kerrotaan erikoisia pohjaratkaisuja ym. hassuja rakennelmia, mihin olet asunnoissa törmännyt

Eräässä vanhassa helsinkiläisessä kerrostalossa on hissikuilu muttei hissiä. :D 7-kerroksinen talo johon kai perästäpäin alettiin väsätä hissikuilua ja sitten tajuttiin että kuilu on niin kapea ettei sinne minkäänlaista (tai ainakaan Suomen vaatimustasot täyttävää) hissiä mahdu.

Kyllä oli lystiä kivuta 6. kerrokseen vauvankopan ja ostosten kanssa ja tuijottaa sitä tyhjää verkkoseinäistä hissikuilua koko matka.

Pikkuyksiö, jossa pesukoneen liitäntä olkkarissa. Oli niin edullinen vuokra, et hetken harkitsin sitä.

Vierailija kirjoitti:

Asuntomessuilla pari vuotta sitten kiertäneenä ihmettelin kovasti että siellä oli pesuhuoneisiin lisätty pönttö, itse en sellaista todellakaan halua. Mieluummin leikkaan tilaa siitä valtavasta kylpyhuoneesta (varsinkin siellä messuille näkemissäni) ja teen erillisen vessan pesuhuoneen viereen, ja näin olen tehnytkin. Kodinhoitohuoneesta pääsy molempiin joten jos lapsille hätä tulee niin helposti pääsee vessaan kesken saunomisenkin eikä kosteudesta ole haittaa kun kaikki ovat kosteita tiloja.

Minä olen ihmetellyt näissä pönttö pesuhuoneessa -ratkaisuissa: jos on uusi iso omakotitalo, miksi se pönttö on isketty siihen suureen hienoon pesuhuoneeseen sellaisenaan (ja pahimmillaan vielä saunan lasioven eteen)? Siis jos on jo käyttänyt talon rakentamiseen sen 300 000 euroa, niin eikö sen pöntön ympärille voisi rakentaa seinät, niin että sitä todella voisi käyttää vaikka porukalla/perheellä saunoessakin? Olen nähnyt ratkaisuja, joissa pesuhuoneen nurkassa on seinille erotettu pieni wc-koppi, ja sehän on vain järkevä ratkaisu.

Lopettakaa jo toi pesuhuone/wc-pönttö-jankkaus. Taas menee hyvä ketju pilalle.

Asuin nuorempana Helsingin kantakaupungissa 1920-luvun lopulla rakennetussa kerrostaloyksiössä. Huoneistot oli mahdollisesti pilkottu jossain vaiheessa isommista asunnoista, tai sitten pari yksiötä oli alunperin mudostanut todella epäkäytännöllisellä pohjalla olevan asunnon - en tiedä kummin asia oli, en ikinä saanut totuutta selville. Joka tapauksessa yhdessä rapussa oli vieri vieressä yksiöiden ovia ja sivullammalla pari oikeaa kaksiota. 

Mutta siis oman asuntoni pikantteja erikoisuuksia olivat n. 5 metriä pitkä eteiskäytävä, joka haukkasi typerästi neliötä mutta jolle oli vaikea saada hyötykäyttöä. Minimaalinen vessa oli ilmeisesti alkuperäinen ja erillinen suihku oli kätevästi nikkaroitu jälkikäteen viereiseen komeroon, mikä oli kivasti hapertanut ko. kopin edessä olevan parketin kosteudella pilalle. Keittokomero oli asunnon perällä, tietenkin ilman minkäänlaista ilmanvaihtoa tai liesituuletinta. Erikoisinta oli kuitenkin siinä eteisnäytävän päässä selkeästi näkyvät matalan, n. 180cm kork. oviaukon ääriviivat. Koputtelin uteliaisuudesta tuota aukkoa, ja se oli vain kerros lastulevyä, jonka toisella puolella oli todennäköisesti naapurin eläkeläismiehen ruokakomero tms. Keskikokoisella lekalla olisin siis käytännössä pystynyt helposti murtautumaan seinän läpi naapurin asuntoon! Ajalle tyypillisesti seinät olivat ns. "kananpaskaa", eli koko kerrostalon äänieristys oli aivan olematon, mikä oli suurin asumisviihtyvyyttä heikentävä tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Moni on täällä ihmetellyt sitä, että kylpyhuoneessa on vessanpönttö. Tiedoksenne, että ei ole ihan ilmaista tehdä erillistä tilaa, joka on kaakeloitu ja vesieristetty, joten isoonkin taloon on hyvin järkevää tehdä vain yksi erillinen vessa ja sen lisäksi yhdistetty kylpyhuone ja vessa. Ei kai kukaan sentään halua vaikkapa tapettiseinäistä vessaa laminaattilattialla? Mummolassani oli tällainen ja oli kyllä inhottavan epähygieeninen. Pönttö on helpointa pitää puhtaana kaakeloidussa tilassa.

Pikkuvessaa ei ole pakko vesieristää eikä  siellä tarvitse esim olla lattiakaivoa. Eli se on ns kuivatila. Laattalattia ja maali seinässä riittää oikein hyvin, ei tarvitse laatoittaa lattiasta kattoon (kuten omat vessat on). Silloin kustannus on vain väliseinän ja oven verran.

Vierailija kirjoitti:

Asuntomessuilla pari vuotta sitten kiertäneenä ihmettelin kovasti että siellä oli pesuhuoneisiin lisätty pönttö, itse en sellaista todellakaan halua. Mieluummin leikkaan tilaa siitä valtavasta kylpyhuoneesta (varsinkin siellä messuille näkemissäni) ja teen erillisen vessan pesuhuoneen viereen, ja näin olen tehnytkin. Kodinhoitohuoneesta pääsy molempiin joten jos lapsille hätä tulee niin helposti pääsee vessaan kesken saunomisenkin eikä kosteudesta ole haittaa kun kaikki ovat kosteita tiloja.

Kaksi kysymystä: 

1) Miksi pöntöllä ei voi käydä, jos sauna on vieressä (eikä sitä juuri silloin käytetä)

2) Miksi saunassa ei voi käydä, jos pönttö on vieressä (eikä sitä juuri silloin käytetä) 

Meillä ainakin näitä molempia käytetään sen verran olematon osuus vuorokaudesta, joten päällekkäisyyksiä on ihan helppo välttää. Varsinkin jos on toinen vessa. Joo, ehkä se joidenkin mielestä on tarpeeton, mutta en kyllä keksi mitä haittaakaan siitä on tai miksi pöntön ympärille rakennettavat seinät sitten yhtäkkiä tekisivät ratkaisusta ihan järkevän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen koko lapsuuteni asunut  talossa, jossa oli vessanpönttö kylppärissä. Minusta se on sille ihan luonnollinen paikka, enkä näe sitä mitenkään omituisena. Muistan kyllä käyttäneeni sitä kesken saunomisen, joskus pienempänä ja ennen saunaan tai suihkuun menoa siinä kävin aina asioilla. Vieläkin minulla  on sellainen tapa, että ennen suihkuun menoa käyn vessassa. Olen luullut, että se on ihan kaikilla normaali rutiini. 

Pytty kylpyhuoneessa on ihan normaali mutta saunan pesuhuoneessa ei. Vessassa voi käydä ennen saunomista wc:ssä. Meillä on eletty 36v lapsiperhe-elämää eikä kertaakaan ole käyty vessassa kesken saunomisen.

Tottakai wc on tarpeen myös saunan yhteydessä olevassa kylpyhuoneessa. Tosi usein käytän vessaa ennen saunaan menoa. Joskus joutuu käymään myös saunan ja suihkun välissä wc-asioilla.

Miten teillä lapsiperhe-elämää on ollut jo 36 vuotta? Miehellä uusi nuori vaimo vai isovanhemmat samassa taloudessa?

No minun esikoiseni on 30v ja kuopus 14 eli vieläkin lapsiperhe-elämä jatkuu.

Ohis.

Ai tuo edellinen kommentti oli minulle - esikoinen täytti juuri 36v ja kuopus on 15v. (Vaihdoin nuorempaan mieheen välillä ja saimme vielä yhden lapsen/ohis)

Meillä ei ole rakkovikoja joten jo vauvana 1-1,5v lähtien on pystytty pidättämään saunassaolon ajan.

Vierailija kirjoitti:

http://www.etuovi.com/kohde/8142350?sc=M1111720865&pos=8

Tän asunnon pohjakuva on aika hämmentävä. Livenä ei ole uskallettu katsomaan.

Toi nyt vielä menee kun kaataa pari seinää ja siirtää vessan sijainnin, poreamme pois ja vessa sinne ja mikä toi koppi on...ja makkareiden välieteinen...?. Keski-Uudellamaalla ei saa tuolla hintaa kuin kerrostalokolmion tai pienen rivarin.

Vierailija kirjoitti:

Erään tuttavani asunnossa on sellainen ratkaisu, että pieni (lasten) makuuhuone ja isompi (vanhempien) makkari ovat vierekkäin ja niiden välisessä seinässä on katonrajassa koko huoneen levyinen "ikkuna". Siinä ei ole siis lasia vaan pelkkä reikä. En kyllä ymmärrä tuon tarkoitusta? Kiva vanhempien yrittää harrastaa seksiä, kun ihan kaikki äänet kuuluu tuon ikkunan takia lapsen makkariin. 

Se ei ollut kiinteä seinä. Meilläkin tehtiin "välisermi" isoon makuuhuoneeseen, että molemmat lapset sai oman tilan. Siihen ei tarvita rakennuslupia eikä muutoslupia. Sermi näytti seinältä, mutta oli yläosasta osittain auki. Siihen olisi voinut asentaa ikkunan. Ovikin siihen "seinään" tehtiin.

Nämä kantakaupungin vessojen käsisuihkuviritelmät! Ilmoitustekstissä puhutaan "suihkusta" ja kyseessä on käsisuihku, jolle on esim. pistetty toinen pidike ylös seinälle. En ikinä suostuisi asumaan sellaisessa, mistä tietäisin onko vessassa minkäänlaista vesieristystä? Onkohan niissä edes säädösten mukaista kynnystä, vai valuuko kaikki se vesi ovesta ulos mikä ei ehdi lattiakaivosta alas. En halua vuokralaisena maksumieheksi siksi että omistaja ei noudata määräyksiä, parhaassa tapauksessa jälkeenpäin kieltää että olisi puhunut mistään suihkumahdollisuudesta.

Toinen versio ovat ne vessat joihin on rakennettu suihku seinän ja pöntön väliin, muutaman kymmenen sentin levyiseen tilaan...

Kun olin lapsi, vanhempani ostivat kerrassaan kummallisen ok-talon ! Ulko-ovelta avautui pitkä, hämärä käytävä jota kattolamppu ei riittänyt valaisemaan ja käytävän molemmilla puolilla oli ovia. Oikealla ensin pieni vessa, minun huoneeni (arvatkaa kuuluiko kiva lorina kun iskä kävi pissalla?) ja vierashuone. Vasemmalla vanhempien makkari, siivouskomero,  keittiö ja olohuone, näiden kahden  viimeisimmän välillä oli muuten liukuovi! Käytävän päässä oleva ovi vei takapihalle.

Leikkikavereillani oli hauskaa, ja aikuisilla vierailla vähemmän  hauskaa, aukoa ovia ja todeta joutuneensa ulos tai siivouskomeroon vaikka vessaan piti päästä....

Meillä oli 1900-luvun alun kerrostalokaksiossa tehty hyvinkin erikoisia muutostöitä. Asunnossa oli pikkuinen vessa, johon oli tehty jälkikäteen suihku. Suihkussa piti käydä joko nurkassa seisten (kiinni seinässä) tai vessanpöntön päällä istuen. Taloyhtiössä oli ilmainen sauna, johon asukkailla oli tunnin vuorot 2 kertaa viikossa. Johtui varmaan siitä, ettei kenelläkään ollut kunnon suihkua asunnossaan. Asuntoja talossa muistaakseni 12. Me ei saatu saunavuoroa ollenkaan. Saunavuorot oli ti ja la klo 12-21. Eläkeläiset olivat vallanneet kaikki iltavuorot, eli eipä me töiden jälkeen olisi päästy tiistaisin saunaan ollenkaan. Oltiin jonolistalla kolmantena saunavuoroihin, mutta ei meidän vuoroa ehtinyt 2 vuodessa tulla ennen pois muuttoa.

Vantaan asuntomessuillakin oli tollanen vessa josta koko seinän kokoinen ikkuna pihalle.. Ja lisäksi siellä oli yläkerran kylppäri, jossa oli lasiseinät, jotka sai jotenkin sähköllä muutettua läpinäkymättömiksi.. Mutta en oikein ymmärtänyt sitä, koska kuka haluaa juuri kylppärissä olevan läpinäkyvät seinät missään tilanteessa. Alla oli siis olohuone josta myös tuonne näkymät.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi, vanhempani ostivat kerrassaan kummallisen ok-talon ! Ulko-ovelta avautui pitkä, hämärä käytävä jota kattolamppu ei riittänyt valaisemaan ja käytävän molemmilla puolilla oli ovia. Oikealla ensin pieni vessa, minun huoneeni (arvatkaa kuuluiko kiva lorina kun iskä kävi pissalla?) ja vierashuone. Vasemmalla vanhempien makkari, siivouskomero,  keittiö ja olohuone, näiden kahden  viimeisimmän välillä oli muuten liukuovi! Käytävän päässä oleva ovi vei takapihalle.

Leikkikavereillani oli hauskaa, ja aikuisilla vierailla vähemmän  hauskaa, aukoa ovia ja todeta joutuneensa ulos tai siivouskomeroon vaikka vessaan piti päästä....

Minä en ymmärtänyt tästä, millä tavalla tämä oli kummallinen. Aika usein vessa on makuuhuoneen vieressä. Siinä ei ole mitään outoa. Ja siinäkään ei ole mitään ihmeellistä, että erehtyy luulemaan siivouskomeron ovea vessan oveksi. 

Yksiö kahdella parvekkeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni on täällä ihmetellyt sitä, että kylpyhuoneessa on vessanpönttö. Tiedoksenne, että ei ole ihan ilmaista tehdä erillistä tilaa, joka on kaakeloitu ja vesieristetty, joten isoonkin taloon on hyvin järkevää tehdä vain yksi erillinen vessa ja sen lisäksi yhdistetty kylpyhuone ja vessa. Ei kai kukaan sentään halua vaikkapa tapettiseinäistä vessaa laminaattilattialla? Mummolassani oli tällainen ja oli kyllä inhottavan epähygieeninen. Pönttö on helpointa pitää puhtaana kaakeloidussa tilassa.

Miten se ympäristö vaikuttaa pöntön puhtauteen? Meillä on vessassa kaakelit lattiassa ja allastason seinässä, mutta muuten seinillä on tapetti. 

Sinulla ei ole poikalapsia, isää,  miestä eikä veljiä, jotka pissaavat seisaaltaan.  Jos olisi, ymmärtäisit oikein hyvin, miksi vessan lattian pitää olla helposti puhtaanapidettävä ja pöntönkin pestä vaikka suihkulla ulkopuoleltakin.

Vessan sijoituspaikkaan vaikuttavat varmasti muut seikat enemmän kuin äänten kuuluminen keittiöön ja muihin huoneisiin, eli vesijohtojen ja viemäröinnin sijainti. On aika kallista tehdä ne keittiöön ja pesutiloihin ja sitten erikseen toiseen päähän taloa pelkkää vessaa varten.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalokaksiossa aivan järjettömän iso kylpyhuone-sauna -ratkaisu verrattuna muuhun asuntoon.

Olen asunut tällaisessa yksiössä. Talo oli rakennettu 2008 ja jokaisessa asunnossa oli oma sauna. Yksiöni oli 33 neliötä ja sauna vei tilaa ihan turhaan, samoin iso kylppäri. Tosin kylppärit taitaa nykyään olla usein isoja esteettömyyden vuoksi - pitäisi siis periaatteessa päästä kulkemaan pyörätuolilla.

Ex-miesystäväni asui jugend-talossa ja asunnossa oli noin 100 neliötä. Korkeat huoneet oli kivoja. Keittiö sen sijaan oli hämmentävän pieni asunnon kokoon nähden. Kaikki huoneet olivat eteisestä lähtevän käytävän varrella ja ihmettelin, miksi toisella puolella tätä käytävää oli neljä ovea lähes vieri vieressä. No, yhden oven takana oli kuivaustila/siivousvälinevarasto, toisen oven takana tila pesukoneelle, kolmannen oven takana vessa (jossa ei mahtunut edes kääntymään kunnolla) ja neljännen oven takana suihkutila. Erillinen WC ja kylpyhuone olivat sinänsä kiva juttu, mutta muuten nuo neljä erillistä kopperoa olivat aika outo ratkaisu.

Nykyinen asunto:

- Tupakeittiössä ovi vessaan. Ei tiskikoneliitäntää ja tosi pieni tiskiallas, juuri siinä oven vieressä. Tiskaamiseen tuli koko ajan taukoja, kun jonkun piti päästä vessaan tai pois vessasta.

- Vessa on ihan valtava. Neliöitä viemässä siellä on vieläpä 6-8 hlön sauna. Kaksiossa.

- Tuon valtavan vessan pesukoneliitäntä on eri puolella huonetta kuin pesukoneelle tarkoitettu paikka.

- Vessassa on myös isohko ikkuna. Mitä ikkunasta näkyy? Naapuritalon ikkunoita.

- Parvekekin on valtava, puolet makkarin koosta. Naapurin parveke on parin metrin päässä ilman mitään väliseinää. Aina tulee joku kiusallinen kohtaaminen, kun partsilla käy.

- Vesikourusta valuu likavedet pitkin alakerran naapurin ikkunoita.

- Säilytystilaa ihan liikaa kaksioon. 7 vaatekaappia (+2 siivouskaappia) ja iso vaatehuone 1-2 ihmiselle. Miksi!? Eteisen naulakonkin alle mahtuisi sohva.

- Kattovalojen liitännät. Keittiössä on neljä katkaisijaa, joista kolme ei ole toiminnassa ja rivin viimeinen laittaa päälle kolme lamppua. Nuo lamput ovat vielä sellaisia, ettei niitä haluaisi pitää päällä samaan aikaan: on työtasojen häikäisevän kirkasta valoa ja sitten ruokailutilan lempeää kattovaloa.

- Kaikki ovet menevät tässä kämpässä muutenkin ristiin, tuon tiskiallas/vessa-tapauksen lisäksi. Tuntuvat aukeavan ihan väärään suuntaan. Parvekkeen ovi ja makkarin ovi kalahtavat yhteen ja toinen on aina suljettava, mikäli toista aikoo käyttää. Väliovi kalahtaa siivouskaapin oveen. Keittiön ylähylly jää vessan oven taakse. Saunan ovi aukeaa siten, ettei sinne pääse suoraan vessan ovelta, vaan pitää sulkea saunan ovi, kiivetä suihkukoppiin, avata saunan ovi ja sitten astua sinne. Vaatehuoneen oven ja alkovin kanssa sama juttu. Kämpän häkkivarastoista en jaksa edes kirjoittaa, sellainen ovien ja käytävien sokkelo siellä on. Rapun alaovia ei saa hakaan, koukku on väärässä kohtaa ja toisella puolella jonkun takapihan aita on tiellä.

En osannut edes ajatella mitään noista asioista ennen kuin olin asunut täällä pari kuukautta. Haittaa ja turhautumista tästä pelleilystä koituu päivittäin.

Munkassa käytiin kerran katsomassa asuntoa, jossa oli varmaan yhdistetty joku piianhuone ja joku muu asunto tai sitten siitä oli otettu pois joku osa alkuperäisestä asunnosta. Varmaan oudoin aunto ikinä!

Ensin tultiin kapean ahtaaseen eteiseen, jonka päässä oli ahdas keittiö ja niiden vieressä isohko outo aula, josta pääsi makkariin ja olkkariin. Se aulahuone oli aivan tarpeeton hukkaneliöpesäke keskellä asuntoa, koska siinä oli ovi joka seinällä kaikkiin muihin tiloihin. Muut huoneet oli ahtaan oloisia ja niiden keskellä tosiaan se outo yhdistävä ikkunaton huone, minne ei olisi voinut laittaa mitään, enintään maton lattialle ja jonkun pienen pyöreän pöydän keskelle huonetta. Kaikki asunnon ikkunat oli iltapäiväauringon puolelle, joten asunnossa oli lisäksi järkyttävän kuuman tukala ilma, vaikka kaikki ikkunat oli sepposen selällään. Ei ostettu :D