Anoppi ei usko
Mulla ja anopilla on hyvät välit. Jaetaan samoja mielenkiinnon kohteita ja tykkään viettää aikaa hänen seurassaan. Mutta sitten kasvatusasiat. Hän tietää meidän perheen säännöt, mutta tekee oman pään mukaan. En uskalla sanoa joka ikinen kerta vastaan. Kihisen vaan itsekseni. Ärsyttää olla tälläinen nynny. Sitten, kun mies sanoo niin heille tulee ilmiriita missä huudetaan kaikesta muusta kuin itse aiheesta. Sitten mökötetään jonkin aikaa kunnes ollaan kuin mitään ei olisi ollutkaan. Ja kaikki jatkuu kuin ennenkin. Anoppi ei kiellä lapsia ja syöttää joka välissä herkkuja. Mä en jaksa! Mitähän tässä tekisi. Olen yrittänyt pehmeästi sanoa karkin syömisestä, mutta tuntuu että hän ei kuuntele ja vääntää asiat oman mieleisekseen.
Kommentit (31)
Sanot jämäkästi anopille.Liika herkuttelu on lapsille pahasta.
Voi ei niinkö se onkin! Mitä mä nyt teen..
Miksi anopin kanssa pitäisi olla kaikista kasvatusasioista samaa mieltä? Oletettavasti te itse kuitenkin kasvatatte lapsenne ja mummia lapset näkevät silloin tällöin kylässä..tuskin anoppi nyt sentään lapsianne päivittäin hoitaa?
Kuinka usein lapset ovat mummolassa? Meillä on kotona kodin säännöt karkkipäivineen jne. Mummoloissa on sitten omat sääntönsä ja siellä ollessamme me noudatamme niitä. Antaa isovanhempien hemmotella lapsenlapsiaan! He ovat kuitenkin niin vähän aikaa mukana lasten elämässä. Omat mummolamuistot ovat herkkuruokia, lettukestejä ja pullantuoksua. Suon mielelläni nuo samat muistot lapsillenikin. Kyllä lapset kestävät ja ymmärtävät tämän "ristiriidan".
Lapset vain karkkipäivisin mummolaan:D
Elämä on valintoja. Sitä on joko Kiltti Tyttö ja Nynny - tulikin tuosta mieleen Muumien Näkymätön Ninni. Tunnetko tarinan ja miten Ninnistä tuli viimein näkyvä?
Niin, siis teet valinnan ollako kiltti ja nöyrä vaiko se häijy miniä, joka pitää puolensa eikä alistu. Itse valitsin jälkimmäisen enkä ole katunut, vaikka ehkä jonkun muun mielestä olisi voinut olla aihetta. Mutta se on heidän ongelmansa, ei minun.
Anopit lellii lapsiaan. Se kai kuuluu asiaan koska niin vaan koko ajan on. Varmaan ihanaa kun kasvatusvastuutu on hoidettu omien kohdalla, lapsenlapsista saa sitten vaan iloita.
Älä ota vakavasti, jos kotona on hyvä kasvatus, voi tehdä hyvää saada vähän siimaa siellä mummolassa.
Kuinka usein käytte mummolassa? Jos monta kertaa viikossa, niin ymmärrän kyllä harmin. Mutta jos esim. kerran kuussa, niin ei siitä niin suurta vahinkoa tule, vaikka mummolassa onkin omat säännöt.
Isovanhempien tulisi kunnioittaa oman lapsensa vanhemmuutta noudattamalla tämän sääntöjä. Yhdessä voidaan sopia miten isovanhemmuuden hemmottelupuolen voi tuoda esille.
Talossa talon tavalla. Koskee myös anoppilaa.
Meillä miniä valittaa, kun lapset on aina nälässä, kun ovat meillä hoidossa. En jaksa lukea kiellettyjen asioiden listaa, joten en tarjoa mitään syömistä. Joka tapauksessa siinä olisi jotain vaarallista, jota ei saa lapsille tarjota. Lihakeitossa voi olla vääränlaista lihaa (ei-luomua) ja puuro keitetty maitoon .
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä valittaa, kun lapset on aina nälässä, kun ovat meillä hoidossa. En jaksa lukea kiellettyjen asioiden listaa, joten en tarjoa mitään syömistä. Joka tapauksessa siinä olisi jotain vaarallista, jota ei saa lapsille tarjota. Lihakeitossa voi olla vääränlaista lihaa (ei-luomua) ja puuro keitetty maitoon .
Rakas anoppiniko se siellä? Ihastuttavaa, kun anopille lasten allergiat ja kansalliset ravitsemussuositukset on vaan "huuhaata" ja "miniän ilkeilyä". Ja kaikki on tietysti tehdään vain ja ainoastaan anopin kiusaksi. Kivahan se on kylässä antaa sille lapselle mitä vain, kun ne on sitten ne vanhemmat, jotka kotona hoitaa sitä ruuista tullutta ripulia ja kipeää vatsaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä valittaa, kun lapset on aina nälässä, kun ovat meillä hoidossa. En jaksa lukea kiellettyjen asioiden listaa, joten en tarjoa mitään syömistä. Joka tapauksessa siinä olisi jotain vaarallista, jota ei saa lapsille tarjota. Lihakeitossa voi olla vääränlaista lihaa (ei-luomua) ja puuro keitetty maitoon .
Rakas anoppiniko se siellä? Ihastuttavaa, kun anopille lasten allergiat ja kansalliset ravitsemussuositukset on vaan "huuhaata" ja "miniän ilkeilyä". Ja kaikki on tietysti tehdään vain ja ainoastaan anopin kiusaksi. Kivahan se on kylässä antaa sille lapselle mitä vain, kun ne on sitten ne vanhemmat, jotka kotona hoitaa sitä ruuista tullutta ripulia ja kipeää vatsaa.
Veljen vaimo on juuri kuin sinä. Äitini ei saa antaa lapsenlapsille mitään liharuokaa, ei mitään makeaa, kasvisten ja hedelmien pitää olla luomua. Äiti on lähtenyt sitten sille linjalle, että hän tekee puuroa ja sämpylöitä, ostaa soijamaitoa, pähkinöitä ja luomuomenoita, joista pyöräyttää smoothien. Tämä ei ole kuulemma riittävän ravitsevaa, mutta äiti pitää päänsä, kun ei käy kala, ei liha, ei maitotuotteet, ei sokeria, ei suolaa jne
Allergiat eri asia kuin itse valittu ruokavalio.
Ja tällä palstalla riittää ainakin juttuja niistä isovanhemmista jotka haluavat ehdoin tahdoon tuhota lastenlasten suolinukat sun muut.
Ap: ystävällinen jämäkkyys tuo sinut lähemmäksi jo valmiiksi läheistä anoppia. Läheiset voivat olla välillä eri mieltäkin, ja lapset kyllä ymmärtävät eri aikuisten erilaiset säännöt.
Meillä ainakin menee niin että meillä syödään sitä mitä on ja mummolassa sitä mitä mummolassa on. Onneksi ei ole allergioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä valittaa, kun lapset on aina nälässä, kun ovat meillä hoidossa. En jaksa lukea kiellettyjen asioiden listaa, joten en tarjoa mitään syömistä. Joka tapauksessa siinä olisi jotain vaarallista, jota ei saa lapsille tarjota. Lihakeitossa voi olla vääränlaista lihaa (ei-luomua) ja puuro keitetty maitoon .
Rakas anoppiniko se siellä? Ihastuttavaa, kun anopille lasten allergiat ja kansalliset ravitsemussuositukset on vaan "huuhaata" ja "miniän ilkeilyä". Ja kaikki on tietysti tehdään vain ja ainoastaan anopin kiusaksi. Kivahan se on kylässä antaa sille lapselle mitä vain, kun ne on sitten ne vanhemmat, jotka kotona hoitaa sitä ruuista tullutta ripulia ja kipeää vatsaa.
Veljen vaimo on juuri kuin sinä. Äitini ei saa antaa lapsenlapsille mitään liharuokaa, ei mitään makeaa, kasvisten ja hedelmien pitää olla luomua. Äiti on lähtenyt sitten sille linjalle, että hän tekee puuroa ja sämpylöitä, ostaa soijamaitoa, pähkinöitä ja luomuomenoita, joista pyöräyttää smoothien. Tämä ei ole kuulemma riittävän ravitsevaa, mutta äiti pitää päänsä, kun ei käy kala, ei liha, ei maitotuotteet, ei sokeria, ei suolaa jne
Äärimmäisyyksiin lähteminen nyt on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että suostutaan huomioimaan suositukset ja lasten allergiat/muut vatsavaivat ilman kummallista uhriutumista. Meillä valitettavasti tilanne on johtanut suureen luottamuspulaan, koska lapselle ollaan kielloista huolimatta aina työntämässä karkkia tai allergisoivia ruokia suuhun, jos vanhemmat vain hetkeksikään selän kääntävät.
Tosin avautumisesi kuulostaa pikkuisen siltä, että siinä sattaa olla lisänä vähän omaakin värikynää.
Toki tuo on inhottava tilanne, mutta suoraan ja jämptisti asiasta puhuminen taitaa olla paras keino. Anoppi ehkä loukkaantuu tai suuttuu, mutta aikuisena ihmisenä luulisi kykenevän ymmärtämään, että sinä lasten äitinä teet lapsiasi koskevat päätökset, joita hänen tulee kunnioittaa, vaikka ei aina samaa mieltä olisikaan. Tietysti sitä omaakin mielipahaa kannattaa koittaa suhteuttaa, että onko kyse jatkuvasta herkkujen lappaamisesta vai satunnaisista hyvyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Anopit lellii lapsiaan. Se kai kuuluu asiaan koska niin vaan koko ajan on. Varmaan ihanaa kun kasvatusvastuutu on hoidettu omien kohdalla, lapsenlapsista saa sitten vaan iloita.
Älä ota vakavasti, jos kotona on hyvä kasvatus, voi tehdä hyvää saada vähän siimaa siellä mummolassa.
Anopin lapsi on ap:n mies...
On meilläkin aika tiukka kuri kotona, mutta anoppilassa/omilla vanhemmillani eri säännöt silloin kun itse ei olla siellä (esimerkiksi lapset hoidossa). Isovanhemmat yleensä vain tykkäävät lelliä lapsenlapsiaan. Ei ne lapset siitä pilalle mene, jos viikonlopun tai viikon elävät kuin pellossa isovanhemmillaan. Tärkeintä on se kasvatus kotona. Itse yritin ensimmäisen vuoden aikana vaikuttaa isovanhempien toimintaan, mutta sitten luovutin ja totesin, että ei asialla ole väliä.
No oikeesti. Ei oo anopin tehtävä kieltää sun lapsia, vaan sun tehtävä!