Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapset nykyisin huutaa ja kiljuu kerrostalon yhteispihalla?
02.08.2017 |
Asun Arabianrannassa/Hki yhteispihalla, missä asuu ihmisiä omistus-, hitas- ja vuokra-asunnoissa. Ihmettelemme mieheni kanssa/ikää 60), miksi lapset kiljuu ja huutaa tuolla sisäpihalla tarpeitaan? Mistä nykyinen käytäntö on tullut ja milloin? Olemme liikuntaesteisiä molemmat ja jopa oven eteen on tullut esteet ja lappu "varo lapsia"? Haloo, eikös se lasten vartiointi olekaan enää vanhempien vastuulla?
Mutta, alkuperäinen pointtini oli - mistä tämä karjunta ja miksi ei oteta huomioon, että ns. yhteispihassa asuu myös niitä, jotka ei kiljuuntaa kestä ja kaipaavaat rauhaa esim. sairauden vuoksi ja haluaisivat olla ulkosalla, vaikka vain parvekkeella, koska muualle ei pääse.
Yksikin lapsi huutaa kurkku suorana äitiä, välillä varttikin menee - ennenkuin saa kontaktin. Asiansa voi kertoa toiselle, kun menee liki. Eikä huutamalla, niin iso piha ei ole.
Kommentit (100)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jyväskylän Keljossakin lapset huutavat sisäpihan leikkialueella niin, että päätä särkee...
Ei tosiaan pysty ymmärtämään miksi kerrostalossa ei voi opettaa lapsia olemaan huutamatta ja juoksematta sisällä. Voihan olla että o vaa t niin maalaisia, etteivät ole tajunneet häiritsevänsä naapureita aivan jatkuvasti, päivittäin. Tekisi mieli muistuttaa ystävällisesti ottaa muutkin asukkaat huomioon, mutta olen kuunnellut tuon yh:n karjumista lapsilleen sen verran, että pelkään sen olevan sellainen raivomamma, jonka lapsista ei saa sanoa mitään pahaa a, ja pelkään että kehottaisi kakaroitaan metelöimään sisällä vielä kovempaa.
Mulle on ihan sama mistä elämääni jatkuvasti häiritsevät äänet tulee, oli se kakara tai känniläinen, Häiritsee joka tapauksessa. Lapsia voisi kai myös kasvattaa. Luulin myös muuttaneeni rauhalliseen eläkeläistaloon, mutta toki yläpuolelle tuli tuo kiljusten perhe. No, pitääpä ainakin vauvakuumeet kaukana poissa, en kestäisi tuollaista elämää päivääkään, jos tämä on se normaali lapsiperhe-elämä. Onko mammat siis sitä mieltä että lasten on täysin normaalia huutaa ja riehua jatkuvasti ja niiden kehitys kärsii jos niitä kasvattaisi ottamaan muut ihmiset huomioon?
Ongelma on siinä, ettei lapsia kasvateta yhtään ottamaan muitakin huomioon. Siis sitä että miltä toisesta voi tuntua minun käytökseni.
.
Tuon huomaa, kun seuraa lasten keskinäistä toimintaa: moni on itsekäs ja änkeää etusijalle. Mulle, mulle! Minä ensin! Mä haluuuun! Mä voin roskata, siivooja siivoo. Hae ite! Ja tätä on koulussakin kaiket päivät. Pyytää aina osataan, muttei kiittää.
On ilahduttavaa, jos joku osaa ottaa toisen huomioon. Käytösnumeroita voisi oikeasti antaa sillä tyylillä, että opittaisiin viimeistään tavat, jollei kotonakaan kukaan osaa opettaa. Kyllähän tuon näkee pelkästään kaupungilla, kun katsoo aikuisten toimintaa. Yhtä itsekkäitä ovat aikuisetkin.
Näin tehtiin. Erona se että kun se äiskä tuli ikkunaan kiljunta lakkasi. Nykyään kakarat kiljuu pelkästään metelin takia. Ei niillä ole mitään asiaa eikä kiljumisessa ole sanoja, kunhan kiljuvat ja möykkäävät.
Leikkivistä kakaroista lähtee aina mökää ja se on ihan ok. Mutta sellanen turhanpäivänen kiljunta, se sais loppua.
Vierailija kirjoitti:
Äitiii tuu ikkunaaan täääällä huutaa Tiina! Kiljuttiin 70-luvulla Vantaalla kerrostalopihalla kurkku suorana :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerropa, miten tulet äänettömästi sisään kolmen alle kouluikäisen sisaruksen kanssa? Ei ole kasvatuksen puutteesta kyse. Väsyneet lapset riitelevät esim. siitä kuka pääsee ekana ovesta sisään, kuka painaa hissin nappulaa, joku haluaa portaisiin. Ärsyttävät toisiaan "voitoillaan" ja sitten esim. pienin itkee kovaan ääneen. Oliko sinulla kolmea lasta pienillä ikäeroilla ja onnistuit hoitamaan he sisään äänettömästi? Kerropa salaisuutesi?
No mä opetin heille, että rapussa pitää olla hiljaa, sillä melu kuuluu naapureihin ja häiritsee. Sitten ne ajattelee vihaisina, että ne perhanan Möttöset siellä rymyää taas.
Kehitin kisan: Kuka osaa olla kaikista hiljaisin? Se, joka voittaa tällä kertaa, saa avata meidän kotioven avaimella. Jee! Lapset menivät hiipien rappuja ja kilpailivat tosissaan, kuka voittaa, koska se oikealla avaimella oven avaaminen oli tärkeä juttu. Vähän kuin aarrearkkua avaisi.
Meillä oli lapsilla rappuun tullessa sellainen leikki, että se joka sattuu vahingossa tekemään liian kovan äänen, joutuu perässä portaita tulevan Hirviö-Ismon syömäksi. (Kolistelija herättää Ismon, joka herää portaan alta ja tulee puremaan tätä jalkaan.) Isi tai äiti esitti Ismoa kotieteisessä tarvittaessa. Osattiin tulla ylös to-del-la hiljaa. Ismoa ei usein tarvittu.
He leikkivät. Eivät tuijota älylaitteita.
Ihanan normaalia, tulee vanhat ajat mieleen. Lapset leikkivät ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerropa, miten tulet äänettömästi sisään kolmen alle kouluikäisen sisaruksen kanssa? Ei ole kasvatuksen puutteesta kyse. Väsyneet lapset riitelevät esim. siitä kuka pääsee ekana ovesta sisään, kuka painaa hissin nappulaa, joku haluaa portaisiin. Ärsyttävät toisiaan "voitoillaan" ja sitten esim. pienin itkee kovaan ääneen. Oliko sinulla kolmea lasta pienillä ikäeroilla ja onnistuit hoitamaan he sisään äänettömästi? Kerropa salaisuutesi?
Meillä opittiin kunnioittamaan vanhempia ja muita ihmisiä pienestä pitäen, joten kun kerrottiin, että rappukäytävässä ei huudeta tai juosta niin niin ei tehty. Vanhempia uskottiin ja toteltiin, kun käskettiin. Salaisuus on siis kunnioitus vanhempia kohtaan, kyllä lapsen kuuluu totella vanhempaansa vaikka olis miten rasavilli.
Salaisuus on se, että lapset pahoinpideltiin hiljaisiksi ja tottelevaiseksi. Jos et totellut niin sait remmiä niin kauan että uskoit. Siinä teidän huippukasvattajien salainen metodi. Omat lapsenne eivät halua eivätkä saa jatkaa perinnettä ja antavat lastensa olla lapsia. Silläkin uhalla, että ne lapset välillä vähän mekastaa. Maailma nyt vaan muuttuu, lapsillakin on nykyään oikeuksia.
Huh, koko päivän kuulunut mieletön kiljuminen. Olen pitänyt kuulosuojaimia. Nyt se onneksi loppui. Tässä on neljä kerrostaloa, joiden keskellä piha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä paljoa kiinnosta syntyvyyden lasku. On todella suotavaa, ettei wt-porukka olisi yliedustettuna Suomen väestörakenteessa. Itse pärjään hienosti näin, joten muusta viis ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä oli lapsuuteni kerrostalossa -70 luvun alussa toistakymmentä kakaraa. Ulkona aina, kun saimme luvan. Mentiin persmattia, purkkia, kymmentä tikkua, karjuttiin äitiä ikkunaan ja meitä karjuttiin sisään. Pienimmiltä pääsi välillä poru. Joskus tapeltiin. Piha oli illat ääntä täynnä. Nyt kyseisessä talossa asuu kuulema kaksi lasta.
AP:n kommenttia lukiessani ymmärrän taas hieman paremmin, miksi syntyvyys laskee. Yksi monista syistä on Suomen lapsivihamielisyys.
Just näin.
Vanhemmat eivät vaivaudu vahtimaan lapsian, saavat kiljua sielunsa kyllyydestä ja puuhaavat mitä haluavat. Toisaalta lasten syy tämä ei ole, vaan niiden jotka saattavat heidät tähän maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että ääntä lähtee kun leikitään, mutta meidän talossa olen pannut merkille, että lapset laitetaan sunnuntaisin isän kanssa pihalle, jotta äiti saa tehdä kotihommia. Isät eivät sitten osaa sen pienen kanssa tehdä mitään, joten lapsi vaan rääkyy. Isommat lapset ilmeisesti myös erotetaan älylaitteista, ja sitten pihalla vaan on kurjaa kun ei osata leikkiä enää ja pitää rääkyä.
Vierailija kirjoitti:
Meitä oli lapsuuteni kerrostalossa -70 luvun alussa toistakymmentä kakaraa. Ulkona aina, kun saimme luvan. Mentiin persmattia, purkkia, kymmentä tikkua, karjuttiin äitiä ikkunaan ja meitä karjuttiin sisään. Pienimmiltä pääsi välillä poru. Joskus tapeltiin. Piha oli illat ääntä täynnä. Nyt kyseisessä talossa asuu kuulema kaksi lasta.
AP:n kommenttia lukiessani ymmärrän taas hieman paremmin, miksi syntyvyys laskee. Yksi monista syistä on Suomen lapsivihamielisyys.
Tottakai tulee vihaaja kun ei nykyvanhemmat piittaa pskaakaan mitä oma kakara puuhaa. Ulkoistetaan kasvatus muille ja omaa muksua ei jaksa tuntia pitempää katsella vaan ollaan häätämässä ulos meluamaan. Siellä ne sitten kiljuu,karjuu kurkku suorana ja voivat keksiä vaikka mitä pientä ilkivaltaa. Kaikki vaan sen takia että oma vanhempi ei välitä ei rakasta. Näillä lapsilla tulee olemaan synkkä tulevaisuus ja todennäköisesti päätyvät päihteiden ja rikollisten maailmaan. Jos lapis on tyttö niin isompana hakee huomiota aikuisilta miehiltä irtosuhteiden muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ennen huudettiin jopa enemmän. 60-luvulla kaikki kuorossa äitiä parvekkeelle. Ei ollut älypuhelimia millä soittaa. Muutenkin lapset vietti enemmän aikaa ulkona eikä sen hiljaisempia olleet.
Aika on kullannut muistot lähes aina, kun on kyse ap:n ikäisestä väestä.
Mutta kirkuiko kukaan koko ajan? Lapsistani, synt. -91 ja-01, lähti kyllä ääntä, mutta matalampaa.
Olisipa ihanaa kuulla lasten ääniä ja elämää ulkosalla. Kovin on piha ja lähipuisto autiona nykyään.
Hei vanhemmat. Olisi taas aika ottaa ne rääkyvät kusipäiset mukulat sisälle huutamaan kotiinne. Ei ole muiden tehtävä kärsiä niistä.
Kun huutaisivatkin ulkona, mutta kun kiljuvat sisällä koko pitkän päivän. Ei kuule omia ajatuksiaan tai televisiota.
Alue: Aihe vapaa
Meitä oli lapsuuteni kerrostalossa -70 luvun alussa toistakymmentä kakaraa. Ulkona aina, kun saimme luvan. Mentiin persmattia, purkkia, kymmentä tikkua, karjuttiin äitiä ikkunaan ja meitä karjuttiin sisään. Pienimmiltä pääsi välillä poru. Joskus tapeltiin. Piha oli illat ääntä täynnä. Nyt kyseisessä talossa asuu kuulema kaksi lasta.
AP:n kommenttia lukiessani ymmärrän taas hieman paremmin, miksi syntyvyys laskee. Yksi monista syistä on Suomen lapsivihamielisyys.