Haluaisin tehdä itsarin -- onko enää mitään tehtävissä?

Voitko pitää etäisyyttä exään? Voiko joku muu hakea/viedä lapset? Vaikka ne vanhemmat.

Miksei teillä ole selkeitä sovittuja vuoroja lasten suhteen?

Minkä ikäiset lapset? Onneksi ne kasvaa koko ajan ja myöhemmin saat rauhassa tavata ja olla heidän kanssaan ilman exän puuttumista asiaan.

Tee lomamatkoja vain Suomeen tai Ruotsiin. Niistä ei tarvitse sopia exän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Voitko pitää etäisyyttä exään? Voiko joku muu hakea/viedä lapset? Vaikka ne vanhemmat.

Miksei teillä ole selkeitä sovittuja vuoroja lasten suhteen?

Mun vanhempani asuvat samassa kaupungissa, mutta eivät he jotenkin uskaltaisi/pystyisi vastustamaan exääni ja olemaan hänelle tiukan asiallinen. Heille menisi sisu kaulaan, jos edes uskaltaisin ehdottaa moista.

Ei ole selkeitä vuoroja, sillä ollaan menty exän ehdoilla. Lapset siis asuvat luonani, mutta menevät exän luokse aina kun häntä sattuu huvittamaan. Lastenvalvojalla emme saanert sorvattua kunnollista sopimusta, sillä mies alkoi jutella kaikkea muuta, kun olisi tulleet ne elatusasiat käsittelyyn. Siispä se koko elatusasia jäi käsittelemättä, samoin muitakin asioita. Se parin (?) tunnin aika ei vain riittänyt kaiken käsittelyyn.

Miksi vastaat hänelle kun hän soittaa? Ei sinun tarvitse olla joka pvä tavattavissa.

Kuulostaa siltä, että olet joutunut narsistin kiusaamaksi. Kannattaa lukea aiheesta kirjallisuutta ja netistä löytyy keskusteluita ja blogeja siitä, miten muut ovat selvinneet. Etsi netistä myös lähistöltäsi jotain muita palveluita ja tukea kotiväkivaltaa kokeneille naisille.Pahoinpitelyistä ilmoita poliisille ja hanki vaikka lähestymiskielto. Tällaisen käyttäytymisen tulisi kyllä viedä häneltä mahdollisuus lasten huoltajuuteen. Älä luovuta, asiat tulevat vielä joskus selviämään vaikka nyt raskasta onkin!

Uusi aika lasten valvojalle ja aiheeksi vain tapaamisajat.

Hakeudu lääkäriin ja purkamaan jollekin ammatti-ihmiselle asioitasi. Apua on saatavissa. Ikinä ei kannata tehdä mitään peruuttamatonta. Ei ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäiset lapset? Onneksi ne kasvaa koko ajan ja myöhemmin saat rauhassa tavata ja olla heidän kanssaan ilman exän puuttumista asiaan.

He ovat päiväkoti-ikäisiä. Toki odotan tavallaan sitäkin, että he kasvavat, mutta en tiedä, miten se exän kontrollointiin vaikuttaa. Siis jos edes exä olisi löytänyt jonkun uuden kumppanin, mutta ehei. Hän kertoo vihaavansa mua, on todella ilkeä ja manipuloiva, mutta silti soittelee yleensä vähintään viitisen kertaa päivässä mulle ja jopa siĺloin, kun lapset ovat hänen luonaan.

Pyydä ammattilaisilta apua.

Exän kontrollointiin auttaa se, ettet vastaa kun hän soittaa. Mutta ennen sitä pitää saada lasten vaihtovuoro kuntoon ja säännölliseksi.

Silloin kun lapset ovat hänen luonaan, sanot vedessäsi lapsia noutoajankohtasi. Sitten et vastaa puhelimeen. Haet lapset silloin kun on sovittu.

Hankala tilanne mutta kyllä selviät kunhan haet apua - voitko äänittää hänen puhelunsa? Uhkaileeko hän?

Miten tuollaiselle ihmiselle edes annetaan pieniä lapsia hoitoon?! Lyö sinua ja sinä annat lapset hänelle... kai lastensuojelu nyt jotenkin voi auttaa kun kerrot rehellisesti tilanteen. Asiat yleensä kyllä järjestyy.

Opettele olemaan hölöttämättä asioitasi eksällesi. Kaikki mitä hän tietää sinusta ja suunnitelmistasi ovat sellaista tietoa, jota hän käyttää kiusaamiseesi. Kun hän ei tiedä, että olette lähdössä lasten kanssa reissuun, niin hän ei tiedä tulla estämään sitä.

Ja tuohon itsariin: Ethän sinä voi sitä tehdä ja jättää lapsia eksän armoille. Silloin maailmassa ei olisi enää ketään, joka vähänkään pitää lasten puolta. Lapsesi tarvitsevat sinua.

Vierailija kirjoitti:

Syitä:

-Avioeron jälkeisten (yhteis-)huoltajuusasioiden hoito ja se, kuinka vaikeaa on setviä lasten huoltoon liittyviä pulmia exäni kanssa. Exä vedättää, tekee ohareita, kontrolloi kaikkea, soittelee jatkuvasti ja mollaa sekä lyö edelleenkin minua nähdessämme. Hänellä on jokin persoonallisuushäiriö, mahdollisesti jopa psykopatia (empatiakyvyn ja katumuksen puuttuminen, impulsiivinen väkivaltaisuus sekä splitting hänelle ainakin ovat tyypillisiä piirteitä).

-Olen onnettomasti ja yksipuolisesti rakastunut yhteen itseäni vanhempaan, etäisesti tuntemaani ihmiseen, johon en varmaankaan saisi ihastua edes.

-Olen tosi yksinäinen ja harvat läheiseni eivät pysty tukemaan mua selviytymiskamppailussani exääni vastaan. Tarvitsisin esim. vanhempieni tukea, mutta he vain vetäytyvät ja lakkaavat pitämästä yhteyttä, jos kerron vaikeuksista exäni kanssa. Olen heiltä perinyt "lammasmaiset" geenini, mutta tarvitsisin sellaista ihmistä, joka pitäisi puoliani. En pärjää exälleni.

Olen se avioliitossaan lattialla patjalla nukkunut ja exänsä nöyryyttämä ja kiusaama tyyppi. Exä yritti tuossa mua jopa usuttaa itsariin ja eväsi taas mahdollisuuden mennä lasten kanssa sukulaiseni synttäreille, kun yllättäen halusikin lapset itselleen parin tunnin varoitusajalla. Sen sijaan lomamatkalle emme saaneet lähteä, vaikka kaikki oli jo suunniteltu ja olisi muilta osin ollut ok.

Olin itkuinen ja hän vain naureskeli mulle se täysin tunteeton tekovirne kasvoillaan ja ajoi hätäisesti pois lapset mukanaan. Olin aivan palasina. Ei mulla kyllä taida oikein olla enää rahkeita elämiseen. Lasten vuoksi olen yrittänyt ja tsempannut, mutta en pian enää vain jaksa.

Numero 1:

Rikosilmoitukset pahoinpitelyistä.

Numero 2:

Lähestymiskieltohakemus exälle.

Numero 3:

Lastensuojeluilmoituksia väkivaltaisesta ja epävakaasta exästä.

Numero 4:

Yhteishuoltajuuden purku lasten edun vuoksi

Numero 5:

Mission completed (exän kanssa ei enää tarvitse olla tekemisissä)

Paremmalta suunnitelmalta tämä mielestäni kuullostaa kuin itsensä tappaminen.

No tuota. Otapa nyt yhteys viranomaisiin ja hoida ne lasten tapaamisasiat kuntoon. Lisäksi puhelimeen nauhoitustoiminto. Heti. Nauhoitustoiminto jo ennen, kuin alat huoltajuusasioiden setvimisen.

Sinun pitää alkaa taistelemaan. Sinulla on ne lapset, jotka olet nyt siis jättämässä luonnevikaisen armoille tekemällä itsarin. Tämä on ikävästi sanottu, mutta koeta ryhdistäytyä. Edes lastesi vuoksi, jos itse koet, että sinut voi joku hullu ajaa itsemurhaan, etkä jaksa taistella.

Eli hommaat ensin vaikka käräjäoikeuden kautta ne tapaamiset ja muut kuntoon. Exältä tulee varmasti paskaa niskaan ja tuon sinä sitten dokumentoit, esim puhelunauhoitteilla. Action-kamera lisäksi jemmaan, jos tulee väkivaltaa. Tuon kaltainen tyyppi on helppo narauttaa, jos haluaa ja sitten vain lähestymiskieltoa kehiin.

Älä nyt helvetissä alistu jonkun kiusattavaksi. Tässä maassa saa kyllä apua, mutta se edellyttää myös sinua toimimaan niin, että apua voidaan antaa. Kaverisi ja vanhempasi eivät ole henkilöitä, jotka voivat tuon asian ratkaista. He eivät voi toimia puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syitä:

-Avioeron jälkeisten (yhteis-)huoltajuusasioiden hoito ja se, kuinka vaikeaa on setviä lasten huoltoon liittyviä pulmia exäni kanssa. Exä vedättää, tekee ohareita, kontrolloi kaikkea, soittelee jatkuvasti ja mollaa sekä lyö edelleenkin minua nähdessämme. Hänellä on jokin persoonallisuushäiriö, mahdollisesti jopa psykopatia (empatiakyvyn ja katumuksen puuttuminen, impulsiivinen väkivaltaisuus sekä splitting hänelle ainakin ovat tyypillisiä piirteitä).

-Olen onnettomasti ja yksipuolisesti rakastunut yhteen itseäni vanhempaan, etäisesti tuntemaani ihmiseen, johon en varmaankaan saisi ihastua edes.

-Olen tosi yksinäinen ja harvat läheiseni eivät pysty tukemaan mua selviytymiskamppailussani exääni vastaan. Tarvitsisin esim. vanhempieni tukea, mutta he vain vetäytyvät ja lakkaavat pitämästä yhteyttä, jos kerron vaikeuksista exäni kanssa. Olen heiltä perinyt "lammasmaiset" geenini, mutta tarvitsisin sellaista ihmistä, joka pitäisi puoliani. En pärjää exälleni.

Olen se avioliitossaan lattialla patjalla nukkunut ja exänsä nöyryyttämä ja kiusaama tyyppi. Exä yritti tuossa mua jopa usuttaa itsariin ja eväsi taas mahdollisuuden mennä lasten kanssa sukulaiseni synttäreille, kun yllättäen halusikin lapset itselleen parin tunnin varoitusajalla. Sen sijaan lomamatkalle emme saaneet lähteä, vaikka kaikki oli jo suunniteltu ja olisi muilta osin ollut ok.

Olin itkuinen ja hän vain naureskeli mulle se täysin tunteeton tekovirne kasvoillaan ja ajoi hätäisesti pois lapset mukanaan. Olin aivan palasina. Ei mulla kyllä taida oikein olla enää rahkeita elämiseen. Lasten vuoksi olen yrittänyt ja tsempannut, mutta en pian enää vain jaksa.

Numero 1:

Rikosilmoitukset pahoinpitelyistä.

Numero 2:

Lähestymiskieltohakemus exälle.

Numero 3:

Lastensuojeluilmoituksia väkivaltaisesta ja epävakaasta exästä.

Numero 4:

Yhteishuoltajuuden purku lasten edun vuoksi

Numero 5:

Mission completed (exän kanssa ei enää tarvitse olla tekemisissä)

Paremmalta suunnitelmalta tämä mielestäni kuullostaa kuin itsensä tappaminen.

Juuri noin. Paljonkin on siis tehtävissä. Nyt sinun täytyy sitten tehdä se. Kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi.