Lue keskustelun säännöt.
Kumman työt priorisoidaan, minun vai miehen? Ongelma.
29.07.2017 |
Miehellä on yksi lapsi edellisestä liitostaan, ja lapsi asuu meillä joka toinen viikko. Olen omien työaikataulujeni puitteissa auttanut miestä lapsen suhteen, siis hakenut ja kuskannut lasta jos miehellä on ollut myöhään kokous tms, jos olen omilta töiltäni ehtinyt, eikä siinä ole ollut mitään ongelmaa, mielelläni olen auttanut jos mitään työestettä minulla ei ole ollut. Yleensä mies on kuitenkin itse tehnyt lyhempää työpäivää lapsen kanssa ollakseen tai etätöitä tms. Sekä minä että mies ollaan panostettu uraamme ja ollaan korkeasti koulutettuja jne eli meille molemmille työ on tärkeä asia, mutta arki on sujunut ihan hyvin näin.
Nyt mies sai(si) sitten ylennyksen, ja siihen tehtävään kuuluu paljon matkustamista, siis useamman päivän työmatkoja. Miehelle tuo työ olisi unelmien täyttymys. Ongelma vain on nyt sitten se lapsi. Miehen työmatkat sijoittuu tietenkin välillä lapsettomalle viikolle, mutta yhtä usein sille viikolle, jolloin lapsi on meillä. Mies meni sitten olettamaan, että minä joustan omista töistäni hänen työmatkojen takia, ja vähennän töitäni aina kun hänellä on työmatka, jotta hänen lapsi ei ole heitteillä. Mutta enhän minä voi niin tehdä ellen vaihda työtäni johonkin toiseen työhön (nykyinen työ ei mahdollista tuota) tai siirry kokonaan osapäivätyöhön tms. Tästäpä tuli sitten jopa riita :( . Mies syyttää minua siitä, että en tue häntä hänen uralla ja suunnilleen pilaan aina kaiken. Minä taas olen aika harmistunut siitä, että minun pitäisi etsiä joku uusi työpaikka miehen lapsen takia (eikä sellaista ole edes helppoa löytää). Mikähän tässä nyt ratkaisuksi? Koen epäreiluksi sen, että minusta on nyt tehty jotenkin syntipukki tähän.
Kommentit (126)
Et jousta tippaakaan urastasi. Lapsi ei ole sinun vaan miehesi. Lapsi on ihan yksistään miehen ongelma ei sinun. Todella tyhmä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mammat siis on sitä mieltä, että koska lapsi on miehen, ei uudella puolisolla ole minkäänlaista perhesidettä tai velvollisuutta tätä lasta ja elämäntilannetta kohtaan.
Ämmät, kuskaa housuihinne. Mies ja lapsi on paketti, jota ei eroteta. Sun tulee joustaa, kiehen tulee joustaa ja lapsen äidin tulee joustaa. Hemmetti, aikuiset ihmiset. Hävetkää.
Hei, idea. Myykää se lapsi!
Ei voi olla niin, että ainoa jonka pitäisi joustaa ei ole lapsen vanhempi. Isovanhempia on ilmeisesti 4 kpl, löytyykö apuja? Meillä isäni lähti välillä veljeni avuksi.
Lastenhoitaja on ihan hyvä vaihtoehto tai se että exä ottaa enemmän vastuuta (jos siis tahtoo),eka teitä voisi sitten korottaa.
Lisääntymisellä on hintansa, ja miehen ei tekisi mieli maksaa sitä. Buuhuu. Sitä saa, mitä tilaa.
Oliskos nyt sinullakin pikkuisen aihetta keskustella miehen kanssa siitä miten mies tukee SINUN uraasi?
Onko se nyt oikein, että sinun pitää toisen naisen lapsen vuoksi tinkiä omasta urastasi?
Tämän lapsen huolto ei edes sinulle kuulu. Miksi sekaannut asiaan? Niin, asut sen miehen kanssa, mutta ei sinulla ole velvollisuuksia koko hänen sukuaan kohtaan, jos ette kuulu johonkin vähemmistöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä missään nimessä luovu omasta urastasi! Olitko yllättynyt avopuolisosi reaktiosta, tuliko sinulle yllätyksenä? Niin se vain on, että usein miehet ajattelevat automaattisesti, että miehen ura tulee ensimmäisenä. Vaikka siis nainen olisi uraputkessa. Mieti haluatko varmasti jatkaa suhteessa jossa selvästi arvostetaan miehen uraa enemmän. Olen näissä asioissa aika ehdoton. Jos nyt annat periksi niin se on siinä. Uskomatonta että miehesi kehtaa syyllistää, tai edes ehdottaa sinulle työajan vähentämistä. Se kertoo mun mielestä miehestäsi aika paljon, eli ei arvosta sinua tarpeeksi. Oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat siis on sitä mieltä, että koska lapsi on miehen, ei uudella puolisolla ole minkäänlaista perhesidettä tai velvollisuutta tätä lasta ja elämäntilannetta kohtaan.
Ämmät, kuskaa housuihinne. Mies ja lapsi on paketti, jota ei eroteta. Sun tulee joustaa, kiehen tulee joustaa ja lapsen äidin tulee joustaa. Hemmetti, aikuiset ihmiset. Hävetkää.
Hei, idea. Myykää se lapsi!
Ei voi olla niin, että ainoa jonka pitäisi joustaa ei ole lapsen vanhempi. Isovanhempia on ilmeisesti 4 kpl, löytyykö apuja? Meillä isäni lähti välillä veljeni avuksi.
Tällä pariskunnalla ei näytä olevan vaihtoehtoja. Eikä ystäviä. Eikä sukulaisia. Eikä rahaa lastenhoitajaan. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat siis on sitä mieltä, että koska lapsi on miehen, ei uudella puolisolla ole minkäänlaista perhesidettä tai velvollisuutta tätä lasta ja elämäntilannetta kohtaan.
Ämmät, kuskaa housuihinne. Mies ja lapsi on paketti, jota ei eroteta. Sun tulee joustaa, kiehen tulee joustaa ja lapsen äidin tulee joustaa. Hemmetti, aikuiset ihmiset. Hävetkää.
Hei, idea. Myykää se lapsi!
Hehheh, vai, että exän ja uuden puolison on tanssittava miehen pillin mukaan ja taivuttava kaikkiin vaatimuksiin, sillä miehellä itselläänhän ei ole mitään vastuuta lapsestaan. Mitäs jos miehen ex ilmoittaisi saaneensa ylennyksen ja että lapsi on tästä lähin hänellä vain joka toinen viikonloppu? Mies varmaan ilolla ottaisi lisävastuun omasta lapsestaan ja uhraisi oman uransa?
Mä olen leski ja neljän äiti ja jumakauta jos mun nykyinen mieheni olisi sekuntiakaan valittanut saamastaan paketista, se olisi lentänyt kun leppäkeihäs.
.
Sinä et taida hirveästi rakastaa miestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Jännää kuinka tässä tapauksessa vastuu lapsesta on yksin miehellä.
Jos kyseessä olisi nainen ja sen lapsi, huudettaisiin taas kurkku suorana kuinka lapsi kuuluu pakettiin, ja niin edelleen. Mammojen kaksinaismoralismilla ei ole mitään rajaa.
Eihän aloittajalla ole mitään miehen lasta vastaan. Koko ongelmaa ei edes tule, jos mies jatkaa nykyisessä työnkuvassaan. Vai onko sinusta reilua, että lapsen vanhempi etenee uralla ja lapsen hoidon vuoksi uusi puoliso joutuu vaihtamaan työtä huonompaan?
Koska aloittajalla on oma työ, joka ei jousta, niin miehen on eksänsä kanssa mietittävä lapsen hoitokuviot. Jos se ei onnistu, niin mies pysyy entisessä työssään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan suostu tuollaiseen. Lapsi on miehen ja hän joko sopii lapsen äidin kanssa toisenlaisen hoitosysteemin tai hankkii lapselle muun hoitajan. Tai sitten. luopuu ylennyksestään. Tuo on selvää hyväksi käyttöä.
Kun te eroatte miehen elake jaa hanelle.Et ole lapsen aiti.Lapsi ei auta sinua, kun olet vanha.Suhteesi lapseen voi paattya, jos eroatte.Jos vain rahaa ajattelee, miehen pitaisi korvata sinulle taysimaaraisesti kaikki palkka ja elake jne.menetykset lopouelaman ajalti.Suostuisiko siihen?Tulisiko edes halvemmaksi kuin au-pair?mies voi myos sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen ja tulot pienenee.Miten sitten maksatte asuntolainan?Jos jaat pois uraputkesta et paase takaisin.Nuoremmat ja kokeneemmat menee ohi.Miksi lapsen aiti ei hoida lasta?Onko teilla lisaksi avioehto?
Jos ura on iso syy siihen miksi et halua omia lapsia, niin miksi ihmeessä uhraisit urasi jonkun muun lapsen takia? Järjetön vaatimus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä lapsen äiti on? Mitä mieltä hän on siitä että lapsi olisi usein kahdestaan äitipuolensa kanssa? Kyllä minä mielummin itse hoitaisin omani kuin laittaisin viikottain äitipuolensa hoitoon. Isäänsähän lapsi tulee tapaamaan eikä sinua, joten miksi edes tulisi teille jos ei isä ole siellä? Ei ole minkään äitipuolien asia tämmöiset ja älytöntä lasten isältä kuvitella että olisi ihan ok lapsen olla aina äitipuolen hoidossa.
Miehen pitää sopia lastenhoitoviikoista lapsen äidin eli exänsä kanssa, eikä sinun kanssasi.
Ei ole pakko olla tasan vuoroviikot. Voi niitä sopia toisella tavallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksaa lapsen aidlle enemman elareita joustamisesta?Neuvottelee etta lapsen aiti saa vuorostaan vapaita kun han niita tarvitsee.Minusta miehen ehdotus on aivan torkea.Han on itse luopunut ydinperheesta ja sen mukana mahdollisesta lapsen aiidin joustosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä yhteiset rahat? Oletteko naimisissa ilman avioehtoa? Jos nämäkään eivät pidä paikkaansa, niin miksi edes hoitaisit miehesi lasta, kun se tarkoittaisi, että mies kerää lisää omaisuutta ja sä joudut maksamaan siitä, että miehesi vaurastuu!! Eli vähentämään töitä, jolloin sulla on pienempi palkka, huonompi urakehitys ja huonompi eläke. Siitä huomatat herttaisesti hymyillen, että "rakas, kun me sinun mielestäsi olemme perhe ja kaikki on yhteistä, niin annapa säästötilillesi käyttöoikeus ja palkkasi voi jatkossa tulla yhteiselle tilille, niin käytämme ne, kuten perheessä tehdään". Ehkäpä mies siinä tajuaa, että ei kannata vedota perheeseen:)
Tottakai luot omaa uraa ja et luovu siitä miehesi lapsen takia. Miehesi on lapsen isä ja hän on velvollinen hoitamaan lapsensa hoidon. Olisi eriasia, jos sulla olisi sellainen työ, jossa pääset jo neljältä kotiin, eikä olisi urakehitystä, mutta silloin pitäisi tuon taloudellisen puolenkin olla tasapainossa, ei niin, että toinen on ilmainen lastenhoitaja ja lapsen isä huitelee ympäri maailmaa ja rahat ovat erillisiä. Eli toinen hyötyy ainoastaan.
Voisit myös napakasti huomattaa miehellesi, että eikö hän rakasta lastaan, jos uhraa työlle kaiken eikä vietä aikaa lapsensa kanssa. Ois hyvä miettiä sitäkin puolta. Sinä tai hoitaja ei omaa isää korvaa.
Pidä puolesi ja älä anna syyllistää!!
Emme ole naimisissa. Myöskään yhteisiä rahoja meillä ei ole. Mies kyllä suostuisi yhteisiin rahoihin ja antamaan minulle vaikka 20 % palkastaan, jos vaihtaisin työhön, jossa voin "hoitaa perhettä" ja hän saisi unelmiensa työn. Ei mies rahaa vain itselleen halua kerryttää ja on valmis omastaan antamaan paljonkin. Mutta minulle siis tämä ei ole ollenkaan rahakysymys vaan oma ura on minulle lapsettomana naisena tärkeä. Ap.
Eli mies ei ole täys ääliö. On tullut vaan törmättyä näihin miehiin, jotka odottaa toisen hoitavan oman lapsensa ja rahoja ei mitenkään jaeta, vaan kaikin tavoin yritetään hyötyä toisesta,
Mä ymmärrän, että sulle on ura tärkeä. Sun ura on yhtä tärkeä kuin miehen ja on itsekästä mieheltäsi, että hän olettaa sun luopuvan urastasi hänen lapsensa takia, Kun kerran mies on valmis luopumaan esim. 20% palkastaan, hän voi käyttää rahan lastenhoitajaan. Sä luot omaa uraasi kuten ennen, mies luo omaansa ja kun hän ei kerkeä hoitaa lastaan uransa takia, hän palkkaa lastenhoitajan niihin iltoihin. Aika yksinkertaista. Ongelmaa ei pitäisi olla...
Mä oon kanssa uranainen ja mieheni myös. Me molemmat ollaan jatkettu uraa myös lasten tultua. Helposti lasten tultua nainen joustaa ja luopuu urasta ja mä tietoisesti en ole niin tehnyt, koska sukupuoleni ei mitenkään tarkoita, että hoidan kodin ja mies luo uraa. Molemmat ollaan hoidettu vuorotellen kotona lapsia. Miehetkin johtotason tehtävistä voivat tehdä niin halutessaan. Päiväkodista hakemiset hoidetaan puoliksi ja mies oikeastaan hakee enemmän, koska työnsä joustaa paremmin. Lastenhoitajaa ollaan myös jonkun verran palkattu ja ulkoistettu siivous. Muuten jaetaan kotityöt puoliksi, kuten rahatkin. Mutta olemmekin ydinperhe.
Luo uraa ja jos joskus saat omia lapsia, niin sen jälkeenkin luo uraa:)
Parasta ehkä jos saisitte sovittua miehesi lapsen hoitovuorot, lapsi, kuten myös sinäkin olette varmasti tärkeät miehellesi, joten sovinto olisi ehkä hyvä ajatus.
Meillä on palkattu ulkopuolinen lastenhoitaja (3v kaksoset), silloin kun omat voimat eivät riitä! Ollaan kaksi uraohjusta joille perhe on tärkeä, kuitenkaan itseään ei ole pakko polttaa loppuun, tulee vaan riitoja josta kaikki kärsii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneekö oma urasi tärviölle, jos välillä viet ja haet lapsen päiväkodista?
Pystyykö miehesi arvioimaan kuinka paljon näitä päiviä olisi?
Minun nykyisessä työssä se ei ole mahdollista. Eikä minun työnantajan tarvitse joustaa, koska lapsi ei ole minun lapsi, en siis ole oikeutettu sellaiseen työajan lyhennykseen mihin pienten lasten vanhemmat on oikeutettuja. Ap.
Etkä voi olla myöskään poissa töistä lapsen äkillisen sairauden vuoksi. Syynä sitä ei työnantajan tarvitse hyväksyä ja palkkatomastakin äkillisestä poissaolosta voi olla seuraamuksia, ikäviäkin. Työnantaja voi täysin perustellusti vetää sen johtopäätöksen ettet ole (uudessa elämäntilanteessasi) enää sitoutunut työhösi.
Eli hyvästi ylennykset, palkankorotukset ja haasteelliset, mielekkäät työtehtävät.
(Minulle on esimies sanonut vastaavassa tilanteessa että "et sinä ole sen äiti".
Mies oli myös työmatkalla ja eksänsä puolestaan työssä laivalla eli merellä nämä omat "vapaaviikkonsa".
Tilanne oli todella vaikea, lapsi 3v ja sairastui akuuttiin pseudokruppiin eli "valekuristustautiin". Sen jälkeen en enää suostunut jäämään tilanteeseen jossa ympäröivä yhteiskunta ei tunnusta minua lapsesta vastuussa olevaksi aikuiseksi. Ja me olimme naimisissa, ei vaikuttanut.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneekö oma urasi tärviölle, jos välillä viet ja haet lapsen päiväkodista?
Pystyykö miehesi arvioimaan kuinka paljon näitä päiviä olisi?
Minun nykyisessä työssä se ei ole mahdollista. Eikä minun työnantajan tarvitse joustaa, koska lapsi ei ole minun lapsi, en siis ole oikeutettu sellaiseen työajan lyhennykseen mihin pienten lasten vanhemmat on oikeutettuja. Ap.
Etkä voi olla myöskään poissa töistä lapsen äkillisen sairauden vuoksi. Syynä sitä ei työnantajan tarvitse hyväksyä ja palkkatomastakin äkillisestä poissaolosta voi olla seuraamuksia, ikäviäkin. Työnantaja voi täysin perustellusti vetää sen johtopäätöksen ettet ole (uudessa elämäntilanteessasi) enää sitoutunut työhösi.
Eli hyvästi ylennykset, palkankorotukset ja haasteelliset, mielekkäät työtehtävät.(Minulle on esimies sanonut vastaavassa tilanteessa että "et sinä ole sen äiti".
Mies oli myös työmatkalla ja eksänsä puolestaan työssä laivalla eli merellä nämä omat "vapaaviikkonsa".
Tilanne oli todella vaikea, lapsi 3v ja sairastui akuuttiin pseudokruppiin eli "valekuristustautiin". Sen jälkeen en enää suostunut jäämään tilanteeseen jossa ympäröivä yhteiskunta ei tunnusta minua lapsesta vastuussa olevaksi aikuiseksi. Ja me olimme naimisissa, ei vaikuttanut.)
Lapsen mahdollista sairastumista olen miettinytkin. Koska lapsen pitää olla jonkun aikuisen vastuulla koko ajan, ja miehen ulkomaan työmatkojen aikana lapsi olisi (kai?) sitten minun vastuulla, vaikka olisikin palkattu lastenhoitaja hakemaan lapsi päiväkodista ja olemaan lapsen kanssa iltapäivä ja alkuilta meillä. Entä jos lapsi sairastuu kesken päiväkotipäivän? Tai jatkossa kesken koulupäivän? Jonkun pitää hakea lapsi sieltä kesken päivän ja keskeyttää siis oma työpäivänsä sen vuoksi. Ja mies ei ulkomailta pääse tietenkään heti paikalle. Ja minä en periaatteessa saa keskeyttää omaa työpäivääni. Eikä se lastenhoitaja voi olla hälytettävissä koska vain paikalle? Ja entä se seuraava sairaspäivä, jonkun pitää olla lapsen kanssa kotona. Tämä vastuujuttu ahdistaa kyllä. Ap.
Kuten joku aiempi vastaaja jo totesi, en ihmettele, että mies on eronnut.
Onko muka niin varmaa, että edes pystyisit tuosta vaan vaihtamaan "huonompiin" töihin? Kai miehesi sen verran ymmärtää ettet tosi paikan tullen ole virallisesti lapsen huoltaja, joten työsi ei jousta kuten laillisella huoltajalla?
Ihmettelen myös missä lapsen äiti on kuten myös sitä, miten paljon mies on valmis olemaan erossa lapsestaan! Joka toinen viikko kokonaan erossa ja isäviikollakin mies on valmis myymään yhteisen ajan lapsensa kanssa.
Pitääkö työaikaa lyhentää? Meillä lapsi oli hoidossa 9 h, tuohon aikaan sisältyi yhteensä tunnin työmatkat.