Anoppi ja appiukko eivät suostu takaajiksi. Löysimme ihanan hirsiomakotitalon.

Minulla on asuntolainalle pankista ostettu takaus - toimii. Enkä tarvitse kenenkään nimiä.

Kun ei tunneta tapauksen yksityiskohtia sen tarkemmin, on vähän hankala sanoa, olisiko appivanhempien "pitänyt" ryhtyä takaajiksi.

Voihan olla, että tuntevat poikansa ja miniänsä taloustaidot sen verran hyvin, että tolkun ihmisinä epäilevät näiden kykyä suoriutua velvoitteistaan ja pitävät ehkä kyseistä hirsiunelmaa hieman ylimitoitettuna.

Toisaalta ihmetyttää täällä osan porukan täydellinen "ei pidä taata"-mentaliteetti. Ottakaa nyt huomioon, mitä jengiä ne appivanhemmat luultavasti ovat. Noi suuret ikäluokat on kuitenkin kähmineet tässä maassa lähes kaiken mitä kähmittävissä on, siellä on inflaation käytännössä maksamat kämpät ja kesämökit, on päästy lähes olemattomilla koulutuksilla suoraan loppuelämän kestävään suojatyöpaikkaan ja siitä kultakello ranteessa aikaisin eläkkeelle (noin niinkuin kärjistäen). Lisäksi kyseiseen ikäluokkaan kuuluu paljon sitä maalta kaupunkiin muuttanutta väkeä, jotka sitten ovat omien vanhempiensa takauksilla ne kämppänsä aikanaan hommaneet ja lopuksi kuitanneet rantatontteja ja metsäpalstoja perintöinä omilta vanhemmiltaan.

Että sikäli, asialla on toinenkin puoli. En koe mitenkään yksiselitteiseksi sitä, että tietty ikäluokka on itse saanut aika paljon valmiiksi sekä omilta vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta, mutta nyt sitten ei yhtäkkiä olisikaan "velvollisuutta" auttaa omaa jälkikasvua.

Itse ainakin tunnen, että sukuun kuuluminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että läpi vuosikymmenten kunkin sukupolven vanhemmat tukevat jälkikasvunsa matkaa ja edesauttavat näitä itsenäisiksi ja taloudellisesti eteenpäin, jotta nämä taas vuorollaan sitten aikanaan tekevät saman omille lapsilleen.

Tietysti, kuten alussa sanoin, tätä nimenomaista tapausta tuntematta ei voi sanoa oikein juuta eikä jaata, voihan olla että appivanhemmilla olisi periaatteessa tälläiseen haluakin, mutta juuri tämän pariskunnan rahankäytön nähneinä he pitävät juuri tätä unelmaa epärealistisena ja suosittelivat huokean kaksion hankintaa, johon olisivat voineetkin sitten tulla takaajiksi.

Nauroin ääneen. Mutta silti tunnen tuollaisen ihmisen ihan tosielämässä. Jatkuva riesa lähipiirilleen. Sekä kustannus.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei tunneta tapauksen yksityiskohtia sen tarkemmin, on vähän hankala sanoa, olisiko appivanhempien "pitänyt" ryhtyä takaajiksi.

Voihan olla, että tuntevat poikansa ja miniänsä taloustaidot sen verran hyvin, että tolkun ihmisinä epäilevät näiden kykyä suoriutua velvoitteistaan ja pitävät ehkä kyseistä hirsiunelmaa hieman ylimitoitettuna.

Toisaalta ihmetyttää täällä osan porukan täydellinen "ei pidä taata"-mentaliteetti. Ottakaa nyt huomioon, mitä jengiä ne appivanhemmat luultavasti ovat. Noi suuret ikäluokat on kuitenkin kähmineet tässä maassa lähes kaiken mitä kähmittävissä on, siellä on inflaation käytännössä maksamat kämpät ja kesämökit, on päästy lähes olemattomilla koulutuksilla suoraan loppuelämän kestävään suojatyöpaikkaan ja siitä kultakello ranteessa aikaisin eläkkeelle (noin niinkuin kärjistäen). Lisäksi kyseiseen ikäluokkaan kuuluu paljon sitä maalta kaupunkiin muuttanutta väkeä, jotka sitten ovat omien vanhempiensa takauksilla ne kämppänsä aikanaan hommaneet ja lopuksi kuitanneet rantatontteja ja metsäpalstoja perintöinä omilta vanhemmiltaan.

Että sikäli, asialla on toinenkin puoli. En koe mitenkään yksiselitteiseksi sitä, että tietty ikäluokka on itse saanut aika paljon valmiiksi sekä omilta vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta, mutta nyt sitten ei yhtäkkiä olisikaan "velvollisuutta" auttaa omaa jälkikasvua.

Itse ainakin tunnen, että sukuun kuuluminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että läpi vuosikymmenten kunkin sukupolven vanhemmat tukevat jälkikasvunsa matkaa ja edesauttavat näitä itsenäisiksi ja taloudellisesti eteenpäin, jotta nämä taas vuorollaan sitten aikanaan tekevät saman omille lapsilleen.

Tietysti, kuten alussa sanoin, tätä nimenomaista tapausta tuntematta ei voi sanoa oikein juuta eikä jaata, voihan olla että appivanhemmilla olisi periaatteessa tälläiseen haluakin, mutta juuri tämän pariskunnan rahankäytön nähneinä he pitävät juuri tätä unelmaa epärealistisena ja suosittelivat huokean kaksion hankintaa, johon olisivat voineetkin sitten tulla takaajiksi.

Kenenkään lainoja et takaa, ellet ole valmis heti käteisellä valmis maksamaan koko summaa samana päivänä.

Minä en tajua tätä sukupolvea, kun pitää saada heti omakotitalo. Ennenkin aloitettiin pienestä ja siitä sitten.

Eivät ole anoppi ja appi 1940-luvulla syntyneitä vaan työelämässä.

Osta tosta ihana hirsitalo halvalla http://www.etuovi.com/kohde/f44299

Mä olen luvannut taata omille lapsilleni 15% lainasta. 15% voi anoa valtion takausta ja asunto kelpaa 70% takuuksi.

Tosin 10 vuodessa saa jo aika hyvin kerättyä omarahoitusosuutta kasaan - esim oma tyttäreni on nyt säästänyt vajaa 2v ja hänellä on jo 20 000€ säästössä. Olisi saanut 180 000€ yksin asp lainaa mutta tähtää vähän kalliimpaan asuntoon kantakaupungissa joten säästää vielä ainakin vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei tunneta tapauksen yksityiskohtia sen tarkemmin, on vähän hankala sanoa, olisiko appivanhempien "pitänyt" ryhtyä takaajiksi.

Voihan olla, että tuntevat poikansa ja miniänsä taloustaidot sen verran hyvin, että tolkun ihmisinä epäilevät näiden kykyä suoriutua velvoitteistaan ja pitävät ehkä kyseistä hirsiunelmaa hieman ylimitoitettuna.

Toisaalta ihmetyttää täällä osan porukan täydellinen "ei pidä taata"-mentaliteetti. Ottakaa nyt huomioon, mitä jengiä ne appivanhemmat luultavasti ovat. Noi suuret ikäluokat on kuitenkin kähmineet tässä maassa lähes kaiken mitä kähmittävissä on, siellä on inflaation käytännössä maksamat kämpät ja kesämökit, on päästy lähes olemattomilla koulutuksilla suoraan loppuelämän kestävään suojatyöpaikkaan ja siitä kultakello ranteessa aikaisin eläkkeelle (noin niinkuin kärjistäen). Lisäksi kyseiseen ikäluokkaan kuuluu paljon sitä maalta kaupunkiin muuttanutta väkeä, jotka sitten ovat omien vanhempiensa takauksilla ne kämppänsä aikanaan hommaneet ja lopuksi kuitanneet rantatontteja ja metsäpalstoja perintöinä omilta vanhemmiltaan.

Että sikäli, asialla on toinenkin puoli. En koe mitenkään yksiselitteiseksi sitä, että tietty ikäluokka on itse saanut aika paljon valmiiksi sekä omilta vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta, mutta nyt sitten ei yhtäkkiä olisikaan "velvollisuutta" auttaa omaa jälkikasvua.

Itse ainakin tunnen, että sukuun kuuluminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että läpi vuosikymmenten kunkin sukupolven vanhemmat tukevat jälkikasvunsa matkaa ja edesauttavat näitä itsenäisiksi ja taloudellisesti eteenpäin, jotta nämä taas vuorollaan sitten aikanaan tekevät saman omille lapsilleen.

Tietysti, kuten alussa sanoin, tätä nimenomaista tapausta tuntematta ei voi sanoa oikein juuta eikä jaata, voihan olla että appivanhemmilla olisi periaatteessa tälläiseen haluakin, mutta juuri tämän pariskunnan rahankäytön nähneinä he pitävät juuri tätä unelmaa epärealistisena ja suosittelivat huokean kaksion hankintaa, johon olisivat voineetkin sitten tulla takaajiksi.

Kirjoitat ennakkoluuloista fantasiaa ihmisistä, joita et tunne ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

ÄLÄ IKINÄ TAKAA KENENKÄÄN LAINAA!!!! (Ellet ole valmis maksamaan sitä.)

Täysin samaa mieltä.

Omat vanhemmat ei paljoa talouskasvatusta antaneet mutta sen sanoivat että älä ikinä, missään tilanteessa rupea takaajaksi. En siis olisi erityisen loukkaantunut, AP tässä on eniten perseestä. 

Lähivuosina korot nousevat muutamalla prosentilla. Moni velallinen joutuu toivottomaan umpikujaan. Ja velat lankeavat takaajien maksettaviksi!

Ihan vaan tiedoksi, että tähän Zinzinon Balance-öljyyn käytetään islantilaista Lysin kalaöljyä.

Erona on se, että Balancessa on 200mg Omega3/ml kun Lysissa sitä on 308mg/ml. Vastaavasti EPA 102/147 mg ja DHA 48/98 mg, molemmat Lysin eduksi.

Zinzinon heikompitehoinen öljy maksaa n. 7 kertaa enemmän kuin Lysin alkuperäinen tuote. Kuinka tyhmä ihmisen täytyy olla mennäkseen tähän lankaan?

Ainoa, joka näissä pyramidihuijausjutuissa rikastuu, on pyramidin huipulla olevat.