneksi miehille maksetaan kunnon palkkaa miesvaltaisilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ylipäätänsä kannattaa kouluttautua jos päivänselvän merkonomin/ tradenomin paikan nappaa maisteri?

Korkealle kouluttautuminen ei tuo koulutusta vastaavaa työtä, mutta matalamman koulutuksen suorittaminenkaan ei näköjään ole järkevää, kun samoille työpaikka-apajille tulevat työttömät maisterit kuorimaan kermat päältä.

Kyllä, ottaa päähän.

Ap

Ketuttaahan se, mutta ei toimistosihteerin työ ole mitään kermakerros-duunia. 

Eikä se kasvatustieteiden maisteri siihen jää, vaan hakee koko ajan koulutusta vastaavaa työtä. 

Valitettavasti tämä älytön työttömyys aiheuttaa tällaisia tilanteita.

Vierailija kirjoitti:

IT-järjestelmäpäälliköksi valittiin restonomi.   Muina hakijoina mm. datanomi,  It-tradenomi ja tietotekniikan dippainssa. 

No it-alan töissä kaikki on mahdollista, siellä nuo tutkinnot ovat usein vähän toissijaisia. Eli valittu henkilö on voinut saada kompetenssin aiemman työhistoriansa kautta, toki voi olla kyse myös jostain suhteista.

Näin se menee. Itse haluaisin vaihtaa alaa ja etsin työtä kahdella ammattitutkinnolla ja erinomaisella työkokemuksella. Hain erääseen paikkaan jossa oli kk-palkka useita satasia nykyistä palkkaani pienempi ja työm kuva helpompi ja simppelimpi. Palkka siis oli jotain 1800 kuussa. Se meni jollekin maisteritutkinnon omaavalle. Kyllä kävi mietityttämään... Ehkä pysyttelen vähän aikaa omalla alallani....

Virastoissa on aika paljon tohtoreita sihteereinä...

Merkonomia ei kannata rinnastaa tradenomiin.

Merkonomi on kauppakoulun käynyt = amis.

Merkonomi voi mennä kouluttautumaan tradenomiksi merkonomin tutkinnon jälkeen, mutta ei todellakaan ole samalla linjalla. Max lukioon verrattava.

Tradenomi on korkeakoulutettu.

Tulisi siis ehkä vertailla tradenomia ja maisteria (sillä tradenomi suorittaa kandidaatin opintoihin verrattavan määrän korkeakouluopintoja, maisteri joitain kymmeniä opintopisteitä sen päälle).

Vierailija kirjoitti:

Merkonomia ei kannata rinnastaa tradenomiin.

Merkonomi on kauppakoulun käynyt = amis.

Merkonomi voi mennä kouluttautumaan tradenomiksi merkonomin tutkinnon jälkeen, mutta ei todellakaan ole samalla linjalla. Max lukioon verrattava.

Tradenomi on korkeakoulutettu.

Tulisi siis ehkä vertailla tradenomia ja maisteria (sillä tradenomi suorittaa kandidaatin opintoihin verrattavan määrän korkeakouluopintoja, maisteri joitain kymmeniä opintopisteitä sen päälle).

Kysymys kuuluukin että kenellä näistä on sitten paras soveltuvin koulutus sihteeriksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei sille kasvatustieteen maisterille ole auenneet ovet ns koulutustaan vastaavaan työhön. Suomessa koulutetaan ihan liikaa korkeasti. Miksi muuten ajattelit tradenomin olevan sopiva tuohon työhön? Eivätkö he ole brändänneet itseään korkeamman tason osaajina eikä minään sihteereinä.

No eikö tuo työ nyt ainakin lähtökohtaisesti sopisi tradenomille paremmin kuin kasvatustieteen maisterille?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Merkonomia ei kannata rinnastaa tradenomiin.

Merkonomi on kauppakoulun käynyt = amis.

Merkonomi voi mennä kouluttautumaan tradenomiksi merkonomin tutkinnon jälkeen, mutta ei todellakaan ole samalla linjalla. Max lukioon verrattava.

Tradenomi on korkeakoulutettu.

Tulisi siis ehkä vertailla tradenomia ja maisteria (sillä tradenomi suorittaa kandidaatin opintoihin verrattavan määrän korkeakouluopintoja, maisteri joitain kymmeniä opintopisteitä sen päälle).

Huutista näille tradenomien "korkeakouluopinnoille". Vähän sama kuin rinnastettaisiin ammattisurkean 10op matikkaa TKK:n vastaavaan. Saattaisi löytyä hieman eroa

Sisko on tradenomi ja hän kävi sittemmin maisterin paperit yliopistosta ja kaikki muut paitsi harjoittelun ja yhden projektikurssin opintopisteet hyväksiluettiin vastaavista kurssikokonaisuuksista.  Niin ja sai muuten paremmin töitä tradenomin papereilla kuin nyt maisterin - itse asiassa ei mainosta maisterin papereita muualla kuin ulkomailla, jota varten kävi opiskelemassa.

Taisi osua muutaman työttömän maisterin ylpeyteen?

Ehdottomasti olisi paikka pitänyt antaa merkonomille, jolla on sopiva koulutustaso perus paperinpyöritykseen.

Valitettavasti virkamieheksi valitaan useimmissa paikoissa korkeimmin koulutettu siksi, koska virka-alan tantit luulevat, että paremmin tehtävään sopivan valinta kirvoittaa korkeimmin koulutetun valittamaan syrjinnästä, tosin sitä kuulemma tapahtuu aika paljon, sitä valittamista. Siksi useimmiten valitaan korkeimmin koulutettu, vaikka kokeneen merkonomikoulutuksen saaneen henkilön kokemus olisi parempi.

Sihteerin titteli nykyään on vaan vähän ongelmallinen, kun heidänkin tehtävänkuvansa on laajentunut huimasti sisältämään aikaisemmin "asiantuntija"-tason. Kaverini on tradenomi koulutukseltaan, on sihteeri nimikkeeltään, mutta vastaa koko kylän hankinnoista. Toinen kaveri on myös sihteeri nimikkeeltään ja käytännössä johtaa koko puljua, sillä laitoksen entinen pomo jäi eläkkeelle, eikä uutta ole, jotan tämä "sihteeri" hoitaa pomon hommat virkaatekevänä.

Vierailija kirjoitti:

Sisko on tradenomi ja hän kävi sittemmin maisterin paperit yliopistosta ja kaikki muut paitsi harjoittelun ja yhden projektikurssin opintopisteet hyväksiluettiin vastaavista kurssikokonaisuuksista.  Niin ja sai muuten paremmin töitä tradenomin papereilla kuin nyt maisterin - itse asiassa ei mainosta maisterin papereita muualla kuin ulkomailla, jota varten kävi opiskelemassa.

Taisi osua muutaman työttömän maisterin ylpeyteen?

Kyllä varmaan tradenomin papereilla voi joskus työllistyäkin helpommin kuin joillain maisterin papereilla, riippuu varmaan vähän mitä työpaikkaa haetaan. Olenkuullut myös tapauksesta, että henkilö työllistyi tradenomina hyvin palkattuun työpaikkaan, jota haki ainakin yksi KTM, haussa painoi ilmeisesti työkokemus sitten enemmän, tuo KTM olisi varmaan muuten mennyt edelle.

Ulkomailla kyllä yleensä jotain master-tutkinnon suorittanutta arvostetaan paljon korkeammalle kuin bachelor-tutkinnon suorittanutta.

Joskus ihmettelen tätä suomalaista, hieman sekavaa systeemiä kun on tradenomeja ja voi olla myös kauppatieteiden kandi. Eli kuinka suuri ero tuossa nyt sitten on? Toki yleensä yliopistoissa suoritetaan KTM-tutkinto, joka on sitten selvästi tradenomia enemmän. 

Hatunnoston arvoinen asia, jos kasvatustieteen maisteri kykenee sihteerin hommiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomia ei kannata rinnastaa tradenomiin.

Merkonomi on kauppakoulun käynyt = amis.

Merkonomi voi mennä kouluttautumaan tradenomiksi merkonomin tutkinnon jälkeen, mutta ei todellakaan ole samalla linjalla. Max lukioon verrattava.

Tradenomi on korkeakoulutettu.

Tulisi siis ehkä vertailla tradenomia ja maisteria (sillä tradenomi suorittaa kandidaatin opintoihin verrattavan määrän korkeakouluopintoja, maisteri joitain kymmeniä opintopisteitä sen päälle).

Huutista näille tradenomien "korkeakouluopinnoille". Vähän sama kuin rinnastettaisiin ammattisurkean 10op matikkaa TKK:n vastaavaan. Saattaisi löytyä hieman eroa

No teknillisten tiedekuntien matikka (ja fysiikka ym.) onkin melko vaativaa. Ei myöskään kauppatieteellisessä tiedekunnassa taida mitään sellaista olla.