Huvittavien tilanteiden ketju!
Voin aloittaa. Tästä on jo vuosia aikaa. Heräsin aamulla ja kävelin tukka pystyssä ja unisena keittiöön. Olin ottamassa jääkaapista, jotakin ja oven kiinni laittaessa edessäni seisoi nuori poika/mies. Samaan aikaan, kun hän oli aloittamassa: "Hei olen.." tyylistä lausetta, minä saan säikähtämisreaktion ja kiljaisen kauhean kovaa, Apua! Nuori mieskin säikähtää ja perääntyy taaksepäin. Nyt tämä mies on esikoiseni aviomies ja aina muistellaan mielenkiintoista ensikohtaamista. Onneksi se ei niin paljon säikähtänyt, että olisi kokonaan talosta poistunut.:) Kertokaa huvittavia tapauksia elämästänne?
Kommentit (18)
Valitsin illalla työvaatteet valmiiksi, koska minun piti aamuvarhaisella lähteä toiselle paikkakunnalle hoitamaan työasiaa, johon sisältyi julkinen esiintyminen virastossa. Kotiin päästyäni vilkaisin kokovartalopeiliin ja tajusin tunikani olleen nurinpäin päälläni. Valkinen pesuohjelappu vilkkui iloisesti ja saumat olivat päälläpäin.
Mä löin pelästyksissäni kälyä imurinputkella. Mitäs hiippaili selän taakse ja pelästytti.
Luin työpöydällä olevia papereita ja vastasin reippaasti puhelimeen - sillä sukunimellä, joka papereissa luki ja joka ei ollut omani. Syvä hiljaisuus, nuori soittaja oli hakenut kesätyöpaikkaa, tiesi nimeni ja tunnisti ääneni.
Alakouluikäinen tyttäreni oli unohtanut kännykkänsä harrastusmatkalla paikkaan, josta se oli toimitettu poliisille. Poliis soitti kännykkään tallennettuun isän numeroon. Isä vastasi
- No, mitä nyt taas?
Tämä tapahtui arvostetulle syyttäjälle. Hän oli menossa toiselle paikkakunnalle hovioikeuden suulliseen käsittelyyn. Matkaa oli jäljellä parikymmentä kilometriä, kun hän huomasi ehtivänsä poiketa huoltoasemalle aamukahville. Kahvihetken jälkeen hän lähti tyytyväisenä ajamaan - harmillisesti paluusuuntaan.
Tiedättekö, kun yrittää väistää jotakuta vastaantulijaa ja tämä väistää samaan suuntaan? Parhaimmassa tapauksessa niin käy monta kertaa. Juuri viime viikolla kävi näin erään vanhemmanpuoleisen miehen kanssa, väisteltiin toisiamme hymyssä suin. Mies sitten kysyi, saako luvan, ja tanssittiin muutama sekunti valssia siinä, minä nauroin sydämeni pohjasta. Ihana mies, ja mikä huumorintaju! :)
Annoin joulukortit miehelleni postitettavaksi. Mies unohti, mutta antoi kortit pojallemme, joka lainasi autoani ja sanoi pojalle, että mitä ikinä teetkään, älä unohda postittaa näitä kortteja. Kysyessäni mies sanoi laittaneensa kortit postiin.
Parin päivän päästä totesin sitten miehelleni, että kumma juttu, ne postittamasi joulukortit on kaikki jaettu autoni takapenkille!
Sain ala-asteen opettajalta puhelun: Hei, lapsesi kaverin puhelin löytyi koulun pihasta. Täällä on sun numero nimellä Ninnin äiti. Olin kyllä Ninnin äiti, mutta lapseni oli jo aikuinen, joten kesti hetken tajuta, että puhelin on tyttäreni ystävän joka työskenteli koulunkäyntiavustajana koulussa:)
Mä olin just viikannut omat, miehen ja lapsen vaatteet omille paikoilleen. Lapsi huutaa, "äiti! Missä ne mun alushousut on?" "No siellä sun kaapissa". "Ok".
Pieni hiljaisuus. Sitten lapsi taas huutaa, "siis onko nää mun housut täällä hyllyllä?" "No on on, juurihan mä ne sinne viikkasin". "Mutta nää tuntuu äiti vähän isoilta". "Miten ne muka voi yhtä'äkkiä olla sulle liian isot, ei varmasti ole". "No tuu äiti kattoon". Ja mä menin katsomaan. "No onko nää muka mun housut?"
Lapsella oli jalassaan mun alushousut, jotka olin vahingossa viikannut lapsen alushousujen mukana hänen kaappiinsa. No ei ihmekään, että tuntuivat hieman isoilta. 😂
Satuin vahingossa melkein nukahtamaan ruotsintunnilla. Yhtäkkiä havahduin, säpsähdin suorastaan. Katsoin jostain syystä opettajaa, ja tuumasin että hitto, se taisi juuri kysyä multa jotain. Koko luokka oli hiljaa. Mursin hiljaisuuden toteamalla että en nyt valitettavasti seurannut opetusta. Sekunnin hiljaisuus, sitten kaikki alkoi hohotella.
Luokan hiljennyttyä opettaja totesi lakonisesti että oli kohteliasta kun myönsin, muttei hän ollut kysynyt minulta mitään. Nolotti.
Onneksi meillä oli hyvä luokka, ei siitä seurannut kuin kevyttä kuittailua. Eikä opettajammekaan sen kummemmin ottanut nokkiinsa nuokkumistani.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin just viikannut omat, miehen ja lapsen vaatteet omille paikoilleen. Lapsi huutaa, "äiti! Missä ne mun alushousut on?" "No siellä sun kaapissa". "Ok".
Pieni hiljaisuus. Sitten lapsi taas huutaa, "siis onko nää mun housut täällä hyllyllä?" "No on on, juurihan mä ne sinne viikkasin". "Mutta nää tuntuu äiti vähän isoilta". "Miten ne muka voi yhtä'äkkiä olla sulle liian isot, ei varmasti ole". "No tuu äiti kattoon". Ja mä menin katsomaan. "No onko nää muka mun housut?"
Lapsella oli jalassaan mun alushousut, jotka olin vahingossa viikannut lapsen alushousujen mukana hänen kaappiinsa. No ei ihmekään, että tuntuivat hieman isoilta. 😂
Mä laitoin pöksyni miehen kaappiin. Mies ihmetteli töissä, kun pallit ei pysy pöksyissä:) Sen siitä saa kun pimeessä pukeutuu.
Just tänä aamuna, olin vetkutellut liian kauan sängyssä ja aloin sitten heti suihkusta tultuani vielä unisena ja kiireessä pukemaan. Ehdin kävelemään n. 50 metriä kadulla ennenkuin huomasin että tuntuu vähän erillaiselta, selityskin löytyi kun älysin että olin unohtanut laittaa alushousut.
Hetken mietin että pitäisikö vetäistä commandona tämä päivä, mutta häveliäisyys voitti.
Tämä oli vastaavanlaisessa ketjussa aiemminkin, mutta olin treffeillä eräällä grillikioskilla r-vikaisen miehen kanssa ja kun mies tilasi, hän katsoi sitä pöyrivää telinettä missä makkarat kypsyvän ja sanoi kimalalla nasaaliäänellään kurkkuärräänsä suristaen "Minä ja mun naiseni otetaan noita PYÖRRRRIVIÄ MAKKARRROITA" :D
Monta kertaa olen hypännyt väärän auton kyytiin. Enää en edes kysy, mikä auto tai minkä värinen auto kuskilla on vaan kysyn heti rekkarin.
Lankapuhelinaikana silloin 3-vuotias tyttäreni vastasi ensimmäistä kertaa tärkeänä puhelimeen. Nosti luurin, kuunteli hiljaa, löi luurin paikoilleen ja naama mutrussa totesi pettyneenä
- Siellä ei ollut ketään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin just viikannut omat, miehen ja lapsen vaatteet omille paikoilleen. Lapsi huutaa, "äiti! Missä ne mun alushousut on?" "No siellä sun kaapissa". "Ok".
.... Ja mä menin katsomaan. "No onko nää muka mun housut?"
Lapsella oli jalassaan mun alushousut, jotka olin vahingossa viikannut lapsen alushousujen mukana hänen kaappiinsa. No ei ihmekään, että tuntuivat hieman isoilta. 😂
Mä laitoin pöksyni miehen kaappiin. Mies ihmetteli töissä, kun pallit ei pysy pöksyissä:) Sen siitä saa kun pimeessä pukeutuu.
pikkupöksyistä saa monia huvittavia tilanteita.
minä olin pyykkikasasta nakannut omat mustat pitsipöksyni miehen mustien boksereiden pinoon josta ne siirtyivät nätissä nipussa miehen matkalaukkuun. mies oli äidillään yötä, en muista mikä sukutapaaminen kyseessä. oli purkanut laukkuaan olohuoneessa ja nostanut pitsipöksyt äimänä silmiensä eteen "mitkä ihmeen.." ja kukapa selän takana kuin kulmiaan nosteleva anoppi.
kuulemma krhm ja einääoomun! - äänet oli aikalailla yhtäaikaa ilmassa.
Söin lapseni suklaata kun puhelin soi. Lapsi vastaa itkien, äiti söi mun suklaat. Otin luurin lapselta ja sieltä kuului: Lastentuki hakee tai ehkä soitin väärään numeroon. Luulin olevani piilokamerassa, enkä syönyt enää lasten nameja:)
Voi ei, nauroin! :D Itsellä ei tule nyt mitään oikein mieleen, mutta hei up!!