Ketju, jossa keskustellaan ainoastaan laulujen sanoilla
Kommentit (7873)
Kuiskaten kerron salaisuuden, oppinut oon sanan aivan uuden.
Vierailija kirjoitti:
Sataa, sataa aina aina vaan, sateen ropinaa kaikki kuulla saa
Jäänyt oon kanssas sateeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sataa, sataa aina aina vaan, sateen ropinaa kaikki kuulla saa
Jäänyt oon kanssas sateeseen.
Miksi ovet ei aukene meille.
Onko rotumme syytä tää.
Oven aukaisen ja toivon.
Vain tuuli siitä käy.
Muiden nään käyvän kahden,
Ei ystävääni näy.
Vierailija kirjoitti:
Oven aukaisen ja toivon.
Vain tuuli siitä käy.
Muiden nään käyvän kahden,
Ei ystävääni näy.
Ja joka ilta saavun
tähän samaan kapakkaan.
Ei se hengissä pidä
vaan ei se tapakkaan.
Taas saavun tuttuun rantakahvilaan, se ennen puolta yötä suljetaan
Ja keskiyön aikaan sain tuntea ensikertaa rakkauden.
Kerro hei, mitä kotikylään kuuluukaan, onko kaikki ennallaan synnyin seuduillain...
Tuo aika nuoruuden, tuo aika rakkauden, ne tahtoisin niin elää uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo aika nuoruuden, tuo aika rakkauden, ne tahtoisin niin elää uudelleen.
ei aika mennyt koskaan enää palaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo aika nuoruuden, tuo aika rakkauden, ne tahtoisin niin elää uudelleen.
ei aika mennyt koskaan enää palaa
Käyn uudelleen eiliseen.
Sen minkä tein, taas teen.
Nyt sen teen, nyt sen teen
kuulen sulta tämän tästä uudelleen
sä sanot näin ja teetkin noin
Vierailija kirjoitti:
Nyt sen teen, nyt sen teen
kuulen sulta tämän tästä uudelleen
sä sanot näin ja teetkin noin
jos nyt menet pois kun kesä on, onkuin mennyt ois loiste auringon
Kun taas on aika auringon, niinm uskon siinä taikaa on
Vierailija kirjoitti:
Kun taas on aika auringon, niinm uskon siinä taikaa on
Aurinkoon tieni vie
mulle tilaa siellä lie
eikä käy askeleet varjoihin
Aurinko armas kuivas satehen. Hämä- hämä- häkki kiipes uudelleen...
Mä kiipesin palmikkoa pitkin ylös. Mä Nellin luokse ain ikkunasta tulin vain. Eikä äitinsä minusta pitänyt ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun taas on aika auringon, niinm uskon siinä taikaa on
Aurinkoon tieni vie
mulle tilaa siellä lie
eikä käy askeleet varjoihin
Maasta nousee jotain jalkoja pitkin lanteille.
Ottaa hameeni pois, pikkuhousutkin pois.
Avaa pienet reidet, vie pientä sormea
ylös ja alas, auringossa, auringossa.
Suutelit suuta, korvaa ja muuta
Tää ei saa jäädä tähän, laskeudutaan vähän
Tää on onnea tiedän, häpeääkin siedän
Kuu tuijottaa, se ujostuttaa
Sataa, sataa aina aina vaan, sateen ropinaa kaikki kuulla saa