Lue keskustelun säännöt.
Menin tekemään ruokaa miehelle johon olen tutustunut ja se ei kutsunut minua pöytään syömään?
29.07.2017 |
Siis.. ollaan tutustuttu ihan vähän aika sitten. About 2-3kk ja ollaan nähty satunnaisesti kavereiden kautta.
Puhutaan aina niitä näitä ja keskustelumme eteni sitten ruokaan.
Kerroin kuinka tykkään laittaa ruokaa ja osaan tehdä todella hyvää kanakastiketta.
No se mies sitten sanoi että, kiva, olisi kiva joskus päästä maistamaan.
Mies myös kertoi ettei itse laita ruokaa.
Sanoin puolivitsillä että voisin tulla laittamaan sulle safkaa kaappiin.
Mies sitten sanoi että hei, tule vaan innoissaan ja sovittiin päivä samalle viikolle!
Kerroin että lähetän vaikka listan mitä aineita pitää ostaa, ja huomasin jo silloin pienen hämmennyksen hänen
kasvoillaan, vaikka en osannut vielä tajuta mistä on kyse.
Lähetin tosiaan listan, ja hän osti ainekset. (ja ei ollut edes kalliita, se ruoka riittää kahdelle pvälle)
Menin hänen tykö ja oltiin hyvissä tunnelmissa , juotiin kahvia ja juteltiin ennen kuin aloin kokkaamaan.
Siinä minä sitten kokkasin ruokaa, juteltiin ja mies kehui tuoksua.
No.... Ruoka oli sitten valmis ja huikkasin miehelle.
Tuli ihan älyttömän vaivaannuttava hiljaisuus ja minä sitten sanoin, laitatko vaikka lautaset pöytään?
Se sitten otti yhden lautasen... katoin hölmistyneenä ja kysyin eikö hän minulle ota lautaista? olin myös todella nolona ja sanoin vitsillä että ''vai pitääkö minun pannusta maistella''
Oltiin todella kiusaantuneita, ja mies örähteli.
Siis mumisi! minä siinä sitten sanoin.. no siis on mulla kyllä kiireitäkin että ehkä en ehdikkään syömään.. Otin nopeasti kaikki tavarani ja häivyin hämmentyneenä .
Ei mitään kiitosta.. Ei kutsua syömään.. Minä kun luulin että olisi itsestäänselvyys että syötäisiin yhdessä ne yhdet lautaselliset ja tietty loppuruoka jää hänelle!
Niin ja olin vielä vähän ollut ihastunutkin ollut, ja kuvittelin sen olevan (ehkä) molemminpuolista..
Nyt kammoan koska tulee taas kutsu illanistujaisiin missä mun pitäisi törmätä tähän mieheen.
Pakko oli avautua, koska olen hyvin kiusaantunut vieläkin.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Oltiin todella kiusaantuneita, ja mies örähteli.
Siis mumisi!
Mitäs jos mies sanoikin tässä kohtaa jotain, etkä vain kuullut? 8o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitä onneasi, että moinen sairaalloinen pihiys tuli heti esille! Etpähän joudu tuhlaamaan moukkaan enempää aikaasi.
En millään huomannut merkkejä tuollaisesta pihiydestä kun tavattiin. Olen kyllä kiitollinen että huomasin ajoissa! Ehkä minä seuraavaksi laitan illanistujaisissa kaikille muille vieraille jotain pientä naposteltavaa , mutta jätän miehen ilman.
ap
Muistathan antaa leveän hymyn kun menet hänen ohitse tarjoillen muille. Semmoinen viekas hymy!
Ehkä voisit vinkata kavereillesi tästä tapauksesta ja tehdä pienen pilan, ja pöydässä kaikki rupevat nauramaan näin kun mies parka jää ilman ruokaa/naposteltavaa.
Eiköhän se mieskin tajua.
Ehdotan suoraa toimintaa. Nyt se mies varmaan jäi monttu auki miettimään, että mikäköhän tollekin tuli. Tai oli vastaamassa (reagoimassa) tilanteeseen vasta oven paukahtaessa kiinni(:
Älä ota elämää niin vakavasti ja kylmäkiskoisesti ap. Ei mies varmaan tahallaan halunnut pahoittaa mieltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse laittanut lautasia pöytään ja alkanut syömään hänen kanssaan? Tuskin hän olisi maindannut. Jotkut on niin juntteja. Mulla on yksi miespuolinen naapuri joka ihan pokkana survoo ensin ovesta kun minä, nainen, avaan sen.
Maindannut 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis.. ollaan tutustuttu ihan vähän aika sitten. About 2-3kk ja ollaan nähty satunnaisesti kavereiden kautta.
Puhutaan aina niitä näitä ja keskustelumme eteni sitten ruokaan.Kerroin kuinka tykkään laittaa ruokaa ja osaan tehdä todella hyvää kanakastiketta.
No se mies sitten sanoi että, kiva, olisi kiva joskus päästä maistamaan.Mies myös kertoi ettei itse laita ruokaa.
Sanoin puolivitsillä että voisin tulla laittamaan sulle safkaa kaappiin.
Mies sitten sanoi että hei, tule vaan innoissaan ja sovittiin päivä samalle viikolle!
Kerroin että lähetän vaikka listan mitä aineita pitää ostaa, ja huomasin jo silloin pienen hämmennyksen hänen
kasvoillaan, vaikka en osannut vielä tajuta mistä on kyse.Lähetin tosiaan listan, ja hän osti ainekset. (ja ei ollut edes kalliita, se ruoka riittää kahdelle pvälle)
Menin hänen tykö ja oltiin hyvissä tunnelmissa , juotiin kahvia ja juteltiin ennen kuin aloin kokkaamaan.
Siinä minä sitten kokkasin ruokaa, juteltiin ja mies kehui tuoksua.
No.... Ruoka oli sitten valmis ja huikkasin miehelle.
Tuli ihan älyttömän vaivaannuttava hiljaisuus ja minä sitten sanoin, laitatko vaikka lautaset pöytään?
Se sitten otti yhden lautasen... katoin hölmistyneenä ja kysyin eikö hän minulle ota lautaista? olin myös todella nolona ja sanoin vitsillä että ''vai pitääkö minun pannusta maistella''
Oltiin todella kiusaantuneita, ja mies örähteli.
Siis mumisi! minä siinä sitten sanoin.. no siis on mulla kyllä kiireitäkin että ehkä en ehdikkään syömään.. Otin nopeasti kaikki tavarani ja häivyin hämmentyneenä .
Ei mitään kiitosta.. Ei kutsua syömään.. Minä kun luulin että olisi itsestäänselvyys että syötäisiin yhdessä ne yhdet lautaselliset ja tietty loppuruoka jää hänelle!
Niin ja olin vielä vähän ollut ihastunutkin ollut, ja kuvittelin sen olevan (ehkä) molemminpuolista..
Nyt kammoan koska tulee taas kutsu illanistujaisiin missä mun pitäisi törmätä tähän mieheen.
Pakko oli avautua, koska olen hyvin kiusaantunut vieläkin.
Erikoisesti kyllä itse tuppauduit ja ehdotit että teet
HÄNELLE ruokaa kaappiin. Olisit heti sanonut, että haluat hänen kustannuksellaan päästä syömään.
Minusta olit aika röyhkeä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse laittanut lautasia pöytään ja alkanut syömään hänen kanssaan? Tuskin hän olisi maindannut. Jotkut on niin juntteja. Mulla on yksi miespuolinen naapuri joka ihan pokkana survoo ensin ovesta kun minä, nainen, avaan sen.
Maindannut? Oikeesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis suomalaiset miehet ovat juuri tuollaisia :D "ai siis minä käyn kaupassa.. Ai siis sinulle pitäisi kaataa maitoa... Öö siis ota mitä haluat kaapista..."
Totta. Mutta vielä rasittavampia ovat ihmiset, jotka kuvittelevat että heidän ajatuksiaan tulisi kaikkien osata sujuvasti lukea. Ja tätä suomalaiset harrastavat paljon. Ei kommunikoida suoraan ja avoimesti vaan vihjataan, oletetaan ja ihmetellään sitten selän takana jonkun käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse laittanut lautasia pöytään ja alkanut syömään hänen kanssaan? Tuskin hän olisi maindannut. Jotkut on niin juntteja. Mulla on yksi miespuolinen naapuri joka ihan pokkana survoo ensin ovesta kun minä, nainen, avaan sen.
Niin, sehän kuuluu ihan peruskäytöstapoihin että kun avaa oven niin päästää muut ensin ja menee itse perästä. Eli juntti taidatkin olla sinä eikä naapurimiehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
J A Uhojärvi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis.. ollaan tutustuttu ihan vähän aika sitten. About 2-3kk ja ollaan nähty satunnaisesti kavereiden kautta.
Puhutaan aina niitä näitä ja keskustelumme eteni sitten ruokaan.Kerroin kuinka tykkään laittaa ruokaa ja osaan tehdä todella hyvää kanakastiketta.
No se mies sitten sanoi että, kiva, olisi kiva joskus päästä maistamaan.Mies myös kertoi ettei itse laita ruokaa.
Sanoin puolivitsillä että voisin tulla laittamaan sulle safkaa kaappiin.
Mies sitten sanoi että hei, tule vaan innoissaan ja sovittiin päivä samalle viikolle!
Kerroin että lähetän vaikka listan mitä aineita pitää ostaa, ja huomasin jo silloin pienen hämmennyksen hänen
kasvoillaan, vaikka en osannut vielä tajuta mistä on kyse.Lähetin tosiaan listan, ja hän osti ainekset. (ja ei ollut edes kalliita, se ruoka riittää kahdelle pvälle)
Menin hänen tykö ja oltiin hyvissä tunnelmissa , juotiin kahvia ja juteltiin ennen kuin aloin kokkaamaan.
Siinä minä sitten kokkasin ruokaa, juteltiin ja mies kehui tuoksua.
No.... Ruoka oli sitten valmis ja huikkasin miehelle.
Tuli ihan älyttömän vaivaannuttava hiljaisuus ja minä sitten sanoin, laitatko vaikka lautaset pöytään?
Se sitten otti yhden lautasen... katoin hölmistyneenä ja kysyin eikö hän minulle ota lautaista? olin myös todella nolona ja sanoin vitsillä että ''vai pitääkö minun pannusta maistella''
Oltiin todella kiusaantuneita, ja mies örähteli.
Siis mumisi! minä siinä sitten sanoin.. no siis on mulla kyllä kiireitäkin että ehkä en ehdikkään syömään.. Otin nopeasti kaikki tavarani ja häivyin hämmentyneenä .
Ei mitään kiitosta.. Ei kutsua syömään.. Minä kun luulin että olisi itsestäänselvyys että syötäisiin yhdessä ne yhdet lautaselliset ja tietty loppuruoka jää hänelle!
Niin ja olin vielä vähän ollut ihastunutkin ollut, ja kuvittelin sen olevan (ehkä) molemminpuolista..
Nyt kammoan koska tulee taas kutsu illanistujaisiin missä mun pitäisi törmätä tähän mieheen.
Pakko oli avautua, koska olen hyvin kiusaantunut vieläkin.
Erikoisesti kyllä itse tuppauduit ja ehdotit että teet
HÄNELLE ruokaa kaappiin. Olisit heti sanonut, että haluat hänen kustannuksellaan päästä syömään.
Minusta olit aika röyhkeä.
Ihan tosissasiko?
Ehkä miehellä ei kertakaikkiaan sytyttänyt, että kyse oli treffailuyrityksestä eikä pelkästään ruoan laittamisesta. Jos olet sanonut tulevasi laittamaan ruokaa, hän oletti sinun vaan laittavan ruokaa, koska nautit ruuanlaitosta.
15 vuotta naimisissa olleena olen oppinut, että ei pidä ikinä olettaa toisen ymmärtävän vihjailuista tai kiertoilmauksista yhtään mitään. Oi, mitä kömmähdyksiä ollaankaan koettu suhteen alkuaikoina. Meinasi jäädä ekaan tapaamiskertaan juuri vastaavanlaisen kiertoilmaisun takia.. Mun mies on hyvinkin huomaavainen ihminen, mutta ei vaan tajua vihjailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mies sanoi,että olipa joskus mukava maistaa niin ehkä hän odotti, että kutsut luoksesi ja teet sitä kanakastiketta ja sitten yhdessä syötte.
Tuo aineiston ostaminen ja häneen kotonaan kokkaus hämmensi.
Eli ei ymmärtänyt oliko kyseessä se pakkaseen kokkaus vai treffit.
Mies luuli kokkaus, sinä luulit treffit.
Tapahtui kämppäkaverille opiskeluaikana: Oli ryhmätyö miespuolisen opiskelukaverin kanssa, sopivat tekevänsä sitä miehen opiskelija-asunnossa. Kämppäkaveri vei mennessään kaksi pullaa. Mies ei keittänyt kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erään kerran seurusteluaikana, kun menin nykyisen ex-mieheni luokse, hänelle oli yllättäen uskottu tuttavaperheen 5-vuotias lapsi lyhyeksi ajaksi hoitoon.
Ryhdyin kattamaan pöytään välipalaa. Kun pöytä oli katettu mies sanoi lapselle
- Minä käyn nyt välillä syömässä.
Minun piti sitten täsmentää, että tietenkin lapsikin tulee syönään.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui kämppäkaverille opiskeluaikana: Oli ryhmätyö miespuolisen opiskelukaverin kanssa, sopivat tekevänsä sitä miehen opiskelija-asunnossa. Kämppäkaveri vei mennessään kaksi pullaa. Mies ei keittänyt kahvia.
Täysin ymmärrettävää jos mies ei itse vaikka juonnut ollenkaan kahvia. Tiedän monta opiskelija kämppää missä ei ole edes keitintä.
Vierailija kirjoitti:
Erään kerran seurusteluaikana, kun menin nykyisen ex-mieheni luokse, hänelle oli yllättäen uskottu tuttavaperheen 5-vuotias lapsi lyhyeksi ajaksi hoitoon.
Ryhdyin kattamaan pöytään välipalaa. Kun pöytä oli katettu mies sanoi lapselle
- Minä käyn nyt välillä syömässä.
Minun piti sitten täsmentää, että tietenkin lapsikin tulee syönään.
No tää oli jo paha😂😂
Kylläpäs täällä on taas monta moukkamaisen käytöksen ymmärtäjää ja puolustelijaa, kovin tuntuu olevan mielessä että olisi jotenkin vain naisen tehtävä käyttäytyä viimeiseen asti mukavasti ja kohteliaasti ja aina ottaa mies huomioon ja katsoa sormien läpi kaikenlaista törppöyttä. Viimeiseen asti keksitään juntille tekosyitä ja selitetään parhain päin. Eihän toki mieheltä voi vaatia edes vähäisintäkään sivistystä. Yh. Näinhän se miesten sikailu mahdollistetaan kun kaikki vain ymmärtää eikä vaadi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kun mies sanoi,että olipa joskus mukava maistaa niin ehkä hän odotti, että kutsut luoksesi ja teet sitä kanakastiketta ja sitten yhdessä syötte.
Tuo aineiston ostaminen ja häneen kotonaan kokkaus hämmensi.
Eli ei ymmärtänyt oliko kyseessä se pakkaseen kokkaus vai treffit.
Mies luuli kokkaus, sinä luulit treffit.
Joo , mutta sanoinkin vitsillä että mä voin tulla kokkaa sulle safkaa, mihin hän itse vastasi innokkaasti että jes, okei. Sitten sovittiin jo päivä koska näemme. Tiedän että hänelle ei välttämättä ollut treffit, mutta eikö kavereille edes tuollaisen kokkaamisen jälkeen pyydeta pöytään istumaan ja syömään?
ap
Vierailija kirjoitti:
Siis suomalaiset miehet ovat juuri tuollaisia :D "ai siis minä käyn kaupassa.. Ai siis sinulle pitäisi kaataa maitoa... Öö siis ota mitä haluat kaapista..."
Taas on ihan kaikki suomalaiset miehet sitä ja tätä.
No se siitä.... itse en ole tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat sosiaalisesti kyvyttömiä. Paitsi pakkotilanteissa esim. työelämässä.
Eli nopea ratkaisu saattoi olla hyväkin.
Aina toki voi ajatella, että oli niin ujo tms. Mutta siinähän sitten on ja vetää tumppuun.