Onko niin, että jos nainen jätetään 45-50 -ikäisenä niin elämä on ohi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mahdollisuudet löytää hyvä mies ovat vähäiset. Hyvät 40-55-vuotiaat miehet ottaa mieluummin kolmikymppisen naisen.

Ja lähtevät toiselle kierrokselle...? Ei kyllä mun tuntemat miehet.

Sinä epäilemättä tunnet kaikki hyvät, eronneet 40-55-vuotiaat miehet.

Huonot jätetään, joten miksi hyvät miehet haluaisivat sut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mahdollisuudet löytää hyvä mies ovat vähäiset. Hyvät 40-55-vuotiaat miehet ottaa mieluummin kolmikymppisen naisen.

Ja lähtevät toiselle kierrokselle...? Ei kyllä mun tuntemat miehet.

Sinä epäilemättä tunnet kaikki hyvät, eronneet 40-55-vuotiaat miehet.

Eronnut mies ei ole koskaan hyvä, varsinkaan pappaikäinen.

Maailma muuttuu. 45-50v. nainen voi nykyään helpostikin kelvata esim. 3-kymppiselle miehelle, joka ei halua lapsia, vaan hyvää stressitöntä aikuista seuraa ja fantastista seksiä. Täytyy vain pitää itsestään hyvää huolta, niin henkisesti kuin fyysisesti!

Vierailija kirjoitti:

Jotain vikaahan sinussakin on, kun tulit jätetyksi. Ei kannata olla tuossa iässä kovin nirso, jos haluaa vielä miehen.

Voi pyhä yksinkertaisuus

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu. 45-50v. nainen voi nykyään helpostikin kelvata esim. 3-kymppiselle miehelle, joka ei halua lapsia, vaan hyvää stressitöntä aikuista seuraa ja fantastista seksiä. Täytyy vain pitää itsestään hyvää huolta, niin henkisesti kuin fyysisesti!

Kyllähän sitä paremman puutteessa voi puumaakin panna, mutta älkää nyt kuitenkaan kuvitelko siitä sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mahdollisuudet löytää hyvä mies ovat vähäiset. Hyvät 40-55-vuotiaat miehet ottaa mieluummin kolmikymppisen naisen.

Ja lähtevät toiselle kierrokselle...? Ei kyllä mun tuntemat miehet.

Sinä epäilemättä tunnet kaikki hyvät, eronneet 40-55-vuotiaat miehet.

Eronnut mies ei ole koskaan hyvä, varsinkaan pappaikäinen.

Olenko minä sitten parempi vai vielä huonompi mies kun en ole 39 vuotiaana ollut eläessäni kertaakaan naimisissa? - No joo.Tunnen tiedän arvoni. - Jos kumppanin ikää ajattelee, niin olen sitä mieltä, että mieluiten haluaisin kumppanikseni suunnilleen oman ikäiseni. Vaikka olen ollut laittavinani merkille, että mitä vanhemmaksi tulen, niin ikä on vain yksi numero muiden joukossa. Onhan se tavallaan jännää kun olen voinut laittaa myös merkille, että osa, toki hyvin pieni joukko määrällisesti suunnilleen saman ikäisiäni on ehtinyt mennä parikin kertaa naimisiin ja erota. löytääkseen uuden kumppanin taas. - Ja osa saa sen näyttämään tai tuntumaan vielä melko luontevalta ja helpolta. Niin. Ja kyllä varmasti olen nirsompi kuin ehkä itsekään täysin tiedostan.

Toisaalta miksi en olisi. Pärjään ja viihdyn sinkkuna melkein pelottavankin hyvin (Uskon kyllä, että jonkun toisen, sen minulle rakkaista rakkaimman kanssa voisin olla ainakin hetkittäin parempia kuin kumpikaan ollessaan yksin). - Vaikka surullistahan tämä tavallaan hieman on, kun turhauttavan usein on ollut niin, että kun nainen on osoittanut olevansa mnusta enempikin kiinnostunut, niin minä en ole osannut tai kyennyt olemaan yhtä innokas, etten sanoisi rakastunut. Ja totta kai myös toisin päin; jos minä olen johonkin naiseen ihastunut enemmänkin, niin nainen ei sitten jostain syystä olekaan ollut aivan yhtä innostunut ja kiinnostunut minusta niin pitkälle, että olisimme edenneet aina hääkellojen soittoon ja sen jälkeiseen eloon...

Täydellisyyttä en hae, enkä vaadi enhän ole itsekään ja kompromissejakin osaan tehdä. Mutta sen, tai hänet joka on parhain minulle soisin kohtaavani...Ja hänellä on toivottavasti suunnilleen samat ajatukset ja tunteet minusta.      

Noh itse erosin tammikuussa 39-vuotiaana ja todella hiljaista on ollut. Eipä ole kukaan tullut hakemaan, mutta sama ongelma oli parikymppisenäkin, enkä mielestäni ole sen epäviehättävämpi kuin silloinkaan. Oma ongelmani on se, että olen erittäin hellyyden- ja seksinnälkäinen, mutta eipä tässä auta muu kuin sopeutua tilanteeseen tai vaihtaa maata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu. 45-50v. nainen voi nykyään helpostikin kelvata esim. 3-kymppiselle miehelle, joka ei halua lapsia, vaan hyvää stressitöntä aikuista seuraa ja fantastista seksiä. Täytyy vain pitää itsestään hyvää huolta, niin henkisesti kuin fyysisesti!

Kyllähän sitä paremman puutteessa voi puumaakin panna, mutta älkää nyt kuitenkaan kuvitelko siitä sen enempää.

Pidetään naiset ruodussa ilkeillä puheilla.

t. katkerat miehet

Itsellä pitkä 12v parisuhde päättyi juuri ja tuntuu kyllä siltä että ei kiinnosta enää panostaa naisten suhteen yhtään, vaikea edes luottaa naisiin. Olen ihan vakavasti miettinyt, että omat parisuhteet on nyt tässä. Paljon helpommalla pääsee kun ei tarvitse miettiä joutuuko taas huijattavaksi.

Ei ole yleistä, mutta rehellisesti mun äitille ois vaan parasta jos isä jättäis. Äiti on onneton hänen kanssaan. Ei itse uskalla kun ovat olleet niin kauan yhdessä +isä on elättäjä ja äiti on vieläkin kotiäiti koska (teini) sisko asuu vielä kotona.

Naiset nyt saa aina seuraa

Varmaan aika sama tilanne kun miehellä kun kaljuuntuminen tulee ajankohtaiseksi. Sitten sitä naista on vaikea löytää kun ei kenellekään kelpaa

Vierailija kirjoitti:

Minä olin erotessani 39 v. ja siitä asti olen ollut yksin, jo kohta kuusi vuotta.

En tiedä onko ikä vai mikä syynä mutta ei ole seuraa löytynyt. Taidan olla liian tavallinen.

Eihän tämä tietenkään mikään kilpailulaji ole mutta itselläni on vierähtänyt jo 20v sinkkuna eron jälkeen. Kysyntää olis pienesti ollut mutta en ole uskaltautunut enää suhteeseen, perheväkivalta jätti jälkensä. Nyt on sitten parasta ennen päivämäärä mennyt jo umpeen eli sinkkuna saan elellä hautaan saakka. Vois kait se ihmiskohtalo kurjempikin olla.

jos sinun jätettiin ylipanoin takia niin joo

Vierailija kirjoitti:

Naiset nyt saa aina seuraa

Pelkkä seura ei riitä. Puoliso on kivempi.

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi niin ja siltä on nyt kolme vuotta tässä tuntunut. Kaipaisin niin viereeni miestä ja antaisin toiselle kaiken, jos voisin. Mutta kun ei ole ketään...

Ei kai heitä olekaan - kaikki kunnolliset varattuja? Joku pieni varaus jäi sille ajatukselle, että joillakin ollu huonot naiset, vaikka kaikkensa antaneet ja nyt vapaita?? ) no ei varmaan . ap,.

Elämä vasta alkaa viisikymppisenä.. Onneksi miehiä ei tarvitse sietää elämäänsä, jos haluaa elää onnelisena. Niin kikkelikeskeisiähän nuo miehet ovat läpeensä ja tissiä imeviä pikkulapsia - jatkuvaa egon paijausta hamuavia. Minä ainakin laitoin tuollaisen äijän ulos juurikin viidenkympin korvilla ja en ole katunut. Vihdoinkin voi taas hengittää, eikä tarvitse 'pikkulapsen' tantrumeita kuunnnella ja käsitellä herran egoa silkkihansikkain.

Ole rohkea. Yksi elämä. Jos mies merkitsee sinulle jotekin elämää.. tai sen arvoa, think again. Löydä itsestäsi elämän ainekset. Opiskele tai matkustele. Hanki kotieläin jota saat helliä ilman jatkuvaa seksimankumista jne. Oikea rakkaus on harvojen herkkua. Kypsiä miehiä on tässä maassa aika harvassa.

Va li tet ta vas ti. 

Muualle ei jaksa enää ehkä lähteä. Vaikka vientiäkin toki olisi. 

Yksin ja kissan/koiran kanssa voi elää paljon onnelisemmin, kuin takakireän poikamiehen.

kaljut miehet ei löydä naisia. eikä möhömahamiehet. eikä kaljaan menevät. eikä tupakoijat. et silleen.

Vierailija kirjoitti:

Minut jätettiin 42 v, mutta menin uudelleen naimisiin 45 v. Olen satavarma, että jos nyt mieheni kuolisi tai jotain, niin olisin vielä kolmatta kertaa naimisissa.

Kuten äitini 78 v kokemuksen perusteella sanoo: ei se ole iästä kiinni.

Mulla sama. En hetkeäkään usko että olisin loppuelämäni yksin.

Mun isä oli 74v kun kohtasi toisen suuren rakkautensa äidin kuoleman jälkeen ja ehti nauttimaan 4 ihanaa "teinirakkausvuotta" ennen kuolemaansa.

Ei ole iästä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu. 45-50v. nainen voi nykyään helpostikin kelvata esim. 3-kymppiselle miehelle, joka ei halua lapsia, vaan hyvää stressitöntä aikuista seuraa ja fantastista seksiä. Täytyy vain pitää itsestään hyvää huolta, niin henkisesti kuin fyysisesti!

Kyllähän sitä paremman puutteessa voi puumaakin panna, mutta älkää nyt kuitenkaan kuvitelko siitä sen enempää.

No mitä luulet vanhempien naisten etsivän! On talous kunnossa, kiva koti, lapset isoja, harrastuksia jne... Seksi on ainoa, mihin miestä kaivataan. Mutta kyllähän niitä suhteitakin syntyy.