Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisista miehistä kiltit ja ujot naiset tykkäävät ?
31.07.2017 |
Mietin vaan että pitävätkö menevistä ja suulaista miehistä vai sitten kilteistä ja ujohkoista miehistä ?
Jos kilteistä miehistä niin suhde saattaa jäädä kokonaan syntymättä tai ainakin lähtee käyntiin hitaasti kun kumpikaan ei tee aloitetta ihan heti ?
Vai tietääkö sen vain että nyt on oikea ihminen kohdattu ja molemmat ovat heti luontevia ja viihtyvät toistensa seurassa jos kiltit kohtaavat ?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M41v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilteistä ja ujoista. Ja juu, suhteet jää syntymättä.
Näin minullakin. Opiskeluaikana pyysin yhden mielenkiintoisen kiltin opiskelijapojan marjapiirakalle ja teelle muttei hän ollut minusta sen enempää kiinnostunut. Oli ilmeisesti lähinnä vaivautunut myöhemmin minut nähdessään.
Yhden kanssa vilkuilimme puolin ja toisin puoli vuotta mutta mitään ei tapahtunut.
Tuli kyllä mieleen että olen jotenkin outo kun paikkakunnalla käymässä ollut kaverini iski miehen kapakasta ja harrasti äänistä päätellen intohimoista yhden yön seksiä yksiössäni. Hän ei ollut silloinkaan mikään puutarhan kaunein ruusu. Itse en päässyt ikinä yhteenkään yhdenyönjuttutilanteeseen kohtuullisen selvän miehen kanssa. Liian kännisen örvellystä en jaksanut katsella.
Miksei minua ole ikinä pyydetty marjapiirakalle ja teelle?
Kyllä sut vielä pyydetään
Minulle tuli yhtäkkiä halu leipoa marjapiirakkaa av-mammoille. Olen kyllä nykyään suhteessa mutta voitaisiin edes istua kaikki ujot yhdessä vähän vaivaantuneina.
Voi, miten kiva viesti! Se ois kivaa! katsokaa, näin vaan se käy kun pistetään käymään! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioittava (ei suhtaudu kehenkään ivallisesti), empaattinen. Rauhallinen. Lempeä. Yleisesti tällainen asenne, eikä vain mua kohtaan.
Ujous on kiva, mutta nyssyys/pelkuruus ei sytytä. Vaikka olenkin itse sellainen... Sanotaanko, että jos "kiltteys" ei tarkoita minkäänlaista alistuvuutta, se on hyvä juttu.
Se jos mikä on ihailtavaa, ettei anna pelon tai ujouden estää. Sillon on rohkea. Jos joku tulisi ujoudesta huolimatta puhumaan mulle, olisin tosi imarreltu.
Yli-itsevarmat huumoriveikot ei oo koskaan ollu mun makuun, mutta heillä kyllä ihailijoita riittää ilman muakin.
Imelyys ja sellainen liika "himoavuus" on myös mielestäni epämiellyttävää. En halua että kukaan tulee suoraan lähentelemään, vaan haluaisin ensin tutustua ilman mitään ilmiselviä takaa-ajatuksia. Tiedä sitten onko se liikaa toivottu, mutta omasta mielestäni se vain olisi kaikkein ihanin tapa tutustua mieheen, ettei olisi mitään paineita yrittää miellyttää häntä seksuaalisesti tai romanttisesti, eli voisi olla vain oma itsensä.
En itse uskalla lähestyä miehiä, joten toivon sitä heiltä. Pelkään torjuntaa ja sitä, että he ajattelevat: "Hyi, mitä toi oikein kuvittelee – että voisin tollasesta kiinnostua?"
Täällä entinen bileprinsessa. Se määrä mikä, nörttejä poikia jahtasi oli mieletön. Lukio meni mukavasti kun ihastuneet nörtit auttoivat. Sama yliopistossa. Oli heidän kanssaan hyviä keskusteluja, mutta ihastuivat aina. Ikinä ei ystävyyttä voinut syntyä. Toista oli nämä kauppiksen urheilijapojat. Niin täynnä itseään, ja ihastus oli lähinnä himoa hiprakassa.
Ette arvaa miten toivon, että olisin valinnut toisin! Sen nörtin joka palvoen nauroi jutuilleni ja jaksoi luoda uskoa, että pääsen pääaineen matikat läpi <3
Olen seurustellut kuuden miehen kanssa ja vain yksi heistä ei ollut ujo ja kiltti. Tai oli hän periaatteessa ihan kiltti, kohtelias ja omalla tavalla ujokin, mutta hän pyöritti samaan aikaan myös toista naista, joten kun sain sen huomata, niin meidän suhteemme loppui. Viisi miehistäni on ollut ujoja ja kilttejä, yhdenkin kanssa olimme muutaman kerran samaan aikaan kirjastossa ja siitä juttumme lähti. Yksi oli taas rauhallinen uimaripoika, joka meinasi olla liiankin ujo ja hiljainen ennen kuin rohkaisi mielensä.
Älykkäistä, pohdiskelevista ja rauhallisista. En missään nimessä suulaista tai korostetun itsevarmoista macho-tyypeistä. Huumorintajuinen ja jollain lailla tasapainossa itsensä kanssa pitää silti olla. Vaikka olen itsekin introvertti ja ujo, vuorovaikutustaitoni ovat kuitenkin hyvät.
Tapasin nykyisen mieheni MMORPG:n kautta, netissä siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisinaan näyttäisi valitettavasti menevän läpi hampaitaan kiristelevä mutta lässykkäkilttiä esittävä partajooseppi. Yleinen äiskään takertuva misogyynityyppi täällä.
Tykkään myös rauhallisista ja maanläheisistä miehistä joilla on pääkopan sisällä muutakin kuin miehiset leveilyt
Tuo on yksi polku. Minua taasen ahdistaisi olla ns. perässä vedettävä.