Keskinäinen testamentti ja rintaperillisen tilanne: pitääkö maksaa perintöveroa ilman että omaisuutta saa ensin realisoitua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän noilla vähän ole säästöjä! Et usko, paljonko ihan tavallisillakin eläkeläisillä on tileillä, jos on kerran asunnotkin hankittu aikanaan. (kertoo tietystä tavoitteellisuudesta)

Tapana on myös ainakin omassa tuttavapiirissä, että leski maksaa lastensa perintöverot, jos perittävää ei ole. Mikään laki ei velvoita, mutta totta helvetissä itsekin maksaisin leskenä lasteni puolesta perintöverot, jos itsellä olisi varaa maksaa ne ja samalla lapset pinnistelisi ruuhkavuosissa asuntolainat, elatusvelvollisuus yms. niskassa. Itseasiassa ihan jokainen kaverini on joko perinyt heti tai sitten äiti/isä on maksanut perintöverot, jos on jäänyt istumaan pesän päälle.

Moni vaan unohtaa et sitku vanhempi kuittaa lasten perintöverot ni sortuvat sitten lahjan antamaan josta sitten riski lahjaveroon.

Käykää näitä juttuja läpi perhe ja perintöoikeuteen erikoisuneen juristin kanssa. Hyvällä perintösuunnittelulla voi välttää monet riidat ja turhat verot. Pieni hinta sille jos järkevästi tekee asiat kerralla paperille kuntoon.

Fiksut vanhemmat toimivat näin. Mieheni joutui opiskelijana ottamaan pankkilainan perintöverosta selvitäkseen, koska anoppi tuhlaili tasinkoaan jo siinä vaiheessa vauhdilla lapsiaan ajattelematta.

Meillä appivanhemmat tekivät keskinäisen hallintaoikeustestamentin perintö- ja perheasioihin perehtyneen lakitoimiston avustuksella. Lopputulos on se, että nyt anopin kuoltua mieheni ja hänen veljensä joutuvat maksamaan yhteensä yli 30 000 euroa perintöveroa, vaikka perintöä ei ole tulossa tässä vaiheessa senttiäkään. Lakiosaakaan ei kannata vaatia, sillä testamentin mukaan lakiosan vaatija saa vain lakiosansa (eli menettää puolet siitä, mitä hän muuten saisi). Tämäkin lause testamentissa on nimenomaan lakitoimiston suosituksesta.

Appivanhemmat ovat varmaan aikoinaan suunnitelleet, että jäljelle jäävä puoliso maksaa perintöverot lasten puolesta. Mutta sepä ei nyt onnistukaan, koska yli 90-vuotias appi on edunvalvonnassa, eikä edunvalvoja saa maksaa lesken rahoista lasten laskuja.

Onneksi miehelläni on säästöjä sen verran, että töstä selvitään. Mutta harmittaa se, että perintöasioihin erikoistunut lakitoimisto suosittelee tällaisia testamentteja, joissa ei ole lainkaan mietitty sitä, miten lapset selviävät perintöveroista.

Vierailija kirjoitti:

"Perillisen tai testamentinsaajan vaatimus perinnönjaosta ei poista lesken oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämäänsä asuntoon. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Asunto ja asuntoirtaimisto ei ole välttämättä lesken omaisuutta, mutta hän saa niihin käyttöoikeuden."

https://andoms.fi/fi/lakiasiat-yksityisille/lesken-oikeudet

Ap, sinun olisi kannattanut keskustella asiasta vanhempiesi kanssa jo kauan aikaa sitten. Ota asia viimeistään nyt puheeksi. Jos perintö tulee yllättäen, voit hakea pankista lainaa tai luopua perinnöstä. Jos sinulla on omia lapsia ja heillä on parempi taloudellinen tilanne, sinuna luopuisin perinnöstä. Muussa tapauksessa pyytäisin pankista lainaa.

Jos sinulla on useampia lapsia, perintö jakaantuu silloin pienempiin osiin -> pienempi vero lapsillasi kuin sinulla itselläsi olisi.

Jos vanhemmat ovat tehneet keskenään testamentit, niin kunnioittakaa heidän tahtoaan.

Kyllä tarvitsee maksaa. Kokemusta on.

Vierailija kirjoitti:

Hallintaoikeus vaikuttaa omaisuuden arvonmääritykseen arvoa laskevasti, siihen on olemassa ihan taulukko että miten paljon, hallintaoikeuden saajan ikä vaikuttaa.

Kun puolisolla on rintaperillisiä, leski ei peri vaan vainajan koko omaisuus menee lain mukaan lapsille. Tässä tapauksessa siis lasten osuus olisi puolet puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Ja tästä summasta siis maksetaan sitten perintövero jos kyseessä on hallintaoikeustestamentti. Jos testamentti on omistusoikeustestamentti, perintöveron maksaa testamentin saaja.

Joka tapauksessa rintaperillisillä on aina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on siis puolet perintöosuuden arvosta. Jos et siis halua käyttää säästöjä perintöveroon, voit vaatia lakiosuuttasi ja maksaa veroja sillä.

Leski ei peri, jos on lapsia. Leski saa kuitenkin avio-oikeuden perusteella (jos ei ole avioehtoa) puolet pariskunnan yhteen lasketusta omaisuudesta. Eli ennen perinnönjakoa tehdään ositus, jossa puolet omaisuudesta saa leski ja toinen puoli jaetaan lasten kesken.

Lapsettomat pariskunnat perivät toisensa, jos ei ole sen sulkevia avioehtoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hallintaoikeus vaikuttaa omaisuuden arvonmääritykseen arvoa laskevasti, siihen on olemassa ihan taulukko että miten paljon, hallintaoikeuden saajan ikä vaikuttaa.

Kun puolisolla on rintaperillisiä, leski ei peri vaan vainajan koko omaisuus menee lain mukaan lapsille. Tässä tapauksessa siis lasten osuus olisi puolet puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Ja tästä summasta siis maksetaan sitten perintövero jos kyseessä on hallintaoikeustestamentti. Jos testamentti on omistusoikeustestamentti, perintöveron maksaa testamentin saaja.

Joka tapauksessa rintaperillisillä on aina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on siis puolet perintöosuuden arvosta. Jos et siis halua käyttää säästöjä perintöveroon, voit vaatia lakiosuuttasi ja maksaa veroja sillä.

Leskeä ei voi koskaan pakottaa myymään asuntoaan ja irtainta.

Mutta suostutella ja kannustaa voi 🔫 ja 🗡️ kaa :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä appivanhemmat tekivät keskinäisen hallintaoikeustestamentin perintö- ja perheasioihin perehtyneen lakitoimiston avustuksella. Lopputulos on se, että nyt anopin kuoltua mieheni ja hänen veljensä joutuvat maksamaan yhteensä yli 30 000 euroa perintöveroa, vaikka perintöä ei ole tulossa tässä vaiheessa senttiäkään. Lakiosaakaan ei kannata vaatia, sillä testamentin mukaan lakiosan vaatija saa vain lakiosansa (eli menettää puolet siitä, mitä hän muuten saisi). Tämäkin lause testamentissa on nimenomaan lakitoimiston suosituksesta.

Appivanhemmat ovat varmaan aikoinaan suunnitelleet, että jäljelle jäävä puoliso maksaa perintöverot lasten puolesta. Mutta sepä ei nyt onnistukaan, koska yli 90-vuotias appi on edunvalvonnassa, eikä edunvalvoja saa maksaa lesken rahoista lasten laskuja.

Onneksi miehelläni on säästöjä sen verran, että töstä selvitään. Mutta harmittaa se, että perintöasioihin erikoistunut lakitoimisto suosittelee tällaisia testamentteja, joissa ei ole lainkaan mietitty sitä, miten lapset selviävät perintöveroista.

Siis mitä hyötyä apelle on tuossa tilanteessa hallintaoikeustestamentista? Jos hän on edunvalvonnassa niin on ilmeisesti niin dementoitunut, ettei kotonaan enää asu. Eikö testamentin hallintaoikeutta voi kumota sillä perusteella, että leski on edunvalvonnassa eikä enää voi hallita hänelle jäänyttä asuntoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.

Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.

Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.

Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).

Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).

Kyllä avioliitossa kumpikin omistaa omissa nimissään olevan omaisuuden. Omaisuus ositetaan eli jaetaan puoliksi vasta eron tai kuoleman tullessa kohdalle. 

Vierailija kirjoitti:

Onko aloittajan tapauksessa vielä kukaan edes kuollut?

Vanhukset voi elää vaikka 100- vuotiaaksi joten odottele ensin rauhassa kun on jotain perittävää ja selvittele vasta sitten näitä asioita.

Aivan älytön neuvo. Läheisen kuoleman jälkeen on tosi raskasta joutua vielä selvittelemään pankki- ja perintöasioita. On paljon helpompaa, jos asioita on selvittänyt etukäteen, ettei sitä tarvitse tehdä surun keskellä. Perunkirjoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään 3 kk kuoleman jälkeen ja siihen liittyy paljon paperityötä. Tiedän, kun olen näitä juuri hoitanut.   

Huolellisesti tehty keskinäinen testamentti vähentää maksettavan perintöveron määrään.

Tehkää testamentti netissä niin omat läheisenne välttävät vastaavat tilanteet.

Pitääkö tulevat perintöverotkin surra ja stressata etukäteen? Parasta varmaan, kun vanhemmat tuhlaisivat rahat eläessään ja ilmoittaisivat lapsilleen, että ei tarvitse stressata.

Vierailija kirjoitti:

Meillä appivanhemmat tekivät keskinäisen hallintaoikeustestamentin perintö- ja perheasioihin perehtyneen lakitoimiston avustuksella. Lopputulos on se, että nyt anopin kuoltua mieheni ja hänen veljensä joutuvat maksamaan yhteensä yli 30 000 euroa perintöveroa, vaikka perintöä ei ole tulossa tässä vaiheessa senttiäkään. Lakiosaakaan ei kannata vaatia, sillä testamentin mukaan lakiosan vaatija saa vain lakiosansa (eli menettää puolet siitä, mitä hän muuten saisi). Tämäkin lause testamentissa on nimenomaan lakitoimiston suosituksesta.

Appivanhemmat ovat varmaan aikoinaan suunnitelleet, että jäljelle jäävä puoliso maksaa perintöverot lasten puolesta. Mutta sepä ei nyt onnistukaan, koska yli 90-vuotias appi on edunvalvonnassa, eikä edunvalvoja saa maksaa lesken rahoista lasten laskuja.

Onneksi miehelläni on säästöjä sen verran, että töstä selvitään. Mutta harmittaa se, että perintöasioihin erikoistunut lakitoimisto suosittelee tällaisia testamentteja, joissa ei ole lainkaan mietitty sitä, miten lapset selviävät perintöveroista.

Tuo vaatimuksen kieltäminen on kyllä juristilta aika aivopieru, koska oikeus lakiosaan ja perintöön vanhenee 10 vuodessa, jos sitä ei vaadi. Ei ole lainkaan harvinaista, että toinen puioliso elää 10 vuotta toisen jälkeen.