Mun pitää ponnistella ollakseni normaali ja kiva ihminen. :( Pystyn siihen, mutta se vie voimavarojani.
Ja on ikävää kun ei voi olla täysin oma itsensä oikein missään seurassa. Koska käytöstavat. Ja eipä olisi ystäviäkään jos käyttäytyisin kuten mulle luontevaa on. :( Harmillista, koska teeskenteleminen ei ole antoisaa. Olisi ihanaa, jos luonnostani olisin ystävällinen, hauska, kiva, seurallinen.
Oikeasti olen jurottava mököttäjä, välillä tosi hiljainen, tykkään tuijottaa ihmisiä, en tykkäisi aina osallistua keskusteluihin vaan mielelläni vajoaisin omiin ajatuksiini. Tykkäisin myös huonoina päivinä piikitellä ihmisiä ilkeästi. Näin en toki voi käyttäytyä, joten on tsempattava.
Kommentit (4)
Eli olet lievä asperger vai olisiko tourette
Voisitko löytää kaltaisia? Siedätkö, jos joku seurassasi möllöttää hiljaa ja puuhailee omiaan tai tarjoaa turhan rehellisiä arvioita olemisistasi ja tekemisistäsi?
Onpa elämäsi köyhää. Mutta ihan rauhassa, en usko, että häiritset ketään ja yksikään sinua puolta minuuttia enempää miettii vaikka mitä tekisit ja sanoisit.
En minäkään pysty.
Ainut ystäväni on aviomieheni.
En myöskään pysty haaskaamaan voimavarojani muihin ihmisiin.
Eivät vain ole sen arvoisia, jokainen ystäväni on lyönyt puukon selkään, siksi en enää vaivaudu.