Pitääkö mielestänne amiksesta olla jatkossakin mahdollisuus pyrkiä korkea-asteelle?

Ehkä sellainen kompromissi voisi olla hyvä, että AMK:hon voisi pyrkiä myös amiksesta, mutta yliopistoon vain lukiosta? Amis voi olla oikein hyväkin pohja AMK:hon, varsinkin jos jatkaa samaa alaa.

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että kaksivuotisen amistutkinnon suorittanut henkilö voi hakea AMK:hon vain saman alan opintoihin, kun taas kolmevuotisen tutkinnon suorittanut on kelpoinen hakemaan mille tahansa alalle.

Toivottavasti joutuu käymään lukion ennenkun voi hakea kumpaankaan. Amikset nimittäin on tynnyrin pohjalla kun opiskelee korkeakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti joutuu käymään lukion ennenkun voi hakea kumpaankaan. Amikset nimittäin on tynnyrin pohjalla kun opiskelee korkeakoulussa.

Aika tavalla kyllä yleistit. Voihan se ainakin AMK:n kohdalla olla jopa päinvastoin. Tiedän montakin amiksen käynyttä, jotka ovat olleet alastaan aidosti kiinnostuneita, jatkaneet sen opiskelua AMK:ssa oltuaan muutaman vuoden työelämässä ja pärjänneet hyvin. Ehkä yleisaineissa lukion käyneillä voi olla etulyöntiasema, mutta ammattiaineiden kohdalla amiksen käyneet ovat monesti parempia. Olen kuullut sanottavan, että esim. amispohjaiset insinöörit ovat usein parempia ja ammattitaitoisempia kuin lukiopohjaiset, koska heillä on kokemusta myös siitä, miten työ toteutetaan käytännössä.

Pitää. Mielestäni olisi kohtuutonta, että 15-16-vuotiaana tehty valinta sulkisi ovet jatko-opiskelulta. Eivät ihmiset ole tuossa iässä useinkaan kypsiä tekemään päätöksiä kovin pitkällä tähtäimellä, mikä on täysin luonnollista ja ymmärrettävää. Lisäksi ihmisten mielenkiinnonkohteet voivat vaihtua iän myötä.

Kuinkahan moni amiksista on edes kiinnostunut hakemaan yliopistoon? AMK on tietysti asia erikseen.

Ajat ovat muuttuneet. Av-mammat elävät siinä uskossa, että ammattikouluun menevät vain bensan- ja tupakankatkuisia karjala lippiksillä varustettuja nuoria. Eli todellakin ammattikoulusta pitää voida hakea ammattikorkeaan, ja hyvä että myös yliopistoon. Eiköhän ne, jotka eivät siellä pärjäisi, jätä hakematta.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti joutuu käymään lukion ennenkun voi hakea kumpaankaan. Amikset nimittäin on tynnyrin pohjalla kun opiskelee korkeakoulussa.

No no, äläpäs intoile! Kun mä opiskelin amk:ssa sairaanhoitajaksi meidän ryhmässä oli useampia lähihoitajia jotka osasivat monta asiaa jo valmiiksi, olivat jo tehneet käytännön hoitotyötä ja saivat joitain osia opinnoista hyväksiluetuksi tuon aiemman koulutuksen ja työkokemuksen ansioista. Me lukio pohjalla olevat päntättiin kaikki asiat ihan uutena.

Viime vuonna amis oli päässyt Kuopioon lääketieteelliseen. Ei pelkillä amiksen tiedoilla. Oli suorittanut iltalukiossa fykebi ja osa pitkää matematiikkaa. En muista oliko käynyt valmennuskurssin. Tais kolmannella päästä. Hän olisi pystynyt hyvin suorittamaan luki onkin. Ilmeisesti enkkua myös petrannut koska osa kirjoista englanninkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että kaksivuotisen amistutkinnon suorittanut henkilö voi hakea AMK:hon vain saman alan opintoihin, kun taas kolmevuotisen tutkinnon suorittanut on kelpoinen hakemaan mille tahansa alalle.

Ei tollaisia 2-vuotisia amistutkintoja ole ollut Suomessa varmaan 15 vuoteen.

Ammattikoulu oli ennen kaksivuotinen ja se muutettiin juuri tuon korkeakoulumahdollisuuden takia kolmivuotiseksi. 

Itse opiskelen ammattikorkeassa uutta alaa ja pohjalla on puolessatoista vuodessa suoritettu oppisopimuskoulutus ja vuosi lukiota. Ala vaihtuu käytännössä kokonaan.

Voivat pyrkiä kunhan ovat samalla lähtöviivalla kuin lukiolaiset. Ei erillistä halua tai linjaa. Ottaa sen verran pannuun kun valmistuivat amk:sta samoilla arvosanoilla vaikka kurssit olivat helpommat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että kaksivuotisen amistutkinnon suorittanut henkilö voi hakea AMK:hon vain saman alan opintoihin, kun taas kolmevuotisen tutkinnon suorittanut on kelpoinen hakemaan mille tahansa alalle.

Ei tollaisia 2-vuotisia amistutkintoja ole ollut Suomessa varmaan 15 vuoteen.

Mutta jos on aikanaan suorittanut ammattikoulussa ammatillisen perustutkinnon kahdessa vuodessa, niin voi - tai ainakin siis viime vuodet on voinut hakeutua opiskelemaan oikeastaan mihin tahansa korkeakoulu tai yliopistolliseen koulutukseen. Eli jos olet suorittanut esimerkiksi nyt sitten vaikka parturi-kampaaajan tai autonasentaja tutkinnon vuonna 2000, niin voit pyrkiä tulevaisuudessa aivan yhtä hyvin lääketieteelliseen tiedekuntaan kuin opiskelemaan vaikka sitten estetiikkaa tai folkloristiikkaa yliopistolla. (Vai muutaman esimerkin antaakseni). 

Esimerkiksi jos haet   lääketieteelliseen,  sinulla tulee olla suoritettuna joko yo-tutkinto (tai valmistut hakukeväänä ylioppilaaksi). MUTTA Hakea voi myös ilman yo-tutkintoa. Yo-tutkinnon lisäksi hakukelpoisuuden antavat mm. vähintään kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot, näyttötutkintona suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot tai erikoisammattitutkinnot sekä niitä vastaavat aikaisemmat tutkinnot. Myös jotkin ulkomaiset koulutukset antavat kelpoisuuden.

Huomaa en sanonut tässä kohtaan MITÄÄN siitä, että saako pyrkijä sitten miten helposti opiskelupaikan korkeakoululta tai yliopistolta. Mutta ei niillä kaikkein heikoimmin, eikä aina niin keskinkertaisillakaan ylioppilastutkinnon kirjoitusten arvosanoilla ole paljoa arvoa kuin teoriassa.

Onkin täysin mahdollista, että samallA vuosikurssilla aloittaa yliopistolla se naapurin poika, joka aikanaan valitsi ammattikoulun kuin hänen naapurinsa asuva tyttö, joka aikanaan jatkoi opintojaan siihen ns. "huippulukioon".

Se, mitä edellä kirjoitin huonojen yo-tutkinnon  arvosanojen merkitsevän vain teoriassa tarkoitin, sitä että siinä missä lukio ja ylioppilas kirjoitukset tähtäävät edelleen ensi-sijaisesti jatko-opiskelukelpoisuuden varmistamiseen kun taas ammattikoulujen tehtävä on ensi-sijassa kouluttaa ammatillisa, korjaan (perus)ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Ero näkyy pyrkimis vaiheessa selkeimmin niin, että lähes kaikkiin korkeakoulu / yliopisto-opiskelu paikkoihin opiskelijat valitaan kahdessa kiintiössä ns. ylioppilaskiintiössä ja avoimessa eli  ns. pääsykoekiintiössä. 

Ylioppilaaksi kirjoittanut voi tulla valituksi kummassa vain edellä mainituista kiintiöistä riippumatta ylppäreitten arvosanoista kun taas avoimessa/ pääsykoekiintiössä on reitti, mitä kautta ammattikoulusta valmistunut voi saada paikan; heille ts. ei käsittääkseni ole omia kiintiöpaikkoja missään tai vain hyvin harvassa korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikkoja jaettaessa. - Hakijan ei itse tarvitse päättää sitä kummassa joukossa haluaa tulla valituksi vaan valinnan suorittaa opiskelupaikan myöntävä taho. Sen jälkeen jos ja kun on opiskelupaikan saanut, niin erottelua sen mukaan miten tai kummassa kiintiössä opiskelupaikan on saanut ei ole mitään merkitystä. 

Lopuksi vielä kannustuksena voin sanoa, että opiskelukipinä voi syttyä milloin tahansa. Ja aina ei ole ollut mahdollisuutta irrottautua paukuttamaan pääsykokeisiin täysillä,  Tai on aikanaan  saattanut ajautua sivupoluille. Mutta aina voi oppia. Yliopisto tai korkeakoulu opiskelussa ei ainakaan toistaiseksi ole ikärajaa Ja toivottavasti ei tulekaan. - Yliopisto olisi ainakin minusta luultavasti paljon nykyistä tylsempi paikka, jos kaikki me siellä olevat olisimme kulkeneet samantapaisen elämänpolun, sitä ennen. 

Eikös AMK ole käytännössä sama asia kuin vanha opistoaste, jonka nimitys muutettiin, jotta maahan saataisiin mahdollisimman paljon korkeasti koulutettuja ja että amiksestakin olisi mahdollista pyrkiä korkeakouluun myös muuten kuin teoriassa?

Vierailija kirjoitti:

Eikös AMK ole käytännössä sama asia kuin vanha opistoaste, jonka nimitys muutettiin, jotta maahan saataisiin mahdollisimman paljon korkeasti koulutettuja ja että amiksestakin olisi mahdollista pyrkiä korkeakouluun myös muuten kuin teoriassa?

Kieltämättä, joskus oli ehkä helpompaa kun koulun tai oppilaitoksen pelksätä nimestä saatoi lähees aina päätellä mitä koulutusastetta se edusti. - Joskus kun olen kuulevinin että kun osa puhuu AMKista tarkoittavat ja ainoastaan ammatilliseen perustutkintoon tähtäävää koulutusta kuntaas osa tarkoittaa AMKista puhuessaa ammatti-korkea-koulua tai niin kuin nykysuomella kuuluisi kai sanoa Universities of Applied Sciencessa joka taas on jo osan puheissa mennyt jo valo vuosi sitten kaikilla arvoasteikilla parhaudessa ja kaikkivoipiauuudessaa ohi "perinteisten" yliopistojen...