Ovatko nykyajan lapset oikeasti jotenkin hankalampia kouluissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Siis kuka törppö on nämä uudistukset tehnyt? Luokasta poistaminen oli pääasiallinen kurinpitokeino omalla ylä-asteellani 90-luvun lopulla ja joidenkin yksilöiden kohdalla se poistaminen oli yleistä. Se takasi muille oppilaille mahdollisuuden opiskella kun mölyapina heitettiin käytävälle ja opiskelu voi jatkua. Ihan käsittämätöntä että tuokin keino on poistettu.

Jep, itse olin yläasteella 2000-luvun alussa ja muistan että häiriköitä poistettiin luokista. Se oli niin että ensin sanottiin pari kertaa nätisti, sitten pari kertaa tosissaan ja sen jälkeen ulos luokasta jos ei kiinnosta ja ei pysty antamaan muille opiskelurauhaa. Mielestäni tämän voi ihan hyvin rinnastaa työelämään. Mitä jos minä vaikka avokonttorissa kovaan ääneen huutelen ja kerron vitsejä, haukun esimiestä ja kolistelen tuolilla lattiaa. Onko ok että minut poistetaan työtilasta vai onko ok että saan jatkaa ja häiritä muiden työntekoa? Täysin sama asia koululuokassa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näin on, kiitos vapaan kasvatuksen. Lapsista on tullut pikkupomoja, joiden pillin mukaan vanhemmat hyppivät. Opettajilla taas ei ole oikeuksia tai resursseja ojentaa näitä kullannuppuja.

Vapaa kasvatus oli muotia 70-luvulla.

Nykyään lapset kasvatetaan rakkaudella ja rajoilla.

Tästä syystä lapset ja nuoret on fiksumpia kuin koskaan. Osaavat ajatella ja oppivat paljon enemmän kuin ennen. Nykyään ei enää uskota kovaan kuriin ja tiedon kaatamiseen. Ne lapset ovat koulussakin toimijoita. Ei ole tarkoituskaan istua hiljaa pelossa.

T. Ope

Päättäjäthän näitä uudistuksia suunnittelevat. Nyt viimeisimmässä uudistuksessa saatiin onneksi oikeus laittaa oppilas siivoamaan esimerkiksi töhrimänsä pulpetti. Tässä välillä oppilaita ei saanut laittaa siivoamaan tuhojaan. Siivoojilla piti teetättää työt, sotkijan naureskellessa vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Uskot siis rangaistuksiin. Jälki-istunto ei ole vielä ketään jalostanut. Esim poikani sai jälki-istuntoa unohdusten vuoksi. Viime vuonna ei. Kasvatuskeskustelu oli tehokkaampi tapa.

Siellä jälki-istunnoissa on näitä unohtelijoira ja sitten puoliammattilaisia. Kumpikaan ei siitä opi yhtään mitään

Ihan nuoretkin ihmiset (2000-luvulla koulua käyneet) näyttävät uskovan tähän vanhojen ihmisten mantraan. Aina on uskottu, että nykyajan lapset ja nuoret on sitä ja tätä. Ainakin huonompia kuin ennen.

Mihin tämä maailma on menossa? Voi voi voi

Kun mä olin yläasteella about 30 vuotta sitten, luokan tiettyjen poikien lempiharrastus oli äidinkielenopettajan itkettäminen. Ope laitettiin aina lataamoon muutamaksi viikoksi. Minun on vaikea kuvitella, että nykyään meininki olisi karumpaa. Luokalla myös kiusattiin armottomasti, ja vanhan opon linja oli, että "älkää isotelko liikaa, tai joudutte kiusatuiksi": Siinä vaiheessa jo luokan kiusaajakin huomautti, että harvoin se kiusaaminen ihmisen omasta isottelusta johtuu.

Eli sosiaalisia ongelmia oli 90-luvulla runsaasti, eikä niihin puututtu edes näennäisellä tasolla.

Itselläni ei ole vielä kokemusta yläasteikäisen vanhempana olemisesta, mutta näin pääsääntöisesti sanoisin, että omat lapseni ovat kyllä selkeästi päässeet helpommalla kuin minä, sekä hyvässä että pahassakin. He ovat saaneet aikaa, huomiota, harrastusmahdollisuuksia jo alle kouluikäisinä. He ja heidän kaverinsakin ovat osanneet lukea eskariin mennessä. Heillä on ollut pädi pitkillä automatkoilla, eikä heidän ole tarvinnut pyöräillä tuulessa ja tuiskussa. Heillä on ollut pienestä saakka kyselemisen ja kyseenalaistamisen taito - oma ankara isäni on ollut heille leppoisa ukki.

Tiedostan toki, että peruskoulussa on myös paljon lapsia, joilla ei ole tätä kaikkea ollut. Tai sitten on ollut vain osia tästä kaikesta - pädi muttei lämmintä ruokaa. Uskon, että porukan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin aiheuttaa opettajille paljon haasteita.

Mutta kysymys on myös isommasta muutoksesta. Nykypäivän lapsia ei ole kasvatettu kurilla, vaan keskustelemalla. Heistä voi uuden opsin avulla tulla luovimpia ja parhaita aikuisia, mitä Suomessa on koskaan ollut. Mutta ihan ensimmäisenä meidän on lopetettava heidän morkkaamisensa. Ennen ei ollut paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Uskot siis rangaistuksiin. Jälki-istunto ei ole vielä ketään jalostanut. Esim poikani sai jälki-istuntoa unohdusten vuoksi. Viime vuonna ei. Kasvatuskeskustelu oli tehokkaampi tapa.

Siellä jälki-istunnoissa on näitä unohtelijoira ja sitten puoliammattilaisia. Kumpikaan ei siitä opi yhtään mitään

Täytyy sanoa että en ole mikään kasvatuksen ammattilainen, minulla ei ole edes lapsia. En vaan millään näe sitäkään toimintatapaa järkevänä, että lapsi saa tehdä mitä haluaa, säännöistä huolimatta, ja jos sääntöjä rikotaan, ei mitään seuraamuksia tule. Mikä olisi siis ratkaisu tämänlaisiin tilanteisiin? Jos ei lasta "rangaista", niin kuinka asia tulisi hoitaa? Vai onko todettu että kaikista paras keino tosiaan on antaa lapsen käyttäytya ja tehdä niinkuin haluaa, ja sitten kerran viikossa/kuukaudessa/vuodessa käydään kasvatuskeskustelu?

Vierailija kirjoitti:

En ole tavannut vielä yhtään lasta joka ei vanhemmilleen selittäisi tapahtumia niin että olisi itselleen parempi.

Noin tarkalleen miettien en ole kyllä tavannut aikuisiakaan, jotka eivät selittäisi asioita omasta vinkkelistään.

Lasten luovuus on selkeästi vähentynyt. He ovat eläneet liian valmiissa maailmassa! Myös käsien motoriikka on heikentynyt rajusti. Esimerkiksi käsityöissä yläkouluikäiset pystyvät vaivoin sellaisiin juttuihin, joita ennen tehtiin alakoulun alaluokilla. Kädet ja aivot eivät vaan toimi.

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Tätä en ymmärrä. Eihän luokassa tai käytävällä opettajaa odottaessa kukaan valvo. Ja riskit ovat paljon suuremmat kun samassa tilassa on paljon oppilaita (mahdollisuus väkivaltaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Uskot siis rangaistuksiin. Jälki-istunto ei ole vielä ketään jalostanut. Esim poikani sai jälki-istuntoa unohdusten vuoksi. Viime vuonna ei. Kasvatuskeskustelu oli tehokkaampi tapa.

Siellä jälki-istunnoissa on näitä unohtelijoira ja sitten puoliammattilaisia. Kumpikaan ei siitä opi yhtään mitään

Ehkäpä ne unohdukset eivät ole se suurin ongelma koulussa kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Uskot siis rangaistuksiin. Jälki-istunto ei ole vielä ketään jalostanut. Esim poikani sai jälki-istuntoa unohdusten vuoksi. Viime vuonna ei. Kasvatuskeskustelu oli tehokkaampi tapa.

Siellä jälki-istunnoissa on näitä unohtelijoira ja sitten puoliammattilaisia. Kumpikaan ei siitä opi yhtään mitään

Täytyy sanoa että en ole mikään kasvatuksen ammattilainen, minulla ei ole edes lapsia. En vaan millään näe sitäkään toimintatapaa järkevänä, että lapsi saa tehdä mitä haluaa, säännöistä huolimatta, ja jos sääntöjä rikotaan, ei mitään seuraamuksia tule. Mikä olisi siis ratkaisu tämänlaisiin tilanteisiin? Jos ei lasta "rangaista", niin kuinka asia tulisi hoitaa? Vai onko todettu että kaikista paras keino tosiaan on antaa lapsen käyttäytya ja tehdä niinkuin haluaa, ja sitten kerran viikossa/kuukaudessa/vuodessa käydään kasvatuskeskustelu?

Seuraamus tulee aina. Vaikka se epämukavuus ja häpeä unohduksesta. Huono arvosana. Ja se keskustelu on oikeasti tehokas. Joudut perustelemaan ja miettimään toimintaasi. Mahdollisesti saat siihen tukea ja apua

Rangaistus jättää yksin selviytymään.

Koulussa on suunnitelma kuinka missäkin tilanteessa selvitään. Oppilashuolto tulee mukaan kuvioihin tarvittaessa (suunnitellusti). Sanoi vanhemmat ja lastensuojelu.

Nykyään keinot on paljon parempia kuin pelkkä luokasta ulos ja jälki-istunto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, lisää nurkkia luokkiin ja karttakepit kunnolla käyttöön.

Uskoisin että on olemassa myös jotain toimivampia keinoja kuin häpeän tuottaminen tai fyysinen kurittaminen.

Aivan varmasti on, enkä kannata näitä keinoja, mutta tuli mieleeni tuosta vastauksesta, että ihmisen kyllä täytyy oppia häpeämään huonoa käytöstään ja käsittelemään tunteitaan. Nöyryytys on ihan eri juttu, mutta hävettää pitääkin, jos käyttäytyy kuin törppö.

Aika paljon ongelmia nuorten kanssa kohtaan työssäni juuri siksi, ettei osata käsitellä ikäviä tunteita. Ei ihminen mene rikki ikäväksi koetuista tapahtumista, vaan siitä, ettei ymmärretä, miten silloin toimitaan.

Ei mikään ihme jos ovat kun peruskouluvuorossa on jo jopa kolmas 8-16 päiväkotisukupolvi. Ei mikään ihme ettei vanhemmilla ja lapsilla ole enää vuorovaikutusta eikä kummatkaan tunne enää toisiaan kun kasvatus on kokonaan ulkoistettu pois perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näin on, kiitos vapaan kasvatuksen. Lapsista on tullut pikkupomoja, joiden pillin mukaan vanhemmat hyppivät. Opettajilla taas ei ole oikeuksia tai resursseja ojentaa näitä kullannuppuja.

Vapaa kasvatus oli muotia 70-luvulla.

Nykyään lapset kasvatetaan rakkaudella ja rajoilla.

Tästä syystä lapset ja nuoret on fiksumpia kuin koskaan. Osaavat ajatella ja oppivat paljon enemmän kuin ennen. Nykyään ei enää uskota kovaan kuriin ja tiedon kaatamiseen. Ne lapset ovat koulussakin toimijoita. Ei ole tarkoituskaan istua hiljaa pelossa.

T. Ope

Ei niillä mitään rajoja ole ja ajattelukaan ei pelaa, kaikki vaan katsotaan googlen ekasta linkistä ilman mitään miettimistä tai lähdekritiikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään ihme jos ovat kun peruskouluvuorossa on jo jopa kolmas 8-16 päiväkotisukupolvi. Ei mikään ihme ettei vanhemmilla ja lapsilla ole enää vuorovaikutusta eikä kummatkaan tunne enää toisiaan kun kasvatus on kokonaan ulkoistettu pois perheestä.

Päinvastoin.nyt lapset ja vanhemmat on paremmin yhteydessä. Ei enää uskota pelkkään kuriin

Siksi lapset on fiksumpa. Osaavat ajatella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Uskot siis rangaistuksiin. Jälki-istunto ei ole vielä ketään jalostanut. Esim poikani sai jälki-istuntoa unohdusten vuoksi. Viime vuonna ei. Kasvatuskeskustelu oli tehokkaampi tapa.

Siellä jälki-istunnoissa on näitä unohtelijoira ja sitten puoliammattilaisia. Kumpikaan ei siitä opi yhtään mitään

Täytyy sanoa että en ole mikään kasvatuksen ammattilainen, minulla ei ole edes lapsia. En vaan millään näe sitäkään toimintatapaa järkevänä, että lapsi saa tehdä mitä haluaa, säännöistä huolimatta, ja jos sääntöjä rikotaan, ei mitään seuraamuksia tule. Mikä olisi siis ratkaisu tämänlaisiin tilanteisiin? Jos ei lasta "rangaista", niin kuinka asia tulisi hoitaa? Vai onko todettu että kaikista paras keino tosiaan on antaa lapsen käyttäytya ja tehdä niinkuin haluaa, ja sitten kerran viikossa/kuukaudessa/vuodessa käydään kasvatuskeskustelu?

Seuraamus tulee aina. Vaikka se epämukavuus ja häpeä unohduksesta. Huono arvosana. Ja se keskustelu on oikeasti tehokas. Joudut perustelemaan ja miettimään toimintaasi. Mahdollisesti saat siihen tukea ja apua

Rangaistus jättää yksin selviytymään.

Koulussa on suunnitelma kuinka missäkin tilanteessa selvitään. Oppilashuolto tulee mukaan kuvioihin tarvittaessa (suunnitellusti). Sanoi vanhemmat ja lastensuojelu.

Nykyään keinot on paljon parempia kuin pelkkä luokasta ulos ja jälki-istunto

Arvosanoilla ei ole nykyään mitään merkitystä. Jos oppilas on laiska tai muuten vaan pää on umpiluuta niin arvosanan kriteerejä lasketaan tuon oppilaan kohdalla niin että varmasti ei tule paha mieli kenellekkään.

Kun muistelee omaa lapsuutta/nuoruuttaan niin epäilen ettei nykyajan kersat voi sen pahempia olla. Tietty jos oli se kympin oppilas eikä luokalle osunut niitä pahempia tapauksia niin voi siltä tuntua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näin on, kiitos vapaan kasvatuksen. Lapsista on tullut pikkupomoja, joiden pillin mukaan vanhemmat hyppivät. Opettajilla taas ei ole oikeuksia tai resursseja ojentaa näitä kullannuppuja.

Vapaa kasvatus oli muotia 70-luvulla.

Nykyään lapset kasvatetaan rakkaudella ja rajoilla.

Tästä syystä lapset ja nuoret on fiksumpia kuin koskaan. Osaavat ajatella ja oppivat paljon enemmän kuin ennen. Nykyään ei enää uskota kovaan kuriin ja tiedon kaatamiseen. Ne lapset ovat koulussakin toimijoita. Ei ole tarkoituskaan istua hiljaa pelossa.

T. Ope

Ei niillä mitään rajoja ole ja ajattelukaan ei pelaa, kaikki vaan katsotaan googlen ekasta linkistä ilman mitään miettimistä tai lähdekritiikkiä.

Mihin tämä maailma on menossa!!! Nääs nääs. Voi voi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokasta saa poistaa, kunhan käytävällä on opettaja valvomassa... Eli ei onnistu. Jälkkää voi antaa vasta useiden kasvatuskeskustelujen jälkeen.

Ai oikeasti jälki-istuntoa ei voi antaa kun vasta useiden keskustelujen jälkeen? Minkälaisia keinoja kouluissa nykyään siis käytetään "rankaisemiseen"? Meneekö se oikeasti niin että voit käyttäytyä ihan miten vaan ja ei mitään seuraamuksia?

Uskot siis rangaistuksiin. Jälki-istunto ei ole vielä ketään jalostanut. Esim poikani sai jälki-istuntoa unohdusten vuoksi. Viime vuonna ei. Kasvatuskeskustelu oli tehokkaampi tapa.

Siellä jälki-istunnoissa on näitä unohtelijoira ja sitten puoliammattilaisia. Kumpikaan ei siitä opi yhtään mitään

Täytyy sanoa että en ole mikään kasvatuksen ammattilainen, minulla ei ole edes lapsia. En vaan millään näe sitäkään toimintatapaa järkevänä, että lapsi saa tehdä mitä haluaa, säännöistä huolimatta, ja jos sääntöjä rikotaan, ei mitään seuraamuksia tule. Mikä olisi siis ratkaisu tämänlaisiin tilanteisiin? Jos ei lasta "rangaista", niin kuinka asia tulisi hoitaa? Vai onko todettu että kaikista paras keino tosiaan on antaa lapsen käyttäytya ja tehdä niinkuin haluaa, ja sitten kerran viikossa/kuukaudessa/vuodessa käydään kasvatuskeskustelu?

Seuraamus tulee aina. Vaikka se epämukavuus ja häpeä unohduksesta. Huono arvosana. Ja se keskustelu on oikeasti tehokas. Joudut perustelemaan ja miettimään toimintaasi. Mahdollisesti saat siihen tukea ja apua

Rangaistus jättää yksin selviytymään.

Koulussa on suunnitelma kuinka missäkin tilanteessa selvitään. Oppilashuolto tulee mukaan kuvioihin tarvittaessa (suunnitellusti). Sanoi vanhemmat ja lastensuojelu.

Nykyään keinot on paljon parempia kuin pelkkä luokasta ulos ja jälki-istunto

Arvosanoilla ei ole nykyään mitään merkitystä. Jos oppilas on laiska tai muuten vaan pää on umpiluuta niin arvosanan kriteerejä lasketaan tuon oppilaan kohdalla niin että varmasti ei tule paha mieli kenellekkään.

Selvä juttu. Mielestäsi nykyajan lapset on kerrassaan kehnoja. Voi voi