Lue keskustelun säännöt.
Keskinäinen testamentti ja rintaperillisen tilanne: pitääkö maksaa perintöveroa ilman että omaisuutta saa ensin realisoitua?
18.07.2017 |
Ja missä ajassa? Vanhemmillani on keskinäinen testamentti, omaisuutta asunto-osakkeen ja auton verran, noin 400 000 sekä irtain. Ovat olleet todella kauan naimisissa, ei avioehtoa, kaikki omaisuus yhteistä. Mitä meille rintaperillisille käy, kun toisesta vanhemmasta aika jättää? Emmekö peri mitään realisoitavaa mutta joudumme maksamaan perintöveron? Kuinka paljon se on?
Juuri kun olen saanut säästettyä rahaa työttömyyden varalle, tulee tämä asia ajankohtaiseksi :( Muutenkin kamala ahdistus ja suru ja sitten menee vielä kaikki säästötkin. Auttakaa asiasta tietävät!
Kommentit (93)
Jos teitä on viisi ja kuolinpesän arvo 400.000, niin lesken tasinko on 200.000 ja teidän perintönne 200.000€. Kun tuo jaetaan viidellä, on jokaisen perintöosuud 40.000€. Jos sitä rasittaa hallintaoikeus, niin perintöosuus on selvästi pienempi - korkeintaan 30.000€. Rintaperillinen saa vähentää 20.000€ ennen veroa, joten perintöveroa menee korkeintaan n.1000€
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittajan tapauksessa vielä kukaan edes kuollut?
Vanhukset voi elää vaikka 100- vuotiaaksi joten odottele ensin rauhassa kun on jotain perittävää ja selvittele vasta sitten näitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.
Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.
Ellei avioehto tai testamentti toisin määrää.
Eikä leskellä suurempaa omaisuutta kuin vainajalla. kts. tasinkoprivilegi.
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajan tapauksessa vielä kukaan edes kuollut?
Vanhukset voi elää vaikka 100- vuotiaaksi joten odottele ensin rauhassa kun on jotain perittävää ja selvittele vasta sitten näitä asioita.
Kyllä ap:n kirjoituksista saa sen käsityksen, että toiselle vanhemmista on tullut "kuolemantuomio".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa työttömänä pankista lainaa, kun on asuntolainakin. Mun on siis pakko käyttää säästöt. En ole tajunnut, että tuo vero on noin suuri ja että se pitää maksaa heti, vaikka mitään ei saa. En ala toista vanhempaani kotoaan ajamaan pois surun keskellä. Muilla sisaruksillani on ihan yhtä heikko rahatilanne kuin minulla ja vanhempani on pienellä eläkkeellä, ei säästöjä. Kaikki raha kiinni siinä kodissa ja autossa.
Minulla ei ole lapsia. Jos kieltäydyn perinnöstä, saanko sitten sitä toiselta vanhemmaltakaan jäävää osa-osuutta? Suoraan sanottuna koko perintö tuntuu irvokkaalta, mieluummin pitäisin rakkaani.
Jos elät silloin, kun toinen vanhempasi kuolee saat silloin osuutesi kuolinpesästä riippumatta siitä miten olet toiminut ensimmäisen vanhemman kohdalla. Järkevintä teidän tilanteessa ne olisi teidän kaikkien sisarusten jättää vaatimatta lakiosaanne vanhempanne omaisuudesta ja odottaa toisen vanhemman kuolemaa ennen perinnönjakoa.
Paitsi jos se leski meneekin uusiin naimisiin ja perintö meneekin sitten sen myötä ihan sekaisin - siis kuka sitten kuolee ekaksi ja kuka perii mitäkin...
Ja onko se periaatteessa mahdollista, että leski vaikka menisi naimisiin parikymmentä vuotta nuoremman kanssa ja tämä lesken leski jäisi sitten taas asumaan asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajan tapauksessa vielä kukaan edes kuollut?
Vanhukset voi elää vaikka 100- vuotiaaksi joten odottele ensin rauhassa kun on jotain perittävää ja selvittele vasta sitten näitä asioita.
Kyllä ap:n kirjoituksista saa sen käsityksen, että toiselle vanhemmista on tullut "kuolemantuomio".
Jos se on vasta tuomio, näitä voisi vielä järjestellä yhdessä. Jos taas se on jo tapahtunut, vaihtoehdot ovat rajatummat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajan tapauksessa vielä kukaan edes kuollut?
Vanhukset voi elää vaikka 100- vuotiaaksi joten odottele ensin rauhassa kun on jotain perittävää ja selvittele vasta sitten näitä asioita.
Kyllä ap:n kirjoituksista saa sen käsityksen, että toiselle vanhemmista on tullut "kuolemantuomio".
Jos se on vasta tuomio, näitä voisi vielä järjestellä yhdessä. Jos taas se on jo tapahtunut, vaihtoehdot ovat rajatummat.
Totta, mikäli tuleva vainaja on vielä tolkullisessa tilassa, mikä ei ole ollenkaan sanottua, esim. jonkin sairaskohtauksenjälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa työttömänä pankista lainaa, kun on asuntolainakin. Mun on siis pakko käyttää säästöt. En ole tajunnut, että tuo vero on noin suuri ja että se pitää maksaa heti, vaikka mitään ei saa. En ala toista vanhempaani kotoaan ajamaan pois surun keskellä. Muilla sisaruksillani on ihan yhtä heikko rahatilanne kuin minulla ja vanhempani on pienellä eläkkeellä, ei säästöjä. Kaikki raha kiinni siinä kodissa ja autossa.
Minulla ei ole lapsia. Jos kieltäydyn perinnöstä, saanko sitten sitä toiselta vanhemmaltakaan jäävää osa-osuutta? Suoraan sanottuna koko perintö tuntuu irvokkaalta, mieluummin pitäisin rakkaani.
Jos elät silloin, kun toinen vanhempasi kuolee saat silloin osuutesi kuolinpesästä riippumatta siitä miten olet toiminut ensimmäisen vanhemman kohdalla. Järkevintä teidän tilanteessa ne olisi teidän kaikkien sisarusten jättää vaatimatta lakiosaanne vanhempanne omaisuudesta ja odottaa toisen vanhemman kuolemaa ennen perinnönjakoa.
Paitsi jos se leski meneekin uusiin naimisiin ja perintö meneekin sitten sen myötä ihan sekaisin - siis kuka sitten kuolee ekaksi ja kuka perii mitäkin...
Ja onko se periaatteessa mahdollista, että leski vaikka menisi naimisiin parikymmentä vuotta nuoremman kanssa ja tämä lesken leski jäisi sitten taas asumaan asuntoon.
Periaatteessa ja käytännössä myös, leski meni naimisiin 18v nuoremman kanssa, joka jäi asumaan asuntoon lesken kuoltua, naisena uusi puoliso todennäköisesti kuolee myöhemmin kuin alkuperäisesti kodin omistaneiden rintaperillinen, mies, joka on vain 5v naista nuorempi. Lisäksi naisella on uusi puoliso, joka on nuorempi kuin tuo perillinen.
Niin monimutkaista, että tuskin kukaan pysyy perillä. En kyllä tiedä onko edes lainmukaista, mutta näin nyt vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.
Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.
Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.
Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa työttömänä pankista lainaa, kun on asuntolainakin. Mun on siis pakko käyttää säästöt. En ole tajunnut, että tuo vero on noin suuri ja että se pitää maksaa heti, vaikka mitään ei saa. En ala toista vanhempaani kotoaan ajamaan pois surun keskellä. Muilla sisaruksillani on ihan yhtä heikko rahatilanne kuin minulla ja vanhempani on pienellä eläkkeellä, ei säästöjä. Kaikki raha kiinni siinä kodissa ja autossa.
Minulla ei ole lapsia. Jos kieltäydyn perinnöstä, saanko sitten sitä toiselta vanhemmaltakaan jäävää osa-osuutta? Suoraan sanottuna koko perintö tuntuu irvokkaalta, mieluummin pitäisin rakkaani.
Jos elät silloin, kun toinen vanhempasi kuolee saat silloin osuutesi kuolinpesästä riippumatta siitä miten olet toiminut ensimmäisen vanhemman kohdalla. Järkevintä teidän tilanteessa ne olisi teidän kaikkien sisarusten jättää vaatimatta lakiosaanne vanhempanne omaisuudesta ja odottaa toisen vanhemman kuolemaa ennen perinnönjakoa.
Paitsi jos se leski meneekin uusiin naimisiin ja perintö meneekin sitten sen myötä ihan sekaisin - siis kuka sitten kuolee ekaksi ja kuka perii mitäkin...
Ja onko se periaatteessa mahdollista, että leski vaikka menisi naimisiin parikymmentä vuotta nuoremman kanssa ja tämä lesken leski jäisi sitten taas asumaan asuntoon.
Periaatteessa ja käytännössä myös, leski meni naimisiin 18v nuoremman kanssa, joka jäi asumaan asuntoon lesken kuoltua, naisena uusi puoliso todennäköisesti kuolee myöhemmin kuin alkuperäisesti kodin omistaneiden rintaperillinen, mies, joka on vain 5v naista nuorempi. Lisäksi naisella on uusi puoliso, joka on nuorempi kuin tuo perillinen.
Niin monimutkaista, että tuskin kukaan pysyy perillä. En kyllä tiedä onko edes lainmukaista, mutta näin nyt vaan on.
Kuulostaa aika epäreilulta, varsinkin kun tuo alkuperäinen rintaperillinen kuitenkin joutuu maksamaan perintöveron. Laki on tietenkin tehty aikaan "kunnes kuolema meidät erottaa ja sen jälkeen pukeudun loppuelämäni leskenä vain mustaan" - voisi olla joku pieni päivityksen paikka siinä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa työttömänä pankista lainaa, kun on asuntolainakin. Mun on siis pakko käyttää säästöt. En ole tajunnut, että tuo vero on noin suuri ja että se pitää maksaa heti, vaikka mitään ei saa. En ala toista vanhempaani kotoaan ajamaan pois surun keskellä. Muilla sisaruksillani on ihan yhtä heikko rahatilanne kuin minulla ja vanhempani on pienellä eläkkeellä, ei säästöjä. Kaikki raha kiinni siinä kodissa ja autossa.
Minulla ei ole lapsia. Jos kieltäydyn perinnöstä, saanko sitten sitä toiselta vanhemmaltakaan jäävää osa-osuutta? Suoraan sanottuna koko perintö tuntuu irvokkaalta, mieluummin pitäisin rakkaani.
Jos elät silloin, kun toinen vanhempasi kuolee saat silloin osuutesi kuolinpesästä riippumatta siitä miten olet toiminut ensimmäisen vanhemman kohdalla. Järkevintä teidän tilanteessa ne olisi teidän kaikkien sisarusten jättää vaatimatta lakiosaanne vanhempanne omaisuudesta ja odottaa toisen vanhemman kuolemaa ennen perinnönjakoa.
Paitsi jos se leski meneekin uusiin naimisiin ja perintö meneekin sitten sen myötä ihan sekaisin - siis kuka sitten kuolee ekaksi ja kuka perii mitäkin...
Ja onko se periaatteessa mahdollista, että leski vaikka menisi naimisiin parikymmentä vuotta nuoremman kanssa ja tämä lesken leski jäisi sitten taas asumaan asuntoon.
Periaatteessa ja käytännössä myös, leski meni naimisiin 18v nuoremman kanssa, joka jäi asumaan asuntoon lesken kuoltua, naisena uusi puoliso todennäköisesti kuolee myöhemmin kuin alkuperäisesti kodin omistaneiden rintaperillinen, mies, joka on vain 5v naista nuorempi. Lisäksi naisella on uusi puoliso, joka on nuorempi kuin tuo perillinen.
Niin monimutkaista, että tuskin kukaan pysyy perillä. En kyllä tiedä onko edes lainmukaista, mutta näin nyt vaan on.Kuulostaa aika epäreilulta, varsinkin kun tuo alkuperäinen rintaperillinen kuitenkin joutuu maksamaan perintöveron. Laki on tietenkin tehty aikaan "kunnes kuolema meidät erottaa ja sen jälkeen pukeudun loppuelämäni leskenä vain mustaan" - voisi olla joku pieni päivityksen paikka siinä...
Etenkin, kun se uusi kumppani voi hyvin olla perillisten itsensä ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai perintövero pitää maksaa välittömästi. Valtio haluaa siivunsa vaikka perillinen ei ikinä saisi perintöään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.
Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.
Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.
Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).
Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.
Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.
Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.
Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).
Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.
Vanhemmillani ei ollut testamenttia ja avioliitto kesti yli 50 vuotta. Minä olen ainoa perillinen. Äiti kuoli pari vuotta sitten. Omaisuus eli talo, ajoneuvot ja vähän metsää oli isäni nimissä. Äidiltä ei jäänyt varoja. Isä jäi asumaan taloon yksin eikä tasinkoa suoritettu. En saanut verolaskua äidin jälkeen, eikä isäkään.
No isä sitten kuoli ihan hiljattain ja koko omaisuus jäi mulle. Puolen vuoden päästä pitäis repiä jostain verottajalle noin kymppitonni.
Täytyy alkaa myydä pois näitä. Mun tulot on niin pienet ettei niistä tuommoista summaa säästetä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillani ei ollut testamenttia ja avioliitto kesti yli 50 vuotta. Minä olen ainoa perillinen. Äiti kuoli pari vuotta sitten. Omaisuus eli talo, ajoneuvot ja vähän metsää oli isäni nimissä. Äidiltä ei jäänyt varoja. Isä jäi asumaan taloon yksin eikä tasinkoa suoritettu. En saanut verolaskua äidin jälkeen, eikä isäkään.
No isä sitten kuoli ihan hiljattain ja koko omaisuus jäi mulle. Puolen vuoden päästä pitäis repiä jostain verottajalle noin kymppitonni.
Täytyy alkaa myydä pois näitä. Mun tulot on niin pienet ettei niistä tuommoista summaa säästetä.
Niin, tässä tullaan siihen, että varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa ellei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.
Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.
Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.
Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).
Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.
Älä vaan mene naimisiin koskaan.
Koko perintöverosta pitää luopua, kuten Ruotsissa on tehty. Perhesuhteet ovat nykyään huomattavasti monimutkaisempia kuin ennen. Ihan järjetöntä, että et saisi vanhempiesi esim. osakeasuntoa itsellesi, koska uusi puoliso asuu siinä, mutta joudut maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin. Omaisuudesta vain puolet perintöä, toinen puoli lesken. Puolikas jaetaan viidellä ja mahdollinen asumisoikeus laskee arvoa eli max 40 000 on perinnön arvo.
Okei eli automaattisesti puolet yhteisestä omaisuudesta on lesken? Hyvä, jos näin on.
Ei ole. Toisen omaisuus voi olla 100000 ja toisen 20000, esim. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei ole pakko antaa tasinkoa pesälle, vaan hänelle jää 100000 ja perijät (puoliso ei ole) perivät keskenään 20000. Tasinkoa voi toki halutessaan antaa.
Jos rikkaampi kuolee ensin, eikä ole avioehtoa, köyhempi leski saa tasinkoa niin, että perikunnalle ja 60000€ joka sitten jaetaan perijöiden kesken (leski ei vieläkään peri).Mielestäni ap mainitsi, ettei avioehtoa ole. Tällöin ei ole rikkaampaa ja köyhempää, kun kaikki on yhteistä, ja leski omistaa automaattisesti puolet omaisuudesta (eikä siis peri mitään).
Kaiken pitää olla myös 50/50 omistussuhteeltaa, jotta se olisi yhteistä. Usen vaan on niin, että osa omaisuudesta on toisen nimisssä, osa toisen vaikka käytännössä omaisuus on yhteistä. Lopullisessa tilanteessa nimenomaan merkitsee se, kumman nimissä omaisuus on.
Älä vaan mene naimisiin koskaan.
Mä olen naimisissa.
Ellei avioehto tai testamentti toisin määrää.