Voiko uskonnoista koskaan keskustella kiihkottomasti? Entä jos uskonnot ovatkin valetta ja salajuoni?
Onko täysin mahdotonta pohtia uskontoja myös siltä kantilta että entäpä jos ne ovatkin massojen hallintaan kehitettyjä valtarakenteita? Tässähän ei edes ole kyseessä mikään rienaus tms., vaan aito kiinnostus pohtia ilmiöitä myös ns. virallisen totuuden viereltä. Joissain maissahan kaikki uskonnon "kyseenalaistaminen" saattaa johtaa jopa ankariinkin sanktioihin, eli jo siitäkin voi ehkä päätellä kuinka arka aihe kyseessä onkaan.
Suhtaudun KAIKKIIN tabuihin luontaisesti varauksella, enkä varsinaisesti pidä mitään asiaa/ilmiötä niin pyhänä, että siitä ei voisi edes keskustella tai sitä vallitsevaa "totuutta" ei saisi haastaa...
Kommentit (50)
Enemmän mielestäni niin että ihmiset ovat käyttäneet uskontoja hyväksi omiin valtapyrkimykdiinsä ja sit muodostettu joku yhteiskuntajärjestelmä. Tällöin uskonnon väärääkään tulkintaa ei saa kyseenalaistaa. Eli uskontoa ei saa korjata oikeampaan tulkintaan.
Sinä ilmeisesti et voi jos ensimmäinen argumentti on 'valetta ja salajuoni' :)
Siis mistä sinä sen tiedät kuka uskoo ja mitä? Minä ainakin uskon mitä uskon ja joku muka-älyllinen puhe uskonnoista ei sitä muuta.
Kaikkien uskontojen tarkoitus on muokata ihmisten käyttäytymistä heidän haluamaansa hyvänä pitämäänsä suuntaan ja voi kai sitä myös sanoa haluksi hallita massoja. Tää nyt on tällaista retoriikkaa et miten asian muotoilee.
Jos puhutaan nyt suomalaisista ja kristinuskosta, niin yleensä se menee kyllä jotenkin niin, että:
- jumalaa ei ole
- minä uskon, että on
- hölmö, ei ole. Ei ole jumalaa
- ok, sinä uskot niin. Minä uskon, että on.
- miten voit uskoa niin? Todista uskomuksesi! Jumala on satua. Raamattu on satua. Olet taikauskoinen ja typerä!
- ....
Jaa että "oliskohan nuo uskonnot massojen hallintaan kehitettyjä valtarakenteita?"
Niin.
Oliskohan ne?
*facepalm*
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Niin. Jos ei olisi uskoa, niin olisiko tiedettäkään? Jos ihminen ei pystyisi uskomaan johonkin, mitä ei näe, olisiko tutkimus ja tiede koskaan kehittynyt? Olusiko kukaan viitsinyt tutkia mitään ja keksiä tai kehittää mitään uutta, jos ei olisi kykyä uskoa. Jos ihminen olisi nojannut vain tosiasioihin, siihen mikä on näkyvää ja mikä on nyt ja tässä, niin... olisimmeko vieläkin siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Niin. Jos ei olisi uskoa, niin olisiko tiedettäkään? Jos ihminen ei pystyisi uskomaan johonkin, mitä ei näe, olisiko tutkimus ja tiede koskaan kehittynyt? Olusiko kukaan viitsinyt tutkia mitään ja keksiä tai kehittää mitään uutta, jos ei olisi kykyä uskoa. Jos ihminen olisi nojannut vain tosiasioihin, siihen mikä on näkyvää ja mikä on nyt ja tässä, niin... olisimmeko vieläkin siellä?
UV-säteily, radioaallot, bakteerit, atomit ja muut sen sellaiset pikkujut ovat todellisuutta.
Jumalat ja uskonnot silkkaa paskaa = eivät totta. Pelkkä typerien ihmisen hallintaan kehitettyjä mielenhallintajuttuja.
Hohoh. Kyselet tuollaista ja sitten saman otsikon puitteissa vedät maton alta kysymykseltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Hohoh. Kyselet tuollaista ja sitten saman otsikon puitteissa vedät maton alta kysymykseltäsi.
Millä tavalla filosofinen kysymyksenasettelu on maton vetämistä? Taidat itse olla kyvytön pohtimaan eri vaihtoehtoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Niin. Jos ei olisi uskoa, niin olisiko tiedettäkään? Jos ihminen ei pystyisi uskomaan johonkin, mitä ei näe, olisiko tutkimus ja tiede koskaan kehittynyt? Olusiko kukaan viitsinyt tutkia mitään ja keksiä tai kehittää mitään uutta, jos ei olisi kykyä uskoa. Jos ihminen olisi nojannut vain tosiasioihin, siihen mikä on näkyvää ja mikä on nyt ja tässä, niin... olisimmeko vieläkin siellä?
UV-säteily, radioaallot, bakteerit, atomit ja muut sen sellaiset pikkujut ovat todellisuutta.
Jumalat ja uskonnot silkkaa paskaa = eivät totta. Pelkkä typerien ihmisen hallintaan kehitettyjä mielenhallintajuttuja.
Eli vastauksena ap:n kysymykseen, ainakaan tuo mamma ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoh. Kyselet tuollaista ja sitten saman otsikon puitteissa vedät maton alta kysymykseltäsi.
Millä tavalla filosofinen kysymyksenasettelu on maton vetämistä? Taidat itse olla kyvytön pohtimaan eri vaihtoehtoja?
Muotoile se kysymyksesi niin, että siinä näkyy enemmän kuin yksi vaihtoehto jos yrität edes esittää haluavasi kiihkotonta keskustelua. Nyt kysymyksesi on johdatteleva, mikä ei edistä sitä kiihkottomuutta mitä kaipasit.
Vierailija kirjoitti:
Jaa että "oliskohan nuo uskonnot massojen hallintaan kehitettyjä valtarakenteita?"
Niin.
Oliskohan ne?
*facepalm*
Sanoo hän Marxiin viitaten, joka suinkaan ei pyrkinyt kehittelemään massojen hallinnan valtarakennetta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Niin. Jos ei olisi uskoa, niin olisiko tiedettäkään? Jos ihminen ei pystyisi uskomaan johonkin, mitä ei näe, olisiko tutkimus ja tiede koskaan kehittynyt? Olusiko kukaan viitsinyt tutkia mitään ja keksiä tai kehittää mitään uutta, jos ei olisi kykyä uskoa. Jos ihminen olisi nojannut vain tosiasioihin, siihen mikä on näkyvää ja mikä on nyt ja tässä, niin... olisimmeko vieläkin siellä?
Tieteen ja uskonnon ero on se, että tiede on todellista, riippumatta siitä, uskooko siihen vai ei.
Kannattaa katsoa youtubesta Richard Dawkinsin tai Neil deGrassen videoita, aika hyvin tuovat ateistien näkemyksiä siitä, miten absurdia uskoton on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Niin. Jos ei olisi uskoa, niin olisiko tiedettäkään? Jos ihminen ei pystyisi uskomaan johonkin, mitä ei näe, olisiko tutkimus ja tiede koskaan kehittynyt? Olusiko kukaan viitsinyt tutkia mitään ja keksiä tai kehittää mitään uutta, jos ei olisi kykyä uskoa. Jos ihminen olisi nojannut vain tosiasioihin, siihen mikä on näkyvää ja mikä on nyt ja tässä, niin... olisimmeko vieläkin siellä?
UV-säteily, radioaallot, bakteerit, atomit ja muut sen sellaiset pikkujut ovat todellisuutta.
Jumalat ja uskonnot silkkaa paskaa = eivät totta. Pelkkä typerien ihmisen hallintaan kehitettyjä mielenhallintajuttuja.
No ainakin yritin keskustella kiihkottomasti :) Hyvää illan jatkoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uskoo aina johonkin, vaikka eläisi autiolla saarella. Jumalaan, henkiin, tiedemiesten arveluihin, lehtien toimittajien kynäilyihin...
Niin. Jos ei olisi uskoa, niin olisiko tiedettäkään? Jos ihminen ei pystyisi uskomaan johonkin, mitä ei näe, olisiko tutkimus ja tiede koskaan kehittynyt? Olusiko kukaan viitsinyt tutkia mitään ja keksiä tai kehittää mitään uutta, jos ei olisi kykyä uskoa. Jos ihminen olisi nojannut vain tosiasioihin, siihen mikä on näkyvää ja mikä on nyt ja tässä, niin... olisimmeko vieläkin siellä?
Tieteen ja uskonnon ero on se, että tiede on todellista, riippumatta siitä, uskooko siihen vai ei.
Kannattaa katsoa youtubesta Richard Dawkinsin tai Neil deGrassen videoita, aika hyvin tuovat ateistien näkemyksiä siitä, miten absurdia uskoton on.
En väittänytkään, etteikö tiede olisi todellista ja usko absurdia. Minun maailmankuvaani mahtuvat molemmat. Onko se sitten jotenkin mahdotonta joillekin hyväksyä?
Vierailija kirjoitti:
Jaa että "oliskohan nuo uskonnot massojen hallintaan kehitettyjä valtarakenteita?"
Niin.
Oliskohan ne?
*facepalm*
Niin eiks se nyt oo aika itsestäänselvää?
Hohhoijaa..
Miksei keskusteltais välillä ateismista?
Ihan voi omasta puolestaan vastata.
Mua askarruttaa esim.
Voiko ihmiset jakaa hyviin ja pahoihin?
Kuka määrittelee?
Onko sellasta kuin ihmisarvo?
Mitä se pitää sisällään?
Mihin se perustuu?
Miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä?
Mitä sille voisi tehdä vai eikö mitään?
Jnejne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa että "oliskohan nuo uskonnot massojen hallintaan kehitettyjä valtarakenteita?"
Niin.
Oliskohan ne?
*facepalm*
Niin eiks se nyt oo aika itsestäänselvää?
Hohhoijaa..
Miksei keskusteltais välillä ateismista?
Ihan voi omasta puolestaan vastata.
Mua askarruttaa esim.Voiko ihmiset jakaa hyviin ja pahoihin?
Kuka määrittelee?
Onko sellasta kuin ihmisarvo?
Mitä se pitää sisällään?
Mihin se perustuu?
Miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä?
Mitä sille voisi tehdä vai eikö mitään?Jnejne..
Siis eikö voi keskustella, jos ei ole ateisti?
Salajuoni on minusta epätodennäköinen vaihtoehto.
Erilaisia uskontoja on tuhansia erilaisia. Hyvin epätodennäköistä niiden kaikkien olevan lähtöisin valheesta ja salajuonista. Varmaa on, että niitäkin on. Koska uskontojen perustajat on jääneet kiinni tällaisesta toiminnasta. Epäilen silti valtaosan uskonnoista olevan perustajiensa ihan vilpittömiä uskomuksia.
Kirja: Nurkkaan ajettu jumala on hyvä. Siinä keskustellaan sivistyneesti ja toista kunnioittaen puolin ja toisin.