Aikuisten lasten epäoikeudenmukainen kohtelu - miten suhtautua?
Mitä olette mieltä tilanteesta, jossa vanhemmat kohtelevat aikuisia lapsiaan ja näiden perheitä epäoikeudenmukaisesti? Siis eriarvoisesti?
Kyse on miehestäni ja hänen eläkeikäisistä vanhemmistaan, jotka tuntuvat systemaattisesti sorsivan miestäni perheineen vertailtaessa miehen sisaruksiin. Mielestäni emme ole antaneet aihetta tähän, olemme päinvastoin yrittäneet aina ottaa appivanhemmat huomioon parhaan taitomme mukaan ja olleet kohteliaita, pärjääviä, avuliaita, käymme kylässä, kutsumme kylään (turhaan tosin, kun eivät käy). Siksi en voi ymmärtää, miksi juuri meitä sorsitaan jatkuvasti kun me kuitenkin autetaan ja ollaan heille mukavia toisin kuin ne lapset, joiden seuraan he tuntuvat tietoisesti hakeutuvan...?
Tämä epäoikeudenmukaisuus näkyy esim. yhdessä vietetyssä ajassa (tiettyjen lasten ja näiden lasten kanssa haluavat viettää aikaa, kutsuvat yhteisille matkoille ja ravintolaillallisille, käyvät - yksipuolisesti tosin - kylässä), lastenlasten suosimisessa ja sorsimisessa (tietyille ostellaan ja näiden kanssa vietetään aikaa kun taas toiset lapsenlapset ei tunnu isovanhempia kiinnostavan ollenkaan).
Onko koko asian miettiminen ja mielensäpahoittaminen turhaa nillitystä? Pitäiskö antaa vaan olla ja alkaa ehkä suhtautua näihin epäoikeudenmukaisiin vanhempiin samalla tavalla, epäoikeudenmukaisesti ja välttelevästi? Ehkä me ollaan "liian saatavilla" koko ajan, aina tarvittaessa paikalla, liian ystävällisiä? Mieskin liian mielistelevä ja hyväksyntää vanhemmiltaan hakeva?
Tuntuu vaan niin helkutin pahalta katsoa vierestä, vuosi toisensa jälkeen, kun miestä ja yhteisiä lapsiamme kohdellaan kaltoin. Jos omat vanhempani käyttäytyisivät noin minua tai jotakin sisaruksiani kohtaan, seuraisi käytöksestä pitkälliset keskustelut.
Kommentit (64)
Nyt lapseni ovat jo aikuisia. Mutta voi jestas kun aikanaan appivanhempien käytös ärsytti.
Miehen siskon lapset on aina olleet tärkeämmät appivanhemmille. Kaikki vierailut ja puhelut olivat täynnä siskon lasten kuulumisia ja ylistystä. Ei mitään muuta puheenaihetta ollut.
Kun appivanhemmat joskus keskenään kyläilivät minun vanhempieni kanssa. Niin arvatkaa mikä oli puheenaihe. Miehen siskon lapset tietysti, vaikka yhteisistä lapsenlapsistakin olisi voinut ehkä pari sanaa lausua..Ja kun kerroin anopille, että meidän lapsille piti lääkärissä käydä hakemassa lääkettä keuhkoputkentulehduksen Niin anopin ainoa kommentti oli " Onneksi tytöt ( siis siskon lapset ) on olleet terveitä " Anoppi- kulta pitäköön tunkkinsa !
Vierailija kirjoitti:
Nyt lapseni ovat jo aikuisia. Mutta voi jestas kun aikanaan appivanhempien käytös ärsytti.
Miehen siskon lapset on aina olleet tärkeämmät appivanhemmille. Kaikki vierailut ja puhelut olivat täynnä siskon lasten kuulumisia ja ylistystä. Ei mitään muuta puheenaihetta ollut.
Kun appivanhemmat joskus keskenään kyläilivät minun vanhempieni kanssa. Niin arvatkaa mikä oli puheenaihe. Miehen siskon lapset tietysti, vaikka yhteisistä lapsenlapsistakin olisi voinut ehkä pari sanaa lausua..Ja kun kerroin anopille, että meidän lapsille piti lääkärissä käydä hakemassa lääkettä keuhkoputkentulehduksen Niin anopin ainoa kommentti oli " Onneksi tytöt ( siis siskon lapset ) on olleet terveitä " Anoppi- kulta pitäköön tunkkinsa !
Lastesi serkut ei sinua paljon kiinnostele.
Aika inhimillistä todeta kun kuulee flunssista ja koronasta, onneks ei meillä töissä, kotona tai lasten perheissä.
aika monessa suvussa on epäreiluutta. osaa suositaan ,osaa halveksitaan.kyse on usein narsistisesta hajoita ja hallitse systeemistä ja se syrjitty on scapegoat. eli googlatkaa vaikka narsiscist family jne niin saatte psykologisen selvityksen.
oon ite ollu se syrjiitty 1 suvun piirissä. en tajunnut tätä nuorena, vaan yritin auttaa,miellyttää jne silti olin 2 luokan ihminen heille ja tavallaan totuin huonoon käytökseen.mikä on paha asia. tästä on päästävä pois heti.
lopulta tajusin tän kuvion ja laitoin välit poikki,jos joku ei tykkää, niin en pyri seuraan. en esim.kahvilla saanut kahvia ja pullaa vaan vain ne suosikit,perinnöt ja lahjat en saanut jne. nykyään ällöttää ne ihmiset.silmät aukesi ja tieto asiasta.
opettakaa lapsille ja nuorille että ei ole tekemisissä ilkeiden ihmisten kanssa,ole tekemisissä vain mukavien ja välittävien kanssa. ettei lapset saa narsistisen perheen mallia.pelasta itsesi ja perheesi.
Miniöitten ydintehtävä on pitää exelillä appivanhempien varallisuudesta kirjanpito ja miten sen käyttävät. Tarjosiko mummo paremmat ruuat ja paremmat pullat tyttärensä perheelle? Ostiko meidän kolmivuotiaalle vain kolmenkympin lahjan mutta antoi 200 lapsemme serkulle yo-lahjaksi. Eivät ees elä meidän lapsi pääsee ylioppilaaksi.