Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kukaan ihastunut työkaveriinsa?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen varattu ja ihastunut työympyröissä kohtaamaani naiseen. Aivan kamala kohtalo. Palava ihastuminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja sekotti elämäni täysin. Kohta kärvistellyt pari vuotta tunteen kanssa eikä loppua näy.
Mistä suunnalta olet?
On niin pienet piirit ettei halua täsmentää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen varattu ja ihastunut työympyröissä kohtaamaani naiseen. Aivan kamala kohtalo. Palava ihastuminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja sekotti elämäni täysin. Kohta kärvistellyt pari vuotta tunteen kanssa eikä loppua näy.
Mistä suunnalta olet?
On niin pienet piirit ettei halua täsmentää..
Onko tunteet molemminpuolisia?
Kylläpä kirjoitit osuvasti, se meni just noin. Mietin jo että pilailetko tällä palstalla romanssien kustannuksella. Tai sitten nämä menevät yleisesti juuri tällä tavalla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama homma, molemmat perheellisiä ja naimisissa, ei toivoa. Järkeilen että parempi pysyä vain kavereina. Vuosi sitten firman juhlissa vähän halailtiin ja tunnelma sen jälkeen ollut töissä vähän hassu. Toinen tulee tekemään tikusta asiaa ja sitten taas ollaan niin kuin ei oltais mitään. Minkäs teet. Ei tässä kannata ruveta pilaamaan mitään. Onneksi sentään tullaan hyvin toimeen keskenämme :)
Minulla samanlainen kokemus. Vuos sitten hiukan firman juhlissa halailtiin ja vietettiin aikaa yhdessä. Tämän jälkeen vähän vaikeat tunnelmat hetken, vaikkei mitään tapahtunutkaan. En tiedä olisiko tullut tyhmäiltyä, jos toinen olisi aloitteen tehnyt. Tuskin, En pysty yleensä pettämään.
Kylläpä kirjoitit osuvasti, se meni just noin. Mietin jo että pilailetko tällä palstalla romanssien kustannuksella. Tai sitten nämä menevät yleisesti juuri tällä tavalla :D
Nyt ja tässä ensimmäistä kertaa myönnän edes itselleni, että olen vähän ihastunut työkaveriini. Olemme lähes samanikäisiä, eri yksiköistä mutta näemme töissä lähes päivittäin ja olemme hyviä kavereita työympyröissä. Molemmat ollaan onnellisesti avoliitossa, joten koskaan ei voi asialle tehdä mitään. Tulemme kuitenkin niin hyvin juttuun, etten halua lopettaa kaveruutta ja ajanviettoa lounailla ja tauoilla.
Yksipuolistakin tämä taitaa olla, hän ajattelee minua varmasti vain hyvänä työkaverina. Kai tämän kanssa on vain elettävä :) Tekee pahaa jo myöntää tämä edes itselleni, koska olen jotenkin niin uskollista laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päädyttiin naimisiin, mutta meni tosi kauan ennen kuin toin ihastumiseni ilmi. Yllätyksekseni se ei ollut yksipuolista.
Varmaan kovin luonnollista, että tätä tapahtuu niin paljon ihan jo siksi että työkaverien kanssa viettää niin paljon aikaa yhdessä.
Näitä nyt tulee ja menee. Huoh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen varattu ja ihastunut työympyröissä kohtaamaani naiseen. Aivan kamala kohtalo. Palava ihastuminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja sekotti elämäni täysin. Kohta kärvistellyt pari vuotta tunteen kanssa eikä loppua näy.
Mistä suunnalta olet?
On niin pienet piirit ettei halua täsmentää..
Onko tunteet molemminpuolisia?
Olen lähes varma sen toisen tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen varattu ja ihastunut työympyröissä kohtaamaani naiseen. Aivan kamala kohtalo. Palava ihastuminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja sekotti elämäni täysin. Kohta kärvistellyt pari vuotta tunteen kanssa eikä loppua näy.
Mistä suunnalta olet?
On niin pienet piirit ettei halua täsmentää..
Onko tunteet molemminpuolisia?
Olen lähes varma sen toisen tunteista.
Harmi sitten teidän molempien kannalta että ette saa tilaisuutta olla toistenne kanssa. Onko tämä nainenkin varattu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viides hääpäivä tuli juuri työkaverin kanssa johon ihastuin ja rakastuin. :)
Kyllä vaan. Tuo ihana nainen työkaverina vei sydämeni. Muut naiset ei kiinnosta. Hänen tunteistaan ja ajatuksistaan ei ole varmuutta. Vapaita kuitenkin molemmat olemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Mutta olemme eri yksiköissä/tehtävissä ja näemme päivän mittaan pari kertaa. Taidan olla ihastunut, mutta hänen tunteistaan ei ole varmuutta. Ainakin hän aina hymyilee minulle ja katseessa on jotain erityistä. Tai sitten kuvittelen liikoja. Niin se varmaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Lopetan työt piakkoin ja odotan mielenkiinnolla tulevaa. Olemme molemmat onnellisissa suhteissa mutta en pistäisi pahakseni salaista suudelmaa.
Olen ollut 17 vuotta mielettömän ihastunut naispuoliseen työkaveriini ja olen käyttänyt kaikki keksimäni keinot saadakseni hänet edes yhdeksi yöksi omakseni.
Olemme molemmat varattuja. Vaimollani ei ole mitään sitä vastaan, että panisin työkaveriani. Olen myös ymmärtänyt, että sitä työkaverikin haluaisi mutta ei halua pettää miestään jolle tällainen ajatus ei sovi. En ole elänyt päivääkään vuosikausiin ajattelematta meitä yhdessä. Uskon, että se päivä vielä joskus koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ihastunut. Nykyään meillä on oikein toimiva parisuhde ja töissäkin ollaan edelleen samassa paikassa. Ei siis mitään pahaa tapahtunut, kun kerroin miehelle tunteista ja suutelin neukkarissa, jonne pyysin jollain tekosyyllä 4,5 vuotta sitten.
Uskaltaisipa useampikin nainen lähestyä yhtä rohkeasti :) Varsinkin kun kyseessä on työkaverit.
Mistä päätteli että kyseessä on nainen?
En ole ihastunut, koska rakastan omaa miestäni niin paljon että en vain enää kertakaikkiaan pysty ihastumaan, rakastumaan kehenkään toiseen.
Saatan tietysti katsella komeita miehiä ja joistakin saatan ajatella joitakin ns. syntisiä ajatuksia, mutta en vain tunne mitään vetoa ketään muuta kohtaan.
Ja tämä meidän suhteemme on tuhoon tuomittu ja mietin usein, että miten minun oikein käy. Minun täytyisi pystyä rakastumaan johonkin toiseen mieheen, jotta voisin saada oman perheen, mutta en vain pysty. Ollaan oltu yhdessä jo vuodesta 2001, joten ei tälle enää ole loppua...
Tällä hetkellä olen ihastunut mieheen, joka on töissä samassa talossa mutta eri firmassa. Kuitenkin näemme ohimennen kolme- neljä kertaa päivässä, ja mies jää mielellään juttelemaan kanssani. Astetta ikävämmäksi asian tekee se, että myös oma mieheni on töissä samassa talossa, hän on tämän ihastukseni työkaveri. En tule koskaan tekemään asialle mitään, vaikka tämä ihastus on jotain ihan käsittämätöntä, toivon että menisi pian ohi.
Mistä suunnalta olet?